Kyseessä lienee portugalilainen runoilija Fernando Pessoa. Pentti Saaritsan suomentamasta Hetkien vaellus (Otava 1974) runokirjasta löytyy seuraavanlainen runo.
" Ollaksesi suuri ole kokonainen: älä mitään itsessäsi liioittele, äläkä sulje pois. Ole kaikki kaikessa. Pane kaikki mitä olet pienimpäänkin mitä teet. Niin koko kuukin mahtuu joka lampeen koska se loistaa korkealta. "
Pessoan teoksia on saatavilla kirjaston kokoelmissa, myös Hetkien vaellus.
Kalevala on Elias Lönnrotin 1830- ja 1840 -luvuilla suomalaisista muinaisrunoista koottu teos. Varsinaisen Kalevalan ensimmäinen painos eli Vanha Kalevala ilmestyi vuonna 1835. Teos painettiin kaksiosaisena. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1835 ja toinen osa vuonna 1836. Tämä Kalevala jakautuu 32 runoon ja siinä on 12 078 säettä. Vuonna 1849 Kalevala ilmestyi lopullisessa asussaan 22 795 säettä käsittävänä jaettuna 50 runoon. Erotuksena ensimmäisestä painoksesta vuonna 1849 ilmestynyttä Kalevalaa alettiin kutsua nimellä Uusi Kalevala. Tämä painos tunnetaan nykyisin pelkkänä Kalevalana ja tästä on otettu lukuisia painoksia eri vuosina.(Lähteet: Otavan kirjallisuustieto, 1990 ja Pertti Anttonen: Kalevala-lipas, 1999)Suomalaisen…
Kyseessä on varmaankin Risto Järvenpään lastenlaulu Ullakkomatka. Sen voi kunnella artistin vuonna 1995 julkaistulta cd-levyltä Tatsin ja janssin poika. Albumin kappaleista on saatavissa myös nuotinnos: Tatsin ja janssin poika : Risto Järvenpään lastenlauluja : Nuotit, leikit, soitot.
Sekä cd-levyä että nuottikirjaa on hankittu yleisiin kirjastoihin niukasti. Ainakin pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa molemmat ovat saatavissa. Kaukolainana voit tilata ne kotiseutusi kirjastoon.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=ullakko&ID=cdd01395-574…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1317662__Sullakkomatka__O…
Löysin esimerkiksi tällaisia suomenkielisiä tutkimuksia:
H. Rinne, R. Shemeikka, A Saares, T. Ilomäki, E. Poutiainen & V. Notkola, Merenkulkijoiden työkyvyttömyys ja kuolleisuus (2015): https://www.merimieselakekassa.fi/fi/tyohyvinvointijakuntoutus/tutkimuksia/Documents/Loppuraportti%20Merenkulkijoiden%20ty%C3%B6kyvytt%C3%B6myys%20ja%20kuolleisuus%2022102015.pdf
H. Rinne, Merenkulkijoiden kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen miehillä 2001-2015 (2018): https://kuntoutussaatio.fi/assets/files/2019/10/Tutkittua_tietoa_kuoma_merenkulkijat.pdf
K. Asikainen, S. Grundström & H. Heinilä, Laiva työympäristönä : terveyteen ja työhyvinvointiin vaikuttavat…
Lähes kaikissa HelMet-alueen kirjastoissa voi skannata omia dokumentteja sähköpostiin. Skannausmahdollisuuden voi tarkistaa seuraavasti: Helmet.fi -sivustolta valitaan "Kirjastot ja palvelut", jonka jälkeen klikataan kohtaa "Valitse palvelu". Tämän jälkeen avautuvasta valikosta voi valita "Skannerit". Kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa.
En löytänyt tällaista arviota. Väestönkasvu on hyvin monisyinen ilmiö, mutta voisi olettaa. että jos sairauksia ei enää olisi, tällä olisi merkittävä vaikutus lapsikuolleisuuteen. Pieni lapsikuolleisuus taas vähentää lapsilukua.
Ville Lähteen kirjoitus väestönkasvusta on lukemisen arvoinen: https://bios.fi/vaestonkasvun-perusasiat-haltuun/.
Tämä vuonna 1921 ilmestynyt kirja on muutamissa kirjastoissa eri puolilla Suomea, ei kuitenkaan Kuopion alueen kirjastoissa. Sen voi saada kaukolainaan oman lähikirjaston kautta. Alla linkki hakupalvelu Finnan sivuille, josta näkyvät ne kirjastot, joiden kokoelmissa kirja on:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Krenat%C3%B6%C3%B6rien+retket+&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Oskar Riedingin viulukonsertto h-molli op. 35 Izthak Perlmanin ja The Juilliard Orchestran (joht. Lawrence Foster) tulkisemana on kuultavissa äänitteeltä Concertos from my childhood (1999).
https://areena.yle.fi/1-50460798
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Concertos+from+my+childhood&type=AllFields
Näyttää siltä, että levyä ei ole oman kirjastoalueesi kokoelmissa, mutta voit tilata sen kaukolainaan omaan kirjastoosi.
Palojoen taloja on useita: ainakin Parikkalassa ja Porissa. Mitähän niistä mahdat tarkoittaa? Alla linkit näiden paikkakuntien talojen kuviin hakupalvelu Finnasta:
https://www.finna.fi/Record/musketti_satmuseo.M26:164901:
https://www.finna.fi/Record/musketti_satmuseo.M26:164902:
Jämsäläisestä Sammallahden koulusta, joka nykyään toimii juhlapaikkana ja kokoustilana, ei löytynyt historiikkia.
Kansalliskirjaston hakupalvelusta (https://kansalliskirjasto.finna.fi/) ja Ylen Fono.fi-äänitetietokannasta (http://www.fono.fi/Default.aspx) löytyvien tietojen mukaan suomalaisten sanojen tekijä on tuntematon.
Kirjassa "Jyväskylän seminaari 1836-1937" on myös matrikkeli. Kirjaa löytyy joistakin kirjastoista eri puolilta Suomea, ja se on myös lainattavissa. Kysy kaukolainamahdollisuudesta omasta lähikirjastostasi. Alla linkki tietoihin kirjan sijainnista hakupalvelu Finnan kautta:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n+seminaari+1863-1937&type=AllFields&limit=20
Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan etunimi Erkko on yksi skandinaavisen henkilönnimen Erikin/Airikin muunnelmista. Nimi levisi Suomeen keskiajalla roomalaiskatolisen kirkon pyhimysnimenä. Siitä tuli 1500-luvulla yksi yleisimpiä etunimiämme. Muita nimen muunnoksia ovat mm. Eerikki, Eerikkä, Erkki, Eero ja Ero. Osaa ei enää käytetä etuniminä, mutta jotkin niistä ovat säilyneet suku- tai talonniminä.
Artikkelissaan "Lima, veri ja sappi – mitä roomalainen lääkäri tiesi anatomiasta ja fysiologiasta" (teoksessa Antiikin lääketieteen perintö, toim.Andreo Larsen, Yliopistopaino 2004) Anto Leikola tarjoaa seuraavan käännöksen: "Jos nyt tämän tuntemuksen perusteella voitaisiin saada selville jokaiselle yksilölle hänen luontoonsa sopiva ravinnon ja ruumiillisen rasituksen määrä, jossa ei ole liikaa eikä liian vähän, silloin olisi tavoitettu terveyden avain."
Olisikohan kyseessä satu "Haltija ja halonhakkaaja" (ruotsal. kansansadun mukaan) kirjasta
Satuvakka. 1, Oheislukukirja kansakoulun I:lle luokalle
Kielet:
Suomi
Pääsana:
SATUVAKKA
Lisäkirjaus tekijöistä:
Kojo, Elsa; Kuusela, Aune; Puranen, Leena
Tekijät:
toimittaneet Elsa Kojo, Aune Kuusela ; kuvittanut Leena Puranen
Julkaisutiedot:
Helsinki : Valistus, 1964
Ulkoasu:
86, [2] s. : kuv.
ISBN:
nid. (osa)
En pääse nyt tarkistamaan kirjaa, sillä sitä ei ole kokoelmissamme, mutta tästä minulla on vahva muistikuva.
Vuonna 1952 valmistuneen lentoaseman virallinen nimi oli aluksi Helsingin lentoasema. Kun 1970-luvun alussa Helsingin maalaiskunnasta tuli ensin Vantaan kauppala ja sitten Vantaan kaupunki, oli myös lentoaseman nimimuutokselle tarvetta. Vuonna 2012 ilmestyneen Helsinki-Vantaan kuusi vuosikymmentä -näyttelyjulkaisun (V. Saltikoff ja T. Juutinen) mukaan Ilmailuhallitus teki vuonna 1972 ehdotuksen, että lentoaseman nimi muutettaisiin Helsinki-Vantaan lentoasemaksi. Nimi hyväksyttiin ja otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1977.
Suomen Sukututkimusseuran Hiski tietokannasta, http://hiski.genealogia.fi löytyy tietoja seurakuntien kirkonkirjoista: syntyneet, vihityt, kuolleet, poismuuttaneet. Tiedot ovat 1890 -luvulta taaksepäin. Alle 100 vuotta vanhoja tietoja ei saa julkaista. Kannattaa aloittaa selvittämällä elossa olevilta sukulaisilta tietoja edellisistä sukupolvista. Ja onko omasta suvusta jo ehkä tehty ja julkaistu sukuselvitys? Kirjastot.fi sivulta löytyy linkit Suomen yleisten kirjastojen tietokantoihin. Kirjastosta voit lainata sukututkimusoppaita, esim. Digitaalisen sukututkimuksen oppaan.
Usein sähköisissä kirjoissa on sivunumerot, mutta myös sivunumerottomia e-kirjoja on olemassa. Tällaisissa tapauksissa voit esimerkiksi viitata siihen lukuun tai kappaleeseen, jossa lainattava kohta on. Lisätietoa esimerkiksi täältä: https://libguides.centria.fi/oppariopas/viittaaminen.
On myös syytä pitää mielessä, että viitteiden merkitsemisessä on paljon erilaisia tapoja ja käytäntöjä, jotka vaihtelevat oppiaineiden ja -laitoksien välillä. Esimerkiksi laajaa opinnäytettä kirjoittaessa tällaiset käytännöt olisi hyvä selvittää jo aikaisessa vaiheessa.
Helmet.fi -sivustolla lukee seuraavasti: "Helmet.fi:n käyttämässä Bambora Payformin järjestelmässä ei ole rajoituksia maksujen suuruudelle, mutta pankeilla tai korttiyhtiöillä saattaa olla omia rajoituksia. Tarkista nämä omasta pankistasi tai maksukortin myöntäjältä."
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
Voit myös maksaa myöhästymismaksun minkä tahansa HelMet-kirjaston asiakaspalvelussa. Kortilla voi maksaa kaikissa kirjastoissa. Käteismaksumahdollisuus kannattaa tarkistaa etukäteen Helmet.fi -sivustolta, sillä useimmissa alueen kirjastoissa ei voi maksaa käteisellä.
