Kuvailemasi kaltaista kirjallisuutta voi etsiä ainakin seuraavilla hakusanoilla:Krooniset taudit, sairaudet, hyväksyminen, sairastuminen, elämänmuutokset ja sopeutuminen.Alla on liitettynä hakulauseke, jonka voi kopioida oman kirjaston verkkokirjaston hakukenttään. Tällä lausekkeella saa hyvin aiheeseen sopivaa kirjallisuutta. Hakulauseke: ("krooniset taudit" OR sairaudet OR sairastuminen) AND (hyväksyminen OR sopeutuminen) Hakusanoja voi yhdistellä sen mukaan, mikä tuntuu omaan tarpeeseen sopivalta. Jo kaksikin hakusanaa yhdistämällä saa aiheeseen sopivaa kirjallisuutta.Hauissa nousi usein esiin teos Parempaa kohti : voi hyvin sairaudesta huolimatta. Kyseinen teos vaikuttaa sopivalta etsittyyn aiheeseen liittyen. Alla…
Nimi Sakarinmäki, ruotsiksi Zachariasbacken, liittyy Zacharias Topeliukseen, joka omisti Villa Björkudden -nimisen huvilan Östersundomin alueella viimeisinä elinvuosinaan.Museoviraston rakennettu kulttuuriympäristö, https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1544Usein kysyttyä Östersundomista, https://nuorten.hel.fi/tekemista-ja-paikkoja/faq-usein-kysyttya-ostersu…
Mieleen tulee ensiksi klassikko, Carlen Pikku toukka paksulainen. Carlen muutkin kirjat voisivat innostaa.Myös Alex Schefferin kirjat maatilan eläimistä voisivat toimia, vaikka Pete ja Pulmu eivät innosta.Richard Scarryn kirjoissa on paljon katseltavaa. Samoin kolmikon, Nelli Heinimo, Reetta Niemensivu ja Aapo Ravantti, kirjassa Kaivuri raivari.Vaikka uudet muumikirjat ovat vähän teollisia, voisi kokeilla kahta kirjaa: Kuka lohduttaisi Nyytiä ja Kuinkas sitten kävikään. Molemmat etenevät kauniiden kuvia ja vetävien runojen voimalla. Kuinkas sitten kävikään on todella vauhdikas.Noora Lehtisen ja Mari Nikulan Tervetuloa mummolaan kannattaa lisätä lukulistalle ja samoin Debi Gliorin Kulta pieni. Katri Kirkkopellon kirjat ovat myös…
Yrjö Weijolan runo Ihmiset sisältyy kokoelmaan Sunnuntairatsastaja (1910), mutta sen voi lukea myös mm. teoksista Hetkien virta : kauneimmat suomalaiset runot (2015) ja Runojen kirja / neljä vuosisataa suomalaista runoutta (1977).
Mitään virallista tietoa en löytänyt, mutta Järviseudun sanomat on kirjoittanut artikkelin patokapinan muistelutilaisuudesta ja siellä mainitaan, että muun muassa Vimpelistä oli osallistuneita. Voit lukea jutun täältä.Lappajärven patokapinasta on tekeillä dokumenttisarja, minkä pitäisi valmistua vuonna 2028. Ehkä dokumentissa mainitaan paremmin osallistujia. Dokumenttiin voit tutustua täältä.
Runon on kirjoittanut V.E. Törmänen ja sen nimi on "Autio kenttä". Runo löytyy Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmasta ainakin Törmäsen teoksesta Tunturilauluja (1925) TUNTURILAULUJA | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio ja Hannu Sarralan toimittamasta teoksesta Suuri runokirja: valikoima perinteistä runoutta (Karisto, 1995) Suuri runokirja : valikoima perinteistä suomalaista runoutta | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio.
9Lives on yritys, joka tarjoaa ambulanssipalveluja ja on siksi ambulanssien teippauksissa.https://9lives.fi/yritys/ "Olemme yksityinen, suomalaisomisteinen ensihoito- ja potilassiirtopalveluita tarjoava yritys. Toimimme eri puolilla Suomea ja tuotamme luotettavia ensihoidon sekä kiireettömien potilassiirtojen palveluita yksityisille asiakkaille, hoivayksiköille ja yhteistyökumppaneille."En onnistunut löytämään tietoa miksi yrityksen nimi on 9Lives. Nimestä saattaa tulla mieleen ikivanha sanonta, jossa kissalla on yhdeksän henkeä.
Helmet-kirjastojen kokoelmasta löysin seuraavat runoteokset, joissa mainitaan parisuhdeväkivalta tai lähisuhdeväkivalta asiasanoituksessa:Hartikainen, Johanna. Mitä Kerrot Vuodenkorento. Helsinki: Kulttuurivihkot, 2023Yrjönkoski, Elna. Sydän Myrskyssä. Aviador, 2026Myös näissä käsitellään lähisuhdeväkivaltaa: Oksanen, Sofi. Liian Lyhyt Hame: Kertomuksia Keittiöstä : Laululyriikkaa. Bonnier kirjat, 2011 Leikola, Markus. Sata Mustelmaa: Sata Runoa. ntamo, 2013Ensiksi mainitussa ainakin käsitellään myös selviytymistä.
Helmet-kirjastojen E-kirjastosta löydät kielikursseja, englanninkielisiä äänikirjoja ja englanninkielisiä lehtiä, joita voit myös kuunnella. E-kirjaston löydät Helmet-sivulta.Promentor-kielikursseissa on myös englannin kielen kursseja, joiden esimerkkilauseita voi kuunnella. Kielikursseja voi varata ja lainata Helmet-kirjastokorttia ja siihen liittyvää pin-koodia käyttäen. Kielikursseja voi kuunnella tietokoneella (tai mobiililaitteella). Naxos poken word libraryn kautta voit kuunnella englanninkielisiä äänikirjoja. Ohjelmaan kirjautumiseen riittää Helmet-kirjastokortin numero. Naxos spoken word librarya voi kuunnella tietokoneella (tai mobiililaitteella). Valtakunnalliseen E-kirjastoon kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai…
Hei!Kyselin asiaa keskuskirjasto Oodista ja tällä hetkellä missään pk-sudun kirjastossa ei ole saatavilla kaitafilmin digitoinnin mahdollisuutta. Terveisin
Hei!En itsekään löytänyt vastaavuutta kuvaan. Tuo Signe Hammarsten-Jansson on hyvin todennäköinen mutta kysyisin asiaa vielä Postimuseolta joka on osa Kysy museolta-verkkopalvelua. Pääset palveluun tästä linkistä: https://kysymuseolta.fi/postimuseo/
Jatkosodan ensimmäisestä päivästä voi lukea esimerkiksi Ilkka Enkenbergin Jatkosota päivä päivältä -teoksesta (Readme.fi 2014, 978-952-220-841-5). Lisäksi jatkosodan alkua käsitellään Armas Härkösen kirjassa Jatkosodan alku Ilomantsissa (BoD - Books on Demand 2024, 978-952-80-7187-7) sekä Jatkosodan pikkujättiläisessä (WSOY 2005, 978-951-0-28690-6). Kansalaisten muistelmia talvi- ja jatkosodan ajalta voit lukea Teijo Suomisen kirjasta Elämää kotirintamalla sotavuosina 1939-1945 (Pori, Länsipuisto 18 A Eläkeliiton Satakunnan piiri, 2001, 952-91-3117-8).Liitän tähän oheen myös haun jatkosota-aiheisista muistelmista, jos haluat katsoa lisää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta: https://vanamo.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%…
Hei!Yleensä nämä eivät toimi kirjaston PAl-laitteella, mutta se riippuu paljon kasetista. Onko se esim. itse nauhoitettu vai ostettu, kopiosuojattu vai ei. Aina kannattaa tulla kokeilemaan. Ajan voi varata osotteesta Turun vuokrattavat tilat, laitteet ja palvelut - Varaamo
Sanalle "niuta" ei ole mitään yleistä merkitystä. Kielitoimiston sanakirja tai vastaavanlainen ruotsalainen sanakirja ei tunnista sanaa ollenkaan. Lähin vastaava sana on ruotsinkielinen "njuta", eli nauttia / nautiskella. My Heritage-palvelussa nimen arvioidaan tulevan Venäjältä, mutta samaa tietoa ei tunnu löytyvän toisista lähteistä. Tietäisiköhän joku lukijoistamme nimen taustatietoja paremmin?
Etsimäsi kirja on varamaankin Eduardo Mendozan Ihmeiden kaupunki (La ciudad de los prodigios, suom. Matti Brotherus, 1989).Voit lukea kuvauksen kirjasta Kirjasammosta.https://satakirjastot.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22ihmeiden+kaupunki%22&type=AllFields
Löysin Lot-Art huutokauppasivustolta tiedon: "The machine was produced in Clydebank, Scotland. Ca 1915 to 1920" Linkki sivulle.International Sewing Machine Collectors sivusto voisi vahvistaa tiedon. Linkki sivulle.
Satu voisi olla Marjatta Kureniemen Mustikkasatu kokoelmasta Sadepäivän satuja (1948) tai Alf Prøysenin Eukko pikkurilli mustikassa (uusin 1990). Linkki Finna.fi
Yllättävää kyllä hevosten tunnistamisesta on ohjeita ruokaviraston sivuilla."Hevonen tulee tunnistaa mahdollisimman nopeasti.On muistettava, että eläintä, joka ei ole asianmukaisesti tunnistettu, ei saa luovuttaa, siirtää, tai ottaa vastaan pitopaikkaan, kuljetettavaksi tai teurastettavaksi.Hevoseläimen tunnistamista ja tunnistusasiakirjaa haetaan ottamalla yhteyttä suoraan tunnistusasiakirjoja myöntävään tahoon. Tunnistusasiakirjan myöntävä taho vastaa myös hevosen tunnistamisesta. Tunnistamisen yhteydessä eläin merkitään mikrosirulla, joka kytkee tunnistusasiakirjan yksiselitteisesti eläimeen. Hevosten tunnistamista suorittavat muun muassa hevosjalostusliitot. Oman alueen hevosjalostusliiton yhteystiedot voi tarkistaa…
Julkisen sanan neuvosto on laatinut journalistin ohjeet. Ohjeiden tavoitteena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä mediassa sekä edistää keskustelua journalistisesta työstä ja journalismin etiikasta. Ohjeet koskevat kaikkea journalistista työtä. Ohjeiden kymmenes kohta on kirjattu seuraavasti:10. Hyvää journalistista tapaa on noudatettava myös toisen työtä käytettäessä. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.Journalistin ohjeiden soveltamisoppaassa kerrotaan kuinka tätä kymmenettä kohtaa tulisi noudattaa.Jos toimittajan juttu ei sisällä lainkaan omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli, tulee lähde mainita jo otsikossa. Lainattavan lähteen nimi tulee tuoda otsikossa…
