Vinkki löytyy ma 15.7.2024 Maaseudun tulevaisuudesta otsikolla Leena Luodon vinkkejä luomuviljelyyn (s. 10). Siinä Leena Luoto kertoo muun muassa, että siementen itämistä estävä tuijan lehtisilppu voi toimia hyvin esimerkiksi vuohenputken torjumisessa.
Kuuntelin ruotsinkielisen sivuston luentaa Mikkeli.fi sivuilla. Tekoäly lukee siellä suomalaisittain St Mishel (jos oikein kuulin) Linkki Mikkelin ruotsinkielisille sivuille.Kotimaisten kielten keskus ohjeistaa lausumaan Sant mi'ckel. Linkki Kaino.kotus.fi -sivulle.Kysyin myös St Michel -ravitapahtuman mielipidettä ja hekin olivat Sant Michelin kannalla. Tosin tapahtuman toinen pääkieli näyttää olevan englanti. Ravien nimeä lausutaan kuulemma monella eri tapaa, koska tapahtuma on kansainvälinen. Linkki tapahtuman sivulle.Lausumistapa näyttää nojaavan englanninkielen suuntaan, mutta ruotsalainen tapa lausua ruotsinkielinen paikannimi on tietenkin aina oikein.
Terve.fi-artikkelissa kerrotaan, että MBD-termi on lähes kokonaan korvautunut termillä ADHD. MBD:n (minimal brain dysfunction) määritelmään kuului vaikeuksia hahmottamisessa, motoriikassa ja oppimisessa. ADHD:n luokitus kuvaa samoja ongelmia oirelähtöisesti. Ylioppilaslehti mainitsee, että psykiatrian tautiluokitukseen ADHD otettiin 1980-luvulla, aiemmin samanlaisista oireista puhuttiin MBD:nä.Lähteet:Lapsen ylivilkkaus - sairaus vai luonteenpiirre? | Terve.fiLevottomat sielut | Ylioppilaslehti
Juha Koirasen Partanen -elokuvan (2003) kuvauspaikoista ei Kansallisella audiovisuaalisella instituutilla ole tarkkaa tietoa. Lopputeksteistä voidaan päätellä, että "konepajaan" sijoittuvat kohtaukset on todennäköisesti kuvattu Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Vallilan koulutusyksikön (ent. Vallilan ammattikoulu, nyk. Stadin AO) tiloissa ja loppukohtaus Sörnäisten vankilassa.
Kyseessä on varmaankin tšekkiläisen Bohumil Hrabalin teos Liian meluisa yksinäisyys (Prílis hlucná samota, suom. Eero Balk, 2006).Voit lukea kuvauken teoksesta esimerkiksi Kirjasammosta :https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_78Kirjan saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1886394?sid=5073490140
Börding-sanaa on käytetty ainakin jo 1600-luvulla ja se tarkoittaa lastia. [1] Esimerkiksi " - - - kan med 3 bördings båtar genom faras" voisi kääntää "---kolmella lastiveneellä voi kulkea läpi""Börda" tarkoittaa nykyään taakkaa tai kuormaa. [2]1. https://www.saob.se/artikel/?unik=B_4693-0294.vkU7&pz=32. https://www.sanakirja.org/search.php?id=2008260&l2=17linkki vapaasti käännettynä:"pre. pohjoismaisen antiikin aikana jne. keskiaika: rahtilaiva (vastapäätä osittain DRAKE, HÄR-SHIP ja. LONG-SHIP, osmeriittain KNARR); tai (nykyään mm. joillain alueilla) nykyaikaisin varustein: lastiproomu, proomu. OxBr. 10: 103 (1628). Sen jälkeen kun osa lastista oli purettu lasteihin .. (laiva oli) jälleen pinnalla. SD 1892, no. 326, s. 4. Kauppa-…
Hölmöläissadut ja -tarinat ovat suomalaisesta kansanperinteestä nousevia humoristisia kansansatuja. Satujen mukaan hölmöläiset asuvat paikassa nimeltä Hölmölä, sen asukkaat ovat erityisen typeriä. Suomenruotsalaisessa perinteessä Hölmälän sijasta puhutaan Benbölestä ja Espoon Bemböleä onkin pidetty Hölmölänä. Hölmöläissaduista on tehty monta erilaista kokoelmaa. Ensimmäiset jo 1800-luvulla. Monet kirjailijat ovat myös muokanneet hölmöläistarinoita ja luoneet niiden pohjalta uutta taidetta. Kuten kaikki kansanperinne, myös hölmöläistarinat ovat osa kulttuureja yhdistävää tarinaperinnettä. Hölmöläistarinoita vastaavia humoristisiä kertomuksia tunnetaan monista muistakin kulttuureista. Esimerkiksi Tanskasta, Saksasta,…
Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen on kirjoittanut edellä mainitusta kysymyksestä kolumnin Journalistiin nimellä ''Mitä kävi?''. ''Mitä kävi'' on yleistynyt ilmaisun ''miten kävi'' kustannuksella. Heikkinen esittää, että englannin kielellä voisi olla muutoksessa vaikutuksensa, kun ihmiset mieltävät ''käymisen'' tapahtumiseksi -> ''what happened'' eli ''mitä tapahtui''. Tällainen merkitys käydä-verbillä toki myös on. Käydä-verbillä on kuitenkin vanha merkityksensä kävelemistä tarkoittavana sanana, jolloin kysymys ''miten kävi'' saa erilaisen merkityksen: miten kulki, miten sujui jne...Kielikellon artikkelissa arvellaan myös ''pystyä tehdä'' -rakenteen vaikuttimeksi englantia. Englannin kielessä apuverbin kanssa käytetään aina…
Lähetin kysymyksesi Suomen Rautatiemuseon tietopalveluun ja sieltä kerrottiin mm. seuraavaa.Vielä vuonna 1985 Helsingin rautatieasemalla on työskennellyt kengänkiillottajana Leo Ivanow. Hänestä on ollut juttu Rautatieuutiset-lehden numerossa 15/1985 ja juttuun liitetty kuva on nähtävissä myös FInna-palvelussa. https://finna.fi/Record/srm.166928380713100?sid=5071649670Ivanow on työskennellyt asemalla ainakin vielä heinäkuussa 1990. Tuolloin Helsingin Sanomissa ollut hänestä uutinen, jossa hänen on kerrottu olleen ”Suomen ainoa ammattimainen kengänkiillottaja”: https://www.hs.fi/ihmisia/art-2000002991145.html (maksumuuri).Heinäkuussa 1996 edelleen Helsingin Sanomissa on ollut sitten juttu kesätyönään rautatieasemalla…
Kappale on "Jätkän puheenvuoro", joka alkaa: "Hei halki ja poikki". Sen on säveltänyt Toivo Kärki. Sanoituksen ovat tehneet Lauri Jauhiainen ja Juha Vainio. Sen ovat levyttäneet Matti Louhivuori (1967) ja Pentti Pöyhönen (1978).Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiMatti Louhivuori: Jätkän puheenvuoro YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=GS3ulWOAe6A
Voisiko kirja olla joku Francoise Saganin kirjoista? En löytänyt täysin kysyjän juonikuviolla olevaa kirjaa, mutta en pystynyt tarkistamaan kaikkia Saganin kirjoja. Keräsin tälle listalle hänen kirjojaan, jos kirjan nimi auttaisi kysyjää muistamaan kirjan: https://www.finna.fi/List/1912833Tähän saa mielellään kommentoida, jos joku tunnistaa kirjan varmuudella.
Suomen aikuisurheiluliitto ry SAUL:n sivuilta https://www.saul.fi/kilpailu/saannot-ja-pistelaskuri/ löytyy ladattavana tiedosto Suomessa käytettävät WMAn aita-, este- ja välinemitat 2025. Sen mukaan heittovälineissä miehet 70-79 on kuula/g 4000 ja kiekko/g 1000.
Silja on suomalainen nimi joka on muunnelma Ceciliasta, joka juontuu muinaisroomalaisesta sukunimestä Caecilius (1). Sivustolla https://www.ancestry.com kerrotaan englannista vapaasti suomennettuna:"Silja-nimi on suomalaista alkuperää ja se yhdistetään usein luonnon kauneuteen, erityisesti sinikelloon tai vuokkoon. Suomalaisessa kulttuurissa kukilla on usein merkittäviä merkityksiä, ja Silja edustaa ominaisuuksia, kuten herkkyyttä ja viehätystä, jotka ovat luontaisia näille kukille. Lisäksi nimi tuo mieleen kuvia rauhallisista maisemista ja Suomen kansallispuistojen kasviston lempeästä olemuksesta. Historiallisesti Silja-nimeä on käytetty pääasiassa Suomessa, ja sillä on kulttuurinen merkitys suomalaisessa kansanperinteessä ja…
Olympialaisten tekemä pesäero ammattilaisurheiluun on yksi urheiluhistorian merkittävimmistä puheenaiheista. Olympialaisten amatöörivaatimus on historiallinen jäänne, joka juontaa juurensa ranskalaiseen paroni Pierre de Coubertiniin. Nykyaikaisten olympialaisten isä Coubertin piti tärkeänä, etteivät kilpailijat olleet toimineet lajissaan ammatillisesti tai ottaneet kilpailuista vastaan rahaa. Hänen mukaansa urheilua ei saisi saastuttaa rahalla ja kaupallisuudella. Amatöörivaatimus ilmeni käytännössä tulonrajoitusten lisäksi muun muassa amatööritodistuksina, diskauksina ja kansainvälisinäkin kiistoina siitä, miten ammattimaisuus määritellään. Coubertinin kantaa noudatettiin Kansainvälisessä…
"Isäni poltti viskin" on kolmannen säkeistön alku Helsingiuksen laulussa, ei eri versio. Hieman eri sanoilla kappaletta ovat laulaneet Liljan Loisto ja Pirkan Neidot, mutta nämäkään eivät ala tuolla kohdalla ja se on muodossa "minun isäni keitti viinaa".Kirjastoissa ei ole nuotteja Helsingiuksen versiosta, netin sointusivustoilta löytyy soinnut ja sanat. Liljan Loiston ja Pirkan Neitojen versioista ei löytynyt mitään.Kirjastoissa on nuotteja englanninkielisillä sanoilla, erityisesti Joan Baezin versiota: Joan Baez Songbook (linkki Piki-verkkokirjastoon). Kappaleen englanninkielinen nimi on Copper Kettle. Tikkurilan musiikkivarastossa on folkmusiikkikokoelmia, joista kappale löytyy, esim. All American Folk ja Folk Music's Greatest Hits (…
