Kirjaston lehtivalikoimat on tarkoitettu kaikkien käyttöön, ja toiset ihmiset huomioon ottava asiakas ymmärtää, että paperilehtiä täytyy käsitellä varoen.
Sana "ikävoitto" tosiaan esiintyy Otto Mannisen Ilias-suomennoksessa (2.662-664):
Kasvoi Tlepolemos katon kauniin all', ikä karttui,
niin jopa taatoltaan oman löi enon hengeti kerran,
surman hält' ikävoitto Likymnios sai, vesa Areen.
Lainaus on niin sanotusta homeerisesta laivaluettelosta, jossa Ilias-eepoksen runoilija kuvaa ne kreikkalaisten joukko-osastot, jotka purjehtivat Troijaan. Tlepolemos oli rodoslaisten joukkojen komentaja, Likymnios taas oli Tlepolemoksen isosetä. Mannisen käännöksessä "ikävoitto" kääntää kreikan γηράσκοντα-sanan (gēráskonta), joka on γηράσκω-verbin (gēráskō) partisiippi. Sanan perusmerkitys on "vanheta" ja siihen myös "ikävoitto"-sana viittaa. Likymnios oli siis iäkäs mies…
Kyseessä saattaisi olla Sydän (Cuore, 1984), kuusiosainen italialainen tv-sarja neljän pojan vaiheista lapsuuden kouluajoista ensimmäiseen maailmansotaan, joka esitettiin TV2:n ohjelmistossa alkaen 5.8.1986. Enrico (Laurent Malet) tapaa armeijassa kolme koulukaveriaan. Yhteiset muistot tarjoavat heille pakopaikan menneisyyteen. Sarjan ohjasi veteraaniohjaaja Luigi Comencini. Se pohjautuu väljästi Edmondo De Amicisin samannimiseen nuortenkirjaan, joka julkaistiin jo 1800-luvun lopulla "luomaan isänmaallista henkeä yhdistyvän Italian nuorisoon".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auea06dcc6-a42e-4da1-bd89-188da4f790ae
Ruotsissa syntynyt, myöhemmin Suomessa asunut ja työskennellyt Johan Knutson eli vuosina 1816-1899. Hänet tunnetaan lähinnä maisemakuvistaan, mutta Knutson maalasi myös runsaasti muotokuvia.
Helsingin Sanomat kirjoitti Knutsonin ja J.L. Runebergin ystävyydestä ja Knutsonin taiteesta 18.6.1978, jolloin Porvoon Kappalaisen talossa oli esillä Knutsonin töitä. Artikkelin mukaan Knutsonin tunnetuin teos on satiirinen kuvaus Porvoon hevosmarkkinoista (Hevosmarkkinat Porvoossa 1845). Riehakas ja humalainen tunnelma välittyy maalauksesta. Ruotsin taiteessa oli jo 1830- ja 1840-luvulla sijaa koomiselle tapainkuvaukselle ja karikatyyreille vastareaktiona korkean taiteen ihanteellisuudelle, joka Suomessa oli vasta nousussa. …
David Kirschnerin kirjassa Sivujen valtias on hyvin samantapainen juonikuvio. Pelokas Richard-poika pakenee myrskyä kirjastoon ja kohtaa siellä Pagemasterin, Sivujen valtiaan. Hän joutuu mukaan seikkailuun, jossa kirjat ja niiden henkilöt muuttuvat eläviksi.
Olisikohan kyseessä siis tämä Tammen vuonna 1995 kustantama teos? Se perustuu elokuvan Riku Kirjamaassa (The Pagemaster) käsikirjoitukseen.
https://www.risingshadow.fi/library/book/3574-the-pagemaster--sivujen-v…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4eaf963a-80e8-42e2-a789-e…
Tätä kysymystä käsitellään Kuvaston verkkosivuilla, johon on muutenkin koottu tietoa visuaalisen alan tekijänoikeuksista. Kuvaston sivuilla todetaan, että "jos alkuperäinen teos tulee muunnelluksi niin, että uusi teos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen ylittääkseen teoskynnyksen, ei taiteilija tarvitse alkuperäisen teoksen tekijän lupaa teokseensa". Mikäli tämä teoskynnys taas ei ylity, tarvitsee taiteilija käyttöön luvan alkuperäisen teoksen tekijältä. Teoksen iästä riippuen saattaa sen tekijänoikeuden suoja-aika tosin olla umpeutunut, jolloin teosta saa käyttä vapaasti ilman erillistä lupaa.
Lähde:
http://kuvasto.fi/2019/02/teoksen-sisallyttaminen-taideteokseen/
Kuvaoikeuksien ABC (tietoa mm. suoja-ajasta)
http://…
Ylen Elävästä Arkistosta löytyy sivulta "Rock-Suomi-bonuksia: 1990-luku" tietoa, nimiä ja videoita:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/02/rock-suomi-bonuksia-1990-luku
Pomuksen eli Populaarimusiikin museon sivuilla on 90-luvun populaarimusiikin historiikki, jossa on myös runsaasti nimiä:
http://pomus.net/kehityslinjat/1990-1999
Yle uutiset kysyi vuonna 2014 lukijoilta parasta ysäribiisiä, joista mm. koostettiin Top10-lista. Artikkelin (15.4.2014) voi lukea alla olevasta linkistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/15/lukijat-aanestivat-parhaat-ysaribiisit-yllattaako-voittaja
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen laulun! Palaamme asiaan heti jos vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseenomaista laulua?
Kate Atkinsonin kirjoja julkaisee kustantamo S&S. Viimeksi he ovat julkaisseet Atkinsonin romaanin Liian kirkas taivas vuonna 2019. Heillä on ajantasaisin tieto mahdollisesta seuraavasta käännöksestä. Alla kustantamon yhteystiedot ja tietoa kirjailijasta:
https://kustantamo.sets.fi/meista/
https://kustantamo.sets.fi/kirjailijat/kate-atkinson/
Kyselin asiaa tutulta suomen kielen maisterilta ja hän kertoi että oikeastaan kaikki kielet ovat kehittyneet toisesta kielestä, niin sanotusta kantakielestä. Pidgin-kieleksi taas sanotaan yksinkertaista sekoitekieltä, joka on syntynyt äkillisestä tarpeesta kommunikoida toisen kielen puhujien kanssa. Esimerkiksi kolonialismin aikana siirtomaissa syntyi paljon pidgin-kieliä. Mikäli pidgin-kielestä tulee sen verran tärkeä, että sen käyttäjät alkavat puhua sitä äidinkielenään, siirtämällä sen seuraavalle sukupolvelle, siitä tulee kreolikieli.
Verkkolähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pidgin
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreolikieli
https://semanttinenryhma5.wordpress.com/2014/11/16/mika-on-pidgin-ja-kreolikielen-keskeinen-ero…
Kaivattu kirja on Malachy Doylen Eikunkeikkulan linna (Kustannus-Mäkelä, 1999). Siinä tarinan viisivuotias poika tapaa ensi kerran vaarinsa, joka kutsuu hänet vierailulle kotiinsa. Käy ilmi, että itseään Hikkori Hepokatiksi kutsuvan vaarin luona ei käytetä mistään asiasta sen tuttua nimeä: talo on Eikunkeikkulan linna, tuli on Hohkahehku, kissa on Taskumatti, vesi on Litsistippaa, kengät ovat Hiekkalinnan Linttaajat, silinteri on Aivokoppa Ananas, portaat Puumäki, sänky Torkkuohjaamo. Neuvokas poika omaksuu uudet nimitykset nopeasti ja herättää yöllä isoisänsä sujuvasti, kun takan ääressä viihtyvän kissan hännänpää on syttynyt tuleen: "Hikkori Hepokatti! Nouse heti Torkkuohjaamosta, pane Hiekkalinnan Linttaajat jalkaan ja Aivokoppa Ananas…
Tekijänoikeuslaissa ja –asetuksessa säännellään tekijänoikeuksista.
Tekijänoikeuslaki on saatavilla Finlexissä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Lähtökohta on, että tekijänoikeudenalaisesta aineistosta ei saa tehdä kopioita ilman oikeudenhaltijan lupaa. Tähän on joitakin poikkeuksia, kuten esimerkiksi kopiointi omaa, yksityistä käyttöä varten. Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan itselle voi valmistaa kappaleita omaan käyttöön. Kappaleen valmistamisen voi antaa ulkopuolisen tehtäväksi.
Tekijänoikeuslaissa on myös joitakin kirjastoja koskevia rajoituksia jotka sääntelevät kopiointia kirjastoissa (16, 16 a, 16 b, 16 d ja 16 e §§)
Tekijänoikeuslain 9 §:ssä on…
Siluurikausi, liitukausi ja pleistoseenikausi ovat kaikki geologisia aikakausia. Siluurikausi ja liitukausi ovat geologisia kausia, ja pleistoseenikausi on geologinen epookki. Geologinen ajanlasku perustuu geologisten muodostumien tutkimiseen sekä ajoittamiseen (stratigrafia), ja sitä käytetään etenkin geologiassa ja paleontologiassa. Geologisten ajanjaksojen pituus saattaa olla useita miljoonia vuosia. Nämä ajanjaksot luokitellaan suuruusjärjestyksessä eoneihin, maailmankausiin, kausiin ja epookkeihin. Myös epookit voidaan jakaa lyhyempiin ajanjaksoihin.
Nykyistä maailmankautta kutsutaan kenotsooiseksi maailmankaudeksi. Sen katsotaan alkaneen liitukauden lopulla tapahtuneen joukkosukupuuton jälkeen noin 65 miljoona vuotta sitten.…
Hei,
Ei tuota näyttäisi olevan suomeksi levytetty. Kyseinen sävellys näyttäisi olevan trad. sävellys, jonka Dassin on sovittanut ja levyttänyt. Pelkällä kappaleen nimellä ei löytynyt Fono-tietokannastakaan. Muutakaan kautta löydy mitään viitteitä suomalaisesta levytyksestä, joten näiden perusteella uskoisin, ettei tuota todellakaan löydy. Koetin myös hakea useilla mahdollisilla käännösnimillä, mutta mikään ei tuottanut tulosta.
Siirtolapuutarhaliikkeen syntysijoilla Saksassa alkoivat jotkut puutarhoista nimittää itseään siirtoloiksi (Kolonie), koska tarkoitus oli, että asukkaat omaksuvat kokonaan uudet elämäntavat ja lähtevät ikään kuin siirtolaisiksi pois epäterveellisestä kaupungista.
Siirtolapuutarha-sanan rinnalla Suomessa on puhuttu ryhmäpuutarhoista. Porvooseen vuonna 1915 perustettua Suomen ensimmäistä siirtolapuutarhaa nimitettiin nimenomaan ryhmäpuutarhaksi. Vähitellen ruotsin koloniträdgård-sanan mallin mukainen siirtolapuutarha-nimitys kuitenkin vakiintui kielenkäyttöön, vaikka Helmi Krohn alan kotimaisen perusteoksen, Ossian Lundénin vuonna 1918 julkaistun kirjan Koloniträdgårdar suomensikin vielä nimellä Ryhmäpuutarhoja. Tampereella sitä vastoin…
Arvo Turtiaisen teoksessa Minä paljasjalkainen on ainakin yksi runo, joka liittyy myös Katajanokkaan; ”Arska Stadista”.
Ilpo Tiihosen kirjassa Ei-Kaj Plumps: Hyppyjä Helsinkiin on Katajanokka mainittu parissa runossa muiden kaupunginosien lisäksi.
Matti Paavilaisen teos Muistoja Pohjolasta sisältää Helsinki-aiheisia runoja, Katajanokkakin selvästi mainittiin ainakin parissa runossa.
Juha Saarisen teoksessa Niin minäkin sinua on yksi runo, jossa on aiheena ratikkamatka välillä Katajanokka – Munkkiniemi.
Heikki Niskan lastenrunoteoksesta löytyy runo 'Jäänmurtajan uni', jossa ollaan Katajanokalla.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://www.helmet.fi/fi-FI
Voisikohan etsimäsi teos olla "Puntelit"-sarjan kirja nimeltä Mittarimato, tekijöinä Terry Ward ja Bernie Kay? Kun googlaa "Puntelit" Googlen kuvahaulla, löytyy sarjan kansista ainakin smurffin näköisiä otuksia. Teos näyttäisi löytyvän ainakin Kuopion varastokirjastosta, josta sen voi kaukolainata omaan kirjastoosi: https://vaari.finna.fi/Search/Results?lookfor=puntelit&type=AllFields
Sen verran vanhasta teoksesta on kyse, että se on luetteloitu tietokantoihin hyvin vähäisin tiedoin, eli alkuperäisnimikään ei luettelointitiedoista selviä. Löysin kuitenkin tekijöiden nimellä googlaamalla tällaisen brittiläisen Pondles-televisiosarjan: https://en.wikipedia.org/wiki/The_Pondles
Voisikohan olla niin, että…
Voisiko kyseessä olla Jouni Tikkasen kirjoittama "Lauma : 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa"?
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2389838__Sjouni%20tikkanen%20lauma__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Juho Hakkarainen on kirjoittanut teoksesta kirja-arvostelun Kulttuuritoimituksen verkkosivustolle. Arvostelun mukaan Lauma on tietokirja, mutta samalla myös jännittävää, tosipohjaista seikkailukirjallisuutta. Teoksessa käytetään tietokirjalle hyvin poikkeuksellisia keinoja. "Kerronnassa Tikkanen menee suden nahkoihin ja kuvaa asioita suden näkövinkkelistä." "Kirjassa sudet todellakin tuntevat, ajattelevat ja ennen kaikkea haistavat. Näitä ”haisemia” kuvataan sujuvasti ihmisen…
