Liam O'Flahertyn Yö petoksen jälkeen -romaanin englanninkielinen alkuteos on nimeltään The informer.
https://www.britannica.com/topic/The-Informer-novel-by-OFlaherty#ref1121798
Seuraavissa kirjoissa on urheiluharrastusta ja vastoinkäymisiä niissä sekä motivaation etsimisestä. Kaikki kuvaustekstit ovat Kirjasammon nuorten kirjallisuutta esittelevästä Sivupiiristä, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri, josta voi etsiä lisää vinkkejä.
Markku Karpio - Otsalamppu: Karpion esikoisteoksessa päähenkilönä on Jari, joka on huippusuorituksiin pyrkivä innokas suunnistaja. Äkkiä hän sairastuukin diabetekseen. Voiko urheilua enää jatkaa kuten ennen?
Kirsi Pehkonen - Punaviiva: Avarakatseinen urheilukirja kuvaa elävästi nuorten huippu-urheilua ja tyttöjen paineita poikamaisessa lajissa sekä avaa lukkiutuneita käsityksiä vammaisuudesta. Pääosassa 8. luokan aloittavat Hilla ja Noora…
Hei,
Hieman haasteellinen kohta tosiaan. Voisi olettaa, että viet = otat. Kun lisää sanojen alkuun p:n ja r:n ratkaisusanoiksi tulevat "potat" ja "rotat".
Stieg Larssonin Millennium-trilogia jatkuu David Lagercrantzin kirjoittamana. Larssonin perikunta ja kustannusyhtiö Norstedt valitsivat Lagercrantzin kirjoittamaan jatkoa suositulle trilogialle. Osat 4-6 ovat nimeltään Se mikä ei tapa, Tyttö joka etsi varjoaan ja Tyttö joka eli kahdesti.
Pohjoismaiselle dekkarille on tyypillistä erilaisten yhteiskunnallisten aiheiden käsittely rikostutkinnan rinnalla. Kirjoittajia on paljon, tässä muutama kollegan suosittelema: Henning Mankell, Leif GW Persson, Jens Lapidus.
Jännitävää luettavaa voi etsiä lisää Suomen dekkariseuran sivuilta. Sieltä löytyy linkkejä mm. jännityskirjallisuutta käsitteleviin kirjallisuusblogeihin http://dekkariseura.fi/. Myös Dekkarinetistä voi etsiä lisää…
Hei,
Näyttäisi olevan ukonsieni (pikemmin kuin akansieni). Jos aiot hyödyntää sieniä jollain tavalla, asia kannattaa kuitenkin varmistaa asiantuntijoilta. Sienentunnistusapua voi kysellä myös vaikkapa Martoilta.
Kasvien tunnistuksen apuna voi lisäksi kokeilla vaikkapa iNaturalist-sovellusta, joka tunnistaa kohtuullisen luotettavasti kasveja, eläimiä ja sieniä.
Zoryu byut -tekstiä en valitettavasti löytänyt suomeksi, mutta englanniksi, The Bells of Dawn, sanat löytyvät tästä äänitteen liitteestä, sivulta 23, https://www.chandos.net/chanimages/Booklets/OD1238.pdf. Säveltäjä on Gyorgy Sviridov (1915–1998) ja teksti Alexander Pushkin (1799-1837). Pushkinin runojen käännöksiä löytyy Lahden kirjaston runotietokannasta, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Suomen kielen etymologinen sanakirja antaa tujuttaa-sanan merkitykseksi "tuulla kovasti, vihmoa, pyryttää". Sen voi katsoa pohjautuvan sangen monimerkityksiseen sanaan tujakka, joka puolestaan lienee samaa alkuperää kuin sille läheiset tuima ja tuikea (Suomen sanojen alkuperä).
Eilistä paremmin ikävän tuntee Markus Salo kappaleessaan Ihmisen nielevä ikävä.
https://www.youtube.com/watch?v=gZI-wter-ps&list=RDgZI-wter-ps&start_radio=1
Etsitty kirja voisi olla Percival Christopher Wrenin Saharan sissit. Kirja ilmestyi alun perin suomeksi WSOY:n Jännitysromaaneja-sarjassa vuonna 1926. Toinen painos julkaistiin Söderströmin 10 markan sarjassa 1939. Vuonna 1960 kirjasta otettiin kolmas, lyhennetty painos kustantajan lapsille ja nuorille suunnatussa Jousi-sarjassa. Muukalaislegioonaan johtavan seikkailun Saharan sisseissä käynnistää Sinivesi-nimisen suuren safiirin katoaminen.
Light novel on japanilaista alunperin nuorille suunnattua kirjallisuutta, joka sisältää manga- tai animetyyppistä kuvitusta ja tekstiä, https://en.m.wikipedia.org/wiki/Light_novel, mutta sen suosio on laaja myös aikuisväestön keskuudessa, https://jw-webmagazine.com/best-light-novels/
Ainakin osa kappaleiden nuoteista (Sieluni soitto, Suviserenadi, Taivaan kyyneleet, Viulu kaukaisen maan, Hiljaisuus, Yön tuuli vain) löytyy Finna-hakupalvelun mukaan jostakin tai joistakin Suomen kirjastoista:
https://www.finna.fi/Content/about
Voit kysyä nuotteja kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Tietoa Mikkelin seutukirjaston kaukopalvelusta, mm. maksuista, löytyy alla olevan linkin kautta:
https://kirjasto.mikkeli.fi/palvelumme/kaukopalvelu-2/
En löytänyt tietoa siitä, kirjoittiko Paavo Fossi Nyyrikki-lehteen. Juri Nummelinin kirjassa Unohdetut kirjailijat 2 (BTJ. 2007) sanotaan Paavo Fossin olleen 1950- ja 1960-luvuilla aktiivinen aikakaus- ja lukemistonovellisti. Hän kirjoitti muun muassa Lukemista Kaikille -lehteen, Yllätyslukemistoon, Kansan Kuvalehteen, Viikonloppuun, Apuun ja Seuraan. Fossin ensimmäisen julkaistun novellin arvellaan olevan ”Irja, sotamies ja luutnanttien luutnantti”, jolla kirjoittaja voitti Lukemista Kaikille -lehden rakkauskertomuskilpailun vuonna 1944.
Jos haluat selata vanhoja Nyyrikki-lehtiä, voit tilata niitä mikrofilmattuina kaukolainaksi oman kirjastosi kautta:
https://www.virrat.fi/vapaa-ajan-palvelut/kirjasto/aineistot-ja-…
Tässä muutamia kirjailijoita, joiden tuotannosta voisi löytyä lisää ahmittavaa. Linkkien kautta löytyvät tiedot Kyyti-kirjastoista, joissa kirjoja on ja niiden esittelyjä:
- Jojo Moyes:https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=format%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=language%3A%22fin%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=moyes+jojo&type0%5B%5D=Author
- Jill Santopolo: https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=language%3A%22fin%22&filter%5B%5D=format%3A%220%2FBook%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=santopolo+jill&type0%5B%5D=Author
- Virpi Hämeen-Anttila: https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=…
Verlan nimi mainitaan tuomiokirjoissa ensimmäisen kerran 1681 muodossa Wärla, joka tarkoittaa niemen maata.Jaalan puoleista myllytonttia on kutsutta myös Wärälä kvarnplan. Perimätiedon mukaan Verlankosken molemmin puolin on sijainnut jauhomylly ikimuistoisista ajoista lähtien. Ensimmäiset myllyt rakennettiin Suomeen jo 1300-luvulla asiakirjalähteiden mukaan. Asutusta alueella ei tuolloin ollut, mutta kosken kalastusoikeudesta käytiin oikeutta 1600-luvun lopulla. Koskessa oli ankeriaskalastamo. 1700-luvulla Valkealan puolelle rakennettiin venäläisten toimesta rajavartioston vahtitupa, joka on säilynyt ja joka nykyään tunnetaan Lipun torppana. (jaalan historia s. 174-175. )
Professori Henrik Meinanderin esiintyi Siuntion kirjastossa. Esitys striimattiin Siuntion kirjaston Facebook-sivuilla, ja se on edelleen nähtävillä siellä.
https://www.facebook.com/siuntionkirjasto/videos/756202711620474/
Pelkän kuvan perusteella ei voi sanoa mitään varmaa, mutta kyseessä voisi ehkä olla sinilimaseitikki Cortinarius salor. Sienestä on vain yksi epävarma havainto Suomesta, Vihdistä, ei siis kovinkaan kaukaa omasta havaintopaikastasi.
Lisätietoa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Cortinarius_salor
https://laji.fi/en/taxon/MX.71736
Kyseessä voisi olla Leena Laulajaisen Loikkeliinin lokikirja. Kansikuva ja juonikuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audc336c4b-5f64-44c3-9418-6….
