Naisten osuutta holokaustissa tarkastelee varsinkin Paul Rolandin kirja Pahan palveluksessa : naisena natsi-Saksassa. Yleisemmin naisten osuutta Hitlerin tuhokoneistossa käsitellään Wendy Lowerin teoksessa Hitlerin raivottaret : saksalaisnaisia natsien kuoleman kentillä. Englanninkielisistä aihetta käsittelevistä kirjoista yksi perusteellisimmista on Daniel Patrick Brownin The camp women : the female auxiliaries who assisted the SS in running Nazi concentration camp system.
Kysymykseen on vastattu tällä palstalla jo 30.11.2011, tosin silloin kysyttiin Pekka Lippos-kirjasten kansikuvista. Toimisikohan sama vastaus myös sinun kysymykseesi?
Vastaus alla:
Outsider-nimimerkin suojissa ilmestyi vuosina 1945-1964 96 Pekka Lipposen seikkailuja -kirjaa. Hahmon luoja oli Aarne Haapakoski, mutta hänen haamukirjoittajaan toimi myös Seppo Tuisku.
Tuon ajan kirjoissa kuvittajaa tai kannen tekijää ei usein mainittu lainkaan. Joissakin Aarne Haapakosken 1940-luvulla ilmestyneissä teoksissa kannen kuvittajina mainitaan ainakin nimet Erkki Tanttu, V. Nokelainen ja P. Vesanto.
Pekka Lipposen seikkailuja -kirjojen kansien kuvittajista ei ikävä kyllä löytynyt tietoa. Kansikuvia voi ihailla Mikkelin kaupunginkirjaston hienolla…
Toivottavasti ongelmasi on jo ratkennut.
Viime viikolla taskukirjasto sovelluksessa ja Helmet-sivustolla oli häiriöitä. Nyt niiden pitäisi taas toimia normaalisti.
Jos taskukirjasto ei vieläkään huoli korttia, sinun kannattaa käydä lähimmässä kirjastossa kysymässä neuvoa.
Vika voi olla kortin voimassaolossa, pin-koodissa tai jossain muussa arvaamattomassa asiassa.
Paasi-sana merkitsee kookasta, tavallisesti sileää, laakeahkoa kivenjärkälettä. Sanakirjat eivät anna sanalle merkitystä, joka viittaisi rajakiviin.
Paasi-sanalla on vastine useissa lähisukukielissä (esim. vatjan paasi, viron paas). Sana on ilmeisesti vanha germaaninen laina, jolle rekonstruoitua alkumuotoa edustaa nykysaksan sana Spat (levyiksi lohkeava kivi). Suomen kirjakielessä sana paasi merkityksessä laakakivi on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen.
Sanalla on murteissa muitakin merkityksiä. Näin esimerkiksi Hämeessä paasi-sanaa on joillakin alueilla käytetty merkityksessä avoin lehmän pilttuu. Pohjanmaalla sanaa on käytetty merkityksessä työnjohtaja, pomo.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Häkkinen, Kaisa:…
Fokus. Kurs 5 (tekijät Anna Blom, Mikaela Friis, Sari Kaunisto, Marko Paasonen, Anssi Salonen, Otava, 2017) ei ole tällä hetkellä lainattavissa missään Helmet-kirjastossa, ei siis myöskään Myyrmäen kirjastossa.
Teosta on Helmet-kirjastojen kokoelmissa seitsemän kappaletta ja 8.2.20 teoksesta on 24 varausta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kielitoimiston ohjepankista löytyvät ohjeet moniin oikeakielisyys ongelmiin.
Kolmesta pisteestä kerrotaan näin:
"Kolmella pisteellä voidaan osoittaa, että lause jää kesken. Merkkiä käytetään varsinkin kaunokirjallisessa ja tuttavallisessa tyylissä, jossa ilmauksen kesken jättäminen mahdollistaa esimerkiksi vihjailevan tai tunnelmoivan sävyn." Lisää voitte lukea alla olevasta linkistä.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/kolme%20pistett%C3%A4/ohje/47
Lukujen merkitsemisestä Kielitoimisto ohjeistaa näin: "Erityyppisissä teksteissä lukuja esitetään eri tavoin. Täsmällisyyttä edellyttävissä teksteissä, kuten teknisissä, tilastollisissa ja talouteen liittyvissä teksteissä, käytetään selvyyssyistä yleensä numeroita, kun…
High School Musical –sarjassa on julkaistu suomeksi seuraavat teokset:
N. B. Grace: High School Musical (2007)
N. B. Grace : Bändikisat (2007)
Catherine Hapka: Tähtien ilta (2007)
N. B. Grace: High School Musical 2 (2008)
N. B. Grace: Loistava tulevaisuus (2008)
Alice Alfonsi: Rytmiä riimeihin (2008)
N. B. Grace: High School Musical 3 : Seniorivuosi (2008)
N. B. Grace: Täältä tullaan Broadway (2008)
Helen Perelman: Salainen toive (2009)
Catherine Hapka: Ikuiset ystävät (2009)
N. B. Grace: Yhteinen päätös (2009)
Catherine Hapka: Get your vote on (2009)
Hannah Montana –sarjassa on julkaistu suomeksi seuraavat teokset:
Beth Breechwood: Supertähden salaisuus (2007)
Alice Alfonsi: Diivailua (2007)
Laurie Mcelroy:…
Helmet-kirjastoista asiakas voi digitoida itse LP-levyjä Sellossa, Entressessä ja Tikkurilassa. Helsingissä ei vastaavaa palvelua valitettavasti tällä hetkellä löydy.
Järviradion henkilöstön yhteystiedot löytyvät täältä https://www.jarviradio.fi/yhteystiedot/
Valtioneuvoston päätöksessä ohjelmistotoimiluvista radiotoiminnan harjoittamiseksi (28.12.2017) kuvataan hieman tarkemmin Järviradiota. Siinä mainitaan, että Järviradion omistaa yhteensä 13 eri toimijaa, joihin kuuluvat muun muassa luterilainen seurakunta, Siion ry, maakuntalehti, teleoperaattori ja yksityishenkilöitä, https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/regulation/Paatos_radion_ohjelmistotoimiluvista.pdf
Asiaa voi myös tiedustella Järviradiolta.
Tätä on kysytty takavuosina aiemminkin. Taru on tullut etunimistöön 1900-luvun vaihteen tienoilla. Alkuperä voi olla kahtalainen: Taru on ehkä suomennos ruotsinkielisestä nimestä Saga. Molemmat merkitsevät satua. Nimi voi olla myös muunnelma Dagmarista tai Dariasta, jonka suomalaistettu versio on Tarja. Tarjan ja Darian lähtökohta ja rinnakkaisversio on kreikan mahtavaa merkitsevä miehen nimi Darius.
Emelie Scheppin teos Jaakko kulta (Broder Jakob, viides osa Jana Berzelius-sarjassa) ilmestyy kustantajan antaman tiedon mukaan toukokuussa 2020.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2414752__Sschepp%20Jaakko%20kulta__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5414041
Linkki maailman runouteen -runotietokannan mukaan W. H. Audenin runon "The more loving one" on suomentanut Pentti Saaritsa. Runon suomenkielinen nimi on "Se joka rakastaa enemmän" ja se on julkaistu kirjassa "Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät" (WSOY, 1997, s. 38). Kirjan alussa on yksi Tuomas Anhavan suomentama runo, mutta muut runot ovat Pentti Saaritsan suomentamia.
Linkki maailman runouteen on käännösrunouden viitetietokanta, jota ylläpitää Lahden kaupunginkirjasto: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI
Täällä Kymenlaaksossa Country living -lehti tulee Pyhtään ja Inkeroisten kirjastoihin. Voit varata lehden numeroita omaan kirjastoosi, kuten muutakin Kyyti-kirjastojen aineistoa.
Sanat läyhytellä, löyhöttää, löyhyttää, leyhyttää, leuhuttaa, leuhottaa, leuhotella ja liuhotella kuvaavat kaikki 'ilman virtaamista tai liikettä, tavallisesti heiluttamista, mikä aiheuttaa ilmavirran'.
Lähde:
Veikko Ruoppila, Vokaalivaihtelu äänne- ja merkitysopillisena tekijänä. Virittäjä 39 (1935), s. 128-136
