Jake Nyman on laatinut listan Hectorin suomeksi levyttämistä, hänen itsensä sanoittamista kappaleista.
Suluissa on alkuperäisen levytyksen esittäjä ja kappaleen nimi. Jotkut Hectorin sovitukset perustuvat tosin originaaliesitysten jälkeen ilmestyneisiin myöhempiin versioihin.
Ainokainen (The Beatles: She's a Woman)
Ei mittään (The Fugs: Nothing)
Elämä on politiikkaa (Bob Dylan: Political World)
Hassu huilumies (The Beatles: Fool on the Hill)
Hei leidi hei (Bob Dylan: Lay Lady Lay)
Huomenta tyyny (Larry Finnegan: Good Morning Tears)
Jäi talo tyhjilleen (Consortium: Copper Coloured Years)
Jos lehmät osais lentää (David McWilliams: The Days of Pearly Spencer)
Jos lukisit kuin kirjaa (Gordon Lightfoot: If You Could Read My Mind)…
16.5.1918 Senaatintorilla otetussa kuvassa P. E. Svinhufvudin ja Mannerheimin välissä on Gösta (Carl Gustaf) Theslöf.
https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19221117:3
https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19360620:2
http://www.blf.fi/artikel.php?id=3661
Eino Leinon runo Virta venhettä vie –runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Pyhä kevät (1901).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100760/Pyha_kevat_runoja.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Runo Höyhensaaret ("Mitä siitä jos nuorna mä murrunkin…”) on kokoelmasta Sata ja yksi laulua (1898), sen ensimmäinen runo sikermästä Hymni.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100818/Sata_ja_yksi_laulua.pdf?sequence=1&isAllowed=y
http://www.gutenberg.org/cache/epub/14649/pg14649-images.html
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
Bibliografisten tietojen merkitseminen englanniksi ei edellytä sanan "teoksessa" käyttöä.
Englanninkielisesssä maailmassa on käytössä useita eri tapoja merkitä artikkeleiden bibliografiset tiedot.
Alla esimerkkejä (lisää löydät lähdelinkeistä).
Aikakauslehti.
Tekijä, julkaisuvuosi, artikkelin otsikko, julkaisun nimi, vuosikerta, numero, sivut joilla artikkeli esiintyy:
Gray, L 2018, 'Exploring how and why young people use social networking sites', Educational Psychology in Practice, vol. 34, no. 2, pp. 175-194.
Sanomalehti.
Tekijä, julkaisuvuosi, artikkelin otsikko, julkaisun nimi, julkaisen päivämäärä, sivut joilla artikkeli esiintyy:
Lewis, S. (2015) ‘Rainbow support for York pride…
Ensimmäinen sitaatti on Aaro Hellaakosken runo sikermästä Lyhyesti, joka julkaistiin ensimmäisen kerran teoksessa Huojuvat keulat (1946).
Toinen sitaatti ei ole Hellaakoskea, vaikka joissakin yhteyksissä niin kerrotaankin. Kyseessä on Leena Laakkosen sanoitus Ilkka Pettersonin säveltämään kappaleeseen Iltapäivän tango (1981). Kappaletta ei ole julkaistu nuottina, eikä sanoja ole painettu. Vanhin äänite, jolla kappale on kuultavissa, on Oikku ja vapaus
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4620561#componentparts
https://finna.fi/
Riippuu, mitä "hyvällä" tarkoitetaan tässä yhteydessä. Vain ani harva voi olla aivan huipputasolla hyvä jossakin asiassa, mutta kukaan ei voi olla huipputasolla hyvä monella eri alalla. Jos taas ei vertaile itseään maailman huippuihin, voi ahkeran harjoittelun kautta lähes minkä tahansa asian oppia hallitsemaan varsin hyvin.
Ulf Löfgrenin Onnimannin taikaluola (Precis som du vill,1971) löytyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmista, esimerkiksi Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Voit tilata kirjan omaan lähikirjastoosi, kun kirjastot taas avataan.
Mikäli haluaisit ostaa kirjan omaksi, kannattaa kirja etsiä antikvariaateista. Helpoimmin se käy nettiantivariaateissa.
https://finna.fi/Record/helmet.1386401
Näillä tiedoilla vaikuttaisi, että kyse on tanskalaisen taidemaalarin Carl Wentorfin (1863–1914) teoksesta otetusta valokuvasta tehdystä painokuvasta, jonka on julkaissut tanskalainen kustantaja Alex Vincent's Kunstforlag. Kyseinen taidekustantaja julkaisi taideteosten kuvia muun muassa postikortteina. Kustantaja Alex Vincent (1861-1916) perusti yrityksensä Kööpenhaminassa 1890. Yrityksen toiminta jatkui ainakin 1950-luvulle asti.
Tanskan kuninkaallisen kirjaston digitaalisissa kokoelmissa on kuvia useista Wentorfin teoksista, mutta ei valitettavasti juuri kyseisestä taulusta.
Lähteet:
Carl Wentorf Kunstindeks Danmark –sivustolla.
Alex Vincent's Kunstforlag Pia & Per Sørensenin kotisivulla.
Peter Sandström sopii hyvin näihin määritelmiin, esim. romaani Laudatur. Samoin sopivat Olli Jalonen ja Leena Parkkinen. Lisäksi, jos Tommi Kinnusen sukuromaanit Neljäntienristeys ja Lopotti ovat vielä lukematta, uskon niiden vetoavan. Anni Kytömäen Kultarinta ja Kivitasku ovat luonnon kauneutta tarkasti kuvaavia, lavean kertovia teoksia (myös useita sukupolvia mukana). Laura Lähteenmäen romaani Korkea aika sopisi myös minusta tunnelmaltaan joukkoon. Jos ulkomaiset kirjat kiinnostavat, suosittelisin Alice Munron novelleja ja John Williamsin romaaneja, erityisesti Stoner.
Kaunokirjallisuuden kuvauksia löytyy palvelusta Kirjasampo.fi.
Kappaleen sanoituksessa kertoja olevansa ihastunut tai rakastunut laulun kohteeseen, joka kiusoittelee häntä. Tunne on polttava (burning), mutta kuitenkin kertojan mielestä miellyttävä.
Musiikin opetusta aloiteltiin Suomessa 1790-luvulla mm. erilaisiin kirkollisiin tarpeisiin, mutta se vakiintui vasta 1800-luvulla. Ensimmäinen varsinainen musiikkipisto oli Helsingin musiikkiopisto, joka perustettiin vuonna 1882 (lähde: Oulun kaupunki), ja joka sekin oppilaitostui varsin pian. Nykyisin Helsingin musiikkiopisto tunnetaan nimellä Sibelius-akatemia.
Suomalaisten ja eurooppalaisten musiikkioppilaitosten historiaa on tutkinut laajasti Jukka Kuha (2017): https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/185259/suomenmu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lehdessä Länsi-Suomi tiistai 29.8.1944 s.2.: "Muistokiven paljastus Rauman hautausmaalla viime sunnuntaina. Rauman Sos.dem. Työv.yhd. on hankkinut v. 1918 tapausten yhteydessä surmansa saaneiden haudalle muistokiven, jonka paljastustilaisuus pidettiin viime sunnuntaina. Yleisöä tilaisuudessa oli n. kolmisensataa henkilöä. ---" Tilaisuus pidettiin siis sunnuntaina 27.8.1944
Kaarlo Reunasen veistämän muistomerkin viereen liitettiin nimipaasi, joka paljastettiin syyskuussa 1972 ja jossa on 147 sisällissodassa ja vankileireillä menehtyneen raumalaisen nimet. (Heino, Ulla: Rauma: Idylliä ja tehokkuutta 1875-2000, 2002, s.274)
Rekrytoinnissa ilmenevän kuntakohtaisen vaihtelun vuoksi voin vastata kysymykseesi vain yleisellä tasolla.
Nykyisen kirjastolain (2017) puitteissa kirjasto- ja informaatioalan opinnot eivät enää ole välttämätön kelpoisuusehto palkkauksessa.
Laki sanoo kirjaston työntekijöiltä vaadittavasta pätevyydestä seuraavaa: yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutuksen saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kirjastolaki asettaa minimitason, jonka pohjalta kunkin tehtävän kelpoisuusvaatimusten määrittely jää kirjastoja ylläpitävien kuntien vastuulle.
Osan kirjastojen henkilökunnasta pitää siis olla…
Mikrofilmejä voi lukea ainoastaan kirjastossa siihen tarkoitetuilla laitteilla. Helmet-kirjastoista mikrofilmien lukumahdollisuus on ainoastaan Pasilan kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
Kyseessä on Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton (TPSL) lippu. Kuvia lipusta löytyy Arjenhistoria.fi-sivustolta:
http://arjenhistoria.fi/actions/search.php?s_start=0&s_class=2&s_adv[0]=Ty%C3%B6v%C3%A4en_ja_Pienviljelij%C3%A4in_Sosialidemokraattinen_Liitto&s_advfrom[0]=1
Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) ei voi tehdä varauksia ainakaan siihen asti kunnes kirjastot taas avataan.
Voit tallentaa teoksia muistilistalle. Ohje muistilistan käyttämiseen Helmet-haussa.
Huomaathan, että perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi) uuden varauksen voi tehdä jonoon, mikäli kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa.
Voit tallentaa teoksia muistilistalle. Ohje muistilistan käyttämiseen perinteisessä Helmet-haussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Tsunami-sarjan lopussa kuvataan vuotta myöhemmin tsunamin uhreille järjestettyä muistotilaisuutta. Sarjan henkilöistä ei kuollut kukaan.
Lähteet:
https://areena.yle.fi/1-4662541
Sarjan kääntäjä
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Tämän mukaan tuo Singerin omepukone on valmistettu 26.5.1925.
Y-sarjan koneita on valmistettu Elizabethportissa, New Jerseyssä http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial…
Literature-Mapin kanssa samalla käyttöliittymällä toimii myös Music-Map: https://www.music-map.com/
Lisäksi verkossa on paljon erilaisia yhteisöllisiä musiikkipalveluita, joissa voi tutustua artisteihin tyylillä "mitä muut, jotka pitävät artistista X, ovat kuunnelleet". Tällaisista esimerkkinä vaikkapa Last.fm: https://www.last.fm/