Keskikirjastojen kokoelmissa on hyvin laaja kokoelma CD:lle tallennettuja äänikirjoja. Pääset lainaamaan niitä heti, kun kirjasto aukeavat. Aineiston varaaminen verkossa on jo mahdollista.
Löydät Keskikirjastojen äänikirjat kirjoittamalla hakuun "äänikirjat". Tulossivun oikeassa laidassa olevilla rajoittimilla voit rajata hakua esimerkiksi kielen, kirjallisuuden lajin tai vaikkapa tekijän mukaan.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei löytynyt. Maataloushallituksen Yleisestä maatalouslaskennasta 1969 löytyy kunnittaisia tietoja kotieläinten lukumääristä kunnittain. Luvuissa on kuitenkin mukana vain ne eläimet, joita oli yli yhden peltohehtaarin mailla, eli näihin ei lukeudu ne hevoset, jotka eivät olleet maatilakäytössä. Laskennan mukaan Helsingissä oli 15.6.1969 yhteensä 84 hevosta maatiloilla (sivulla 64).
Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluosaston laatima Julkaisu Helsingin liikenteestä vuodelta 1976 valottaa eri liikennemuotojen käyttöä kaupungissa. Julkaisussa ei näy mainittavan hevosia lainkaan. Helsingin joukkoliikenteen kehityksestä voi lukea teoksesta Hevosomnibusseista metroon : vuosisata Helsingin joukkoliikennettä…
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne verbiä tärppäyttää, joka on siis selvästikin muodostettu verbistä tärpätä.
Sanakirjoista löytyy esimerkiksi vastaavantyyppinen verbi täsmäyttää ’antaa täsmätä; saattaa täsmäämään’. Sen perusteella voinemme päätellä, että tärppäyttää-verbiä on käytetty merkityksessä ’antaa tärpätä; saattaa tärppäämään’.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Herhiläiset ovat ampiaisten suvun kookkain laji, joten se mikä pätee ampiaisiin pätee pääsääntöisesti myös herhiläisiin. Ampiaisilla on sileä myrkkypistin, jota voi käyttää toistuvasti; ne eivät kuole pistettyään. Puolustautumisen lisäksi ampiaiset osittaisina lihansyöjinä käyttävätkin piikkiään myös saalistukseen. Myös kimalaisten myrkkypistin on sileä ja halutessaan ne voisivat käyttää sitä useita kertoja, mutta turvautuvat siihen kuitenkin ani harvoin. Mehiläisillä sitä vastoin on kertakäyttöinen pistin, jonka voimakkaat väkäset tarttuvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko pistin myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen.
Lähteet ja kirjallisuutta…
Vera Lynnin esittämän kappaleen We'll meet again (1939) sävelsivät ja sanoittivat yhdessä Ross Parker ja Hughie Charles.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://en.wikipedia.org/wiki/We%27ll_Meet_Again
Ette tarvitse kuin kirjastokortin numeron ja siihen liitetyn pin-koodin. Kirjojen kuuntelu onnistuu suoraan selaimessa jos nettiyhteys on käytettävissä. Muuten tarvitsette lukuohjelman, jonka voitte ladata laitteeseenne sovelluskaupasta. Ohjeet löytyvät tuolta . E-äänikirjojen laina-aika on kaksi viikkoa. Ne palautuvat automaattisesti, joten palauttamisesta ei tarvitse huolehtia. Niitä voi myös varata. Perinteisiä cd-äänikirjoja on taas sitten ihan normaalisti lainattavissa kunhan kirjastot taas avaavat ovensa.
Sauvo Puhtila on sommitellut suomenkieliset sanat Evert Tauben lauluun Byssan lull. Suomeksi laulun nimi on tosiaankin Hoplallaa, pata kiehua saa. Sanat löytyvät mm. teoksista Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Lehtelä, Tammi 2009) ja peruskoulun musiikin oppikirjaan Musica 3 : musiikin maailma (toim. Erkki Pohjola ja Egil Cedrlöf, 1972).
Ensin mainittu teos näyttää löytyvän verkkokirjastosi kokoelmista.
https://rutakko.verkkokirjasto.fi/#/
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kadonneesta Helmet-kirjastokortista voit ilmoittaa soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteeseen. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Normaalitilanteessa (ei sulkuaikana) kirjastojen ollessa suljettuina voit soittaa numeroon 09 3108 5309. Kerro tällöin vastaajan nauhalle, miksi soitat, nimesi ja henkilötunnuksesi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmatilanteet(953)
Jotkut Helsingin kirjastoista ottavat tällä hetkellä (6.5.20) palautuksia vastaan. Lista kirjastoista, joihin voi jo palauttaa aineistoa esimerkiksi palautusluukun kautta, löytyy alla olevasta linkistä. Listassa on tiedot myös Espoo, Vantaan ja Kauniaisten tämän hetkisestä tilanteesta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Palautuksia_aletaan_vastaanottaa_Helmetk(210346)
Philippe de Brocan elokuva Le Magnifique (1973) esitettiin Suomessa elokuvateattereissa nimellä Suurin ja kaunein. Elokuvan ensi-ilta oli toukokuussa 1974. Televisisossa elokuvaa ei Elonetin mukaan ole näytetty.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101901
https://www.imdb.com/title/tt0070354/
Kirjastojen sulkuaikana ei Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) voi toistaiseksi tehdä varauksia.
Perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa.
https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Kirjastojen sulkuaikana ei Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) voi toistaiseksi tehdä varauksia.
Perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa.
https://kirjtuo1.helmet.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
tyovaenliike.fi-sivustolle, joka on työväenperinnelaitosten (Työväenmuseo Werstas, Kansan Arkisto ja Työväen Arkisto) verkkopalvelu on tietoa mm. sisällissodan vankileirien haastatteluista ja muistelmista. Sivu löytyy alta. Joihinkin muisteluihin pääsee sivun kautta, mutta kannattaa ottaa yhteyttä myös suoraan näihin työväenperinnelaitoksiin. Alemman linkin kautta pääsee laitosten sivuille ja yhteystietoihin.
http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu-3/sisallissodan-jalkinaytos-vankileirit/
http://www.tyovaenliike.fi/keitameolemme/
Ylen Elävässä arkistossa voi myös kuunnella sisällissodan muisteluja:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/24/he-olivat-mukana-sisallissodassa-1918
Hakupalvelu Finnan…
Tässä muutamia ehdotuksia. Tarkempia suosituksia varten suosittelen Helmet-kirjastojen Lukuvalmentaja-palvelua: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Kirjaston_Lukuvalmentaja
Tietokirjoja ja esseitä vähemmistöstressistä, syrjinnästä ja huijarisyndroomasta:
Janne Ahjopalo & al.: Rakastan ihmistä – Keskusteluja biseksuaalisuudesta (2020)
Petteri Eerola & al.: Perhe ja tunteet (2018)
Elina Ekholm ja Antti Teittinen: Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus – Osallistumisen esteitä ja edellytyksiä (2014)
Anna Elomäki & al.: Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia – talouskriisistä tasa-arvon kriiseihin (2020)
Koko Hubara: Ruskeat tytöt (2017)
Jenni Janakka: Röyhkeyskoulu (2019)…
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi tekstin! Palaamme asiaan, mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Helsingin Sanomat uutisoi 161.1993 näin: "Piruetti historiaan "Karkki" Candeloro on tyttöjen mieleen". Uutinen löytyy alla olevasta linkistä:
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000003205667.html
Tietopalvelun vastaajalistalla kenellekään ei tullut mieleen teosta, joka täsmäisi täydellisesti kirjan kuvauksen kanssa. Kollega vinkkasi kuitenkin Daphne Du Maurierin Talo rannalla -teoksen (1970) sisältävän ainakin samankaltaisia elementtejä. Siinä päähenkilö tekee matkoja menneisyyteen entisen opiskelukaverinsa kehittämän aineen avulla.
Teoksesta lisää Kirjasampo-palvelussa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12571
Tarkkaa ja kattavaa listausta Konsta Hietasen tekemistä jälkiäänityksistä eli dubbauksista ei valitettavasti löydy verkosta. Hänen elokuvatuotantoaan pystyy tarkastelemaan esimerkiksi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-palvelussa. Elonet-palvelusta pystyy etsimään tietoa Suomen kansallisfilmografiasta, johon sisällytetään kaikki kotimaiset pitkät elokuvat. Näet Hietasen tekijätiedot Elonet-palvelussa täältä.
Konsta Hietasen radio- ja televisioesiintymisistä voi etsiä tietoa esimerkiksi Radio- ja tv-arkiston Ritva-tietokannasta, johon tallennetaan keskeisten radio- ja tv-kanavien ohjelmia ja niiden tekijätietoja. Konsta Hietasen tekijätiedot Ritva-tietokannassa näet täältä.
Näiden lisäksi voit etsiä tietoa Hietasen…
Kati Hiekkapellosta, niin kuin muistakin kirjailijoista, kannattaa etsiä tietoja Kirjasammosta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…. Linkit kirjojen kuvauksiin löydät kohdasta Teokset. Dekkarinetistä löydät teoskuvausten lisäksi kuvausta Hiekkapellon tyylisuunnasta ja arvosteluja, http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=HiekkapeltoKati. Vähän enemmän kirjailijan työskentelyä kuvataan artikkelissa Kirjailija kirjoittaa välillä seinillekin, http://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/joulu17/kirjailija.htm
Näyttää siltä, että korttisi on vanhentunut eli tietojasi ei ole enää lainaajarekisterissämme. Jos korttia ei käytetä muutamaan vuoteen, tiedot poistetaan rekisteristä.
Sitten kun kirjastot taas avataan, saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
