Löysin alueesta kaksi karttaa. Ensimmäinen on sotilaskartta vuodelta 1808:
https://expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/55252
Toinen on Kalmbergin kartastosta vuodelta 1855:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/6858/URN_NBN_fi_jyu-2007841.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Molemmissa näkyy mielestäni tielinjaus, joka lähtee Ispoisten kartanolta ja kulkee suunnilleen nykyistä Eteläkaaren linjausta (mahdollisesti Ilpoistentietä?) hautausmaan kohdalle ja siitä Uudenmaantietä kohti keskustaa, toisin sanoen tie on kiertänyt Luolavuoren etelä- ja itäpuolelta.
Alla on kolme taiteilijakäsitykseen liittyvää opinnäytetyötä ja kirja aiheesta. Kirja käsittelee aihetta kuvataiteessa. Opinnäytteet ovat myös verkossa luettavissa, ja niiden kautta löytyy myös muita lähteitä:
- Genius ja vastuu: Kantin kautta uuteen taiteilijakäsitykseen / Kaisa Koskela (pro gradu-tutkielma, Jyväskylän yliopisto, 2008)
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/38203/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201207122066.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Vastahakoinen brändi: kaupallisuuden ja kulttuurin ristiriita kirjailijabrändissä / Linda Lahdenperä (pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto 2012):
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/87845/84123.pdf?sequence=2
Kirjallisuuden vallankumouksellinen vai vallankumouksen…
Kekri oli sadonkorjuun juhla, jolla ei alunperin ollut tarkaa päivämäärää, vaan jota juhlittiin eri taloissa eri aikaan. 1800-luvulla kekri liittyi yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa. Monet kekrinviettotavat ovat siirtyneet ajan myötä jouluun, esimerkiksi kekripukista tuli joulupukki. Myös kekriä juhlitaan edelleen, mm. kekrimarkkinoilla. Kekrin merkitys on siis kovasti muuttunut siirryttäessä maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta kaupunkielämään, mutta kokonaan se ei ole kadonnut. Nämä tiedot ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Talonpoikaiskulttuurisäätiön sivuilta, joilta löytyy myös lisää tietoa:
http://neba.finlit.fi/juhlat/kekri/kekri.html
https://www.kekri.fi/kylalle/kylalle-kekritietoa
Ystävällinen ja avulias Eira Pättikangas vastasi kirjastonhoitajan uteluihin seuraavasti: Teoksen karjalan murre ei ole minkään tietyn alueen "aitoa" murretta, vaan pikemminkin kuvitteellinen, viitteellinen yhdistelmä eri karjalaismurteita. Pättikangas on koonnut hahmojen murteen murrekirjoista poimimalla, sillä tietyn murteen tarkkuutta olennaisempaa on ollut luoda selkeä kontrasti karjalais- ja pohjalaismurteiden välille.
Vuonna 1969 voimaan tulleen alkoholilain mukaan kotitarpeiksi oli luvallista valmistaa olutta maltaista tai muista viljatuotteista sekä viiniä marjoista, hedelmistä tai kasvinosista. Esimerkiksi kiljun valmistaminen (vain sokerista, hiivasta ja vedestä) ei ollut sallittua.
Lisäksi laki määritti sen, että oluen tai viinin alkoholin tuli muodostua pääasiassa siitä sokerista, joka on peräisin sallituista raaka-aineista. Siten ei olisi ollut luvallista valmistaa kotioloissa sellaista vahvaa sahtia, jonka alkoholi on pääosin lisätyn sokerin tuottamaa.
Pykäliä uusittiin 1990-luvulla. Sahdista säädettiin erikseen vuoden 1995 alkoholin myyntiin liittyvissä säännöksissä. Sallittu alkoholin muodostumisen periaate pysyi kuitenkin annallaan.
Vuonna…
Kirjastokortin saa kaikista Jyväskylän kaupunginkirjaston ja Keski-kirjastojen toimipisteistä. Samaa korttia voi käyttää kaikissa Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteissä sekä muissa Keski-kirjastoverkon kirjastoissa. Saadaksesi kortin sinun tulee todistaa henkilöllisyytesi kuvallisella henkilöllisyystodistuksella. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton, kirjastokortin uusiminen maksaa Jyväskylässä 2,00 €. Kirjaston verkkosivulla kohdassa Asiakkaana kirjastossa kerrotaan kirjastokortin hankkimisesta ja asiakkuudesta https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/asiakkaana-kirjastossa.
Tiedot Teksti-TV:n sivulle tulevat Sijoitustutkimuksesta. Sieltä kerrottiin näin: Lyhenteitä käytetään Sijoitustutkimuksen rahastopalvelussa, jossa rahastoille määritetään lyhenteet. Näitä lyhenteitä käytetään, jotta arvot mahtuvat esimerkiksi Teksti-TV:n formaattiin. Tämä on hyvin yleinen käytäntö, ja tarkoituksena on siis vain lisätä tiedon määrää mitä mahtuu yhdelle sivulle.
Lyhenteet pohjautuvat yleensä rahaston nimeen ja tunnisteilla voi esimerkiksi hakea rahastouutisia tai rahaston nimeä osoitteesta https://www.rahastoraportti.fi/
Rami Hammarin Myrskyn jälkeen -kappale löytyy Lahden kaupunginkirjastosta seuraavilta kokoelmalevyiltä:
- 40 suomalaista rautalankahittiä = 40 great rautalanka hits.
- Rautalankaparaati 1, 27 rautalankaklassikkoa.
- Kitara soi rautalankaa 2 (tässä kokoelmassa kappale nimellä After the storm).
Luonnontieteellisen keskusmuseon sivujen mukaan neliömetrillä metsämaata esiintyy miljoonia sukkulamatoja, joitain tuhansia änkyrimatoja ja joitain kymmeniä lieroja. Muista kuin madoista mainitaan 300 000 sammal- ja petopunkkia, 300 000 hyppyhäntäistä sekä useita tuhansia tai kymmeniä muita eläimiä kuten hämähäkkejä, tuhatjalkaisia ja kovakuoriaisia. Lisätietoa löydät esim. näiltä sivuilta: http://luomus.fi/fi/elamaamaaperassa, http://luomus.fi/fi/maaperaelaimet.
Aiheesta on ilmestynyt vuonna 2019 kirja Elämää maan kätköissä (toim. Veikko Huhta ja Eeva-Liisa Hallanaro).
Keskikirjastoista löytyvät seuraavat tuon ajan Hankoa käsittelevät teokset:
Romaanit:
Ahde, J.: Tulen ja raudan rannat. Gummerus, 1975
Jääskeläinen, S.: Punainen Hanko. Otava, 2003
Lassila, P.: Kesän kerran mentyä. Teos, 2017
Samulinen, M.: Majakka vaikenee. Tammi, 1971
Tietokirjat:
Hanko toisessa maailmansodassa. Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitos, 2011
Russarö : Hankoniemen silmä. Suomen Majakkaseura, 2012
Ishchenko, A.: Hangon motti. Hanko maailmankartalle ry, 2017
Karlsson, T.: Hankoniemi vieraissa käsissä. Hangethe Böcker, 2014
Lappalainen, N.: Hankoniemi toisessa maailmansodassa. WSOY, 1987
Silvast, P.: Hanko ja Porkkala. AtlasArt, 2015
Finna.fi :n kautta löytyy Suomen arkistojen, kirjastojen…
Omatoimikirjastopalveluja voi selata Kirjastohakemistossa, https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/omatoimikirjasto Ongelmana on se, että tuohon omatoimikirjastopalveluun lukeutuvat sekä ne kirjastot, jotka ovat vain omatoimikäytössä että ne, joissa on tiettyinä aikoina omatoimikäyttöä ja tiettyinä henkilökunta paikalla. Myöskään kaikki kirjastot eivät ole täyttäneet kaikkien omatoimiaikojen tietoja hakemistoon.
Yleisten kirjastojen tilastojen aukiolotunneista saa osviittaa omatoimikäytön määrästä, siellä on eriteltynä käyttö ilman henkilökuntaa https://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=1&years=2018&stats=100#results .
Aluehallintoviraston kirjastoasioista vastaavilta voisi tiedustella, onko heillä tarkempia listoja…
Valitettavasti meillä on peliä vain muutama kappale eli emme ole hakukkaita poistamaan niitä.
Myyntiä varten emme koskaan poista aineistoa, vaan syynä on huono kunto tai kysynnän vähyys.
Emme myöskään voi tehdä kopiota pelistä, sillä peli on tekijänoikeuslain suojaama.
Pelin uusinta painosta voisi kysellä kustantajalta Gammafon Multimedia https://www.mobygames.com/company/gammafon-multimedia-ab
moby@mobygames.com
Kysely kannattaa tehdä englanniksi.
Pälkäneen kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin.
Kirjaston sivuilla ei ole mainintaa lainattavista porakoneista, mutta asian varmistamiseksi sinun kannattanee kuitenkin vielä ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon.
Pälkäneen pääkirjasto Arkki, p. 040 356 3661, kirjasto[at]palkane.fi
https://www.palkane.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto
Postin vanhat sähköpyörät ovat Helkama Velox Oyn valmistamia. https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-epatoivoisesti-etsinyt-markkinoilta-matalarunkoista
Helkaman akkuja myyvät mm. Electrobike https://www.electrobike.fi/catalogsearch/result/?q=Helkama+akku,
Creencycle https://www.greencycle.fi/category/2/akut-ja-laturit ja Hollandbike https://hollandbikeshop.com/fi-fi/polkupyoran-osat-sahkopyoraan/sahkopyoran-akut-ja-osat/sahkopyoran-akku/
Myös Verkkokauppa.comista löytyy muutama akku-tuote. https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/8555d/Sahkopyoratarvikkeet?filter=brand%3AHelkama
Kyseinen Jean Sibeliuksen sävellys on Kung Kristian II (op. 27, Kuningas Kristian II) Adolf Paulin samannimiseen näytelmään. Sarjan kolmannen osan , Musette, rytmiin kaupunkilaiset sommittelivat sanat "minä menen Kämppiin takaisin".
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/nayttamo_kungkristian.htm
Tekoälyn sotilaallisista sovellutuksista on kirjoitettu viime vuosina paljon. Tekoäly onkin puolustusvoimien tutkimusagendan 2015 mukaan yksi tärkeimmistä lähitulevaisuuden tutkimusteemoista. Tekoälysovelluksilla on toistaiseksi merkittäviä rajoitteita. Ei ole nähtävissä, että koneet kykenisivät lähitulevaisuudessa toimimaan autonomisesti. Tekoäly kykenee ratkaisemaan ihmistä paremmin ja nopeammin yksityiskohtaisesti määritellyt ongelmat. Tekoäly ei kykene yleistämään oppimaansa ja soveltamaan sitä toisenlaisessa tilanteessa. Keskipitkällä aikavälillä tekoäly kykenee suorittamaan rajattuja tehtäviä ilman ihmisen jatkuvaa ohjausta ja valvontaa.
Vuoteen 2035 mennessä kyetään ehkä kehittämään miehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien…
