Voit etsiä kiinan kielestä suomennetun kirjallisuuden Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Avaa perushaku klikkaamalla suurennuslasin kuvaa ja ryhdy sen jälkeen rajoittamaan teoslistaa sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla. Haku kannattaa rajata esimerkiksi tässä tapauksessa aineistotyypin (kirja), aikavälin (2010 – 2020), kielen (suomi) ja alkukielen (kiina) mukaan. Tuloslistaan tulee nyt 69 nimekettä, mutta osa näistä on uusintapainoksia. Voit rajata tulokset myös vain kaunokirjallisuuteen päägenre-rajoittimilla, jolloin teosten määrä on tällä hetkellä 35.
Ehdottaisin kirjaa Carin Gerhardsen: Musta jää. Kirjailija on ruotsalainen ja sen on ilmestynyt 2019. Kansikuvassa on rotko ja sinne syöksynyt auto.
Kirjaa kuvaillaan näin:
Arvaamattomien käänteiden trilleri, jossa mikään ei ole sitä miltä näyttää. Kaksi rakastavaista ajaa syrjäistä tietä etsien piilopaikkaa salaiselle lemmenhetkelleen. Nuori nainen on pulassa ja saa kyydin tuntemattomalta henkilöltä. Kiireinen mies ajaa liian lujaa lumisella tiellä. He kaikki ovat ohittaneet saman jyrkänteen. Mutta yksi heistä on syössyt jonkun toisen tieltä. Ja yksi on jättänyt tämän kuolemaan. Näin kohtalo kietoo toisistaan tietämättömien ihmisten elämän yhteen ja heittää heidät yhä kiihtyvään väkivallan kierteeseen. Mitä tuona iltapäivänä neljä…
Nordic noir on herättänyt viime vuosina paljon kansainvälistä kiinnostusta ja tästä syystä siitä on myös kirjoitettu enimmäkseen englanniksi.
Tässä muutamia esimerkkejä suomeksi toimitetuista / kirjoitetuista puheenvuoroista nordic noirista:
Mitä nordic noir on? (Radio-ohjelma Aristoteleen kantapää, YLE Areena)
Ruohonen, Voitto: Nordic noir on vahva brändi, entä Suomi-noir?
Lähikuva-lehden teemanumero "Pohjoinen"
Lähikuva-lehden teemanumero "Pohjoismainen elokuva"
Naiskuvasta elokuvissa sekä mediassa on kirjoitettu suomeksi lukuisissa teoksissa, artikkeleissa ja opinnäytteissä.
Esimerkiksi Google Scholar-palvelulla on löydettävissä fraaseilla "naiskuva elokuvissa" tai "naiskuva mediassa" verkkomuodossa olevia artikkeleita ja…
Etsimäsi blues-kappale on ruotsalaisen kitaristin Anders Lewénin biisi "What's Going Down". Se on tv-sarjojen, mainosten yms. taustamusiikiksi tarkoitettu kappale, ja sitä ei ole käsittääkseni julkaistu Lewénin nimellä millään levyllä. Universal on julkaissut sen taustamusiikkikokoelmalla nimeltä "Vintage Blues Collection".
Tässä lisätietoja:
https://www.universalproductionmusic.com/en-row/discover/albums/7312/vi…
https://www.nslibrary.nichion.co.jp/albums/11151-MAT241
https://sv.wikipedia.org/wiki/Anders_Lew%C3%A9n
Tarja Tevan Adiga-suomennoksessa myös eläimelliset lempinimet on käännetty: kirjan sivuilta löytyvät Puhveli, Haikara, Villisika, Korppi ja Mungo. Myös useimmat muut alkuteoksen englanninkieliset kutsumanimet on suomennettu: Vitiligo-Lips on Valkopälvihuuli, Country-Mouse Maalaishiiri, Great Socialist Suuri Sosialisti; Pinky Madam on kuitenkin säilynyt Pinky Madamina.
Emme löytäneet termiä tälle englannin kielen murreilmiölle. Helsingin yliopiston Nykykielten laitos on julkaissut teoksen nimeltä Englannin aika: elävän kielen kartoitusta (Nevalainen, Terttu; Rissanen, Matti; Taavitsainen, Irma, 2015), joka käsittelee mm. englannin kielen murteita (s. 130-149). Julkaisussa käsitellään monia englannin murteille tyypillisiä ns. dignostisia piirteitä. Artikkeli on luettavissa verkossa:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153953
Laulusta on tehty kuorosovitus, joka on julkaistu erillisenä partituurina (Sulasol, 2018) sekä kokoelmalla Matkamiehen virsi: hengellisiä lauluja (Sulasol, 2019).
https://www.finna.fi/Record/eepos.2499035
https://www.finna.fi/Record/anders.1776582
Sieniä kasvaa lähes kaikkialla, myös veden alla. Sienieläinten (Porifera) pääjakso esimerkiksi käsittää tuhansia pääosin merissä elävää lajia. Osa sienieläimistä elää myös makeassa vedessä.
https://laji.fi/taxon/MX.70012
Sienieläinten pääjaksoon kuuluu kolme luokkaa (Sarveispiisienet, Lasisienet, Kalkkisienet). Joissakin luokitteluissa Homoscleromorpha lasketaan omaksi luokakseen. Sarveispiisienten luokkaan kuuluvista lajeista tavataan Suomessa esimerkiksi järvisientä (Spongilla lacustris) ja murtovesisientä (Ephydatia fluviatilis).
https://laji.fi/taxon/MX.70448
https://laji.fi/taxon/MX.70447
https://suomenluonto.fi/uutiset/jarvenpohjan-kummajainen/
Tunnetuin sienieläin lienee sarveispiisieniin kuuluva…
Suomen sähköntuotannosta tuotetaan pieni osa myös öljyllä. Energiateollisuus ry:n sivuilla on taulukko sähköntuotannosta energialähteittäin (7/2018-8/2020):
https://energia.fi/files/1414/a_Sahkontuotannon_kk_polttoaineet_Elokuu…
Tilastokeskuksen sivuilla on taulukko sähkön ja lämmön tuotannosta tuotantomuodoittain ja polttoaineittain vuonna 2018:
http://www.stat.fi/til/salatuo/2018/salatuo_2018_2019-11-01_tau_001_fi…
Valitettavasti Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa vaan ohjaa asiakkaita tiedonlähteille.
Työ- ja elinkeinoministeriöllä on työlainsäädäntöä koskeva sivusto
https://tem.fi/tyolainsaadanto
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteystiedot
Valtioneuvoston vaihde 0295 16001
kirjaamo@tem.fi
Tutkijatohtori Enni-Maria Hietavalan mukaan maitohappo terminä on väärä. Lihaksissa voi tuntua hapotuksen tunnetta kuormittavan liikuntasuorituksen aikana, vaikka kyse ei ole maitohapoista. Hän on tutkinut liikuntafysiologian väitöskirjassaan muun muassa happo-emästasapainoa liikunnassa. Artikkeli aiheesta on luettavissa Helsingin sanomista:
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006378341.html
Myös väitöskirjan voi lukea verkossa:
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57515
Tilastokeskuksen Kulttuuritilaston taulukkopalveluun on koottu tietoja myydyimmistä kirjoista vuodesta 2000 lähtien. Luvut löytyvät Excel-tiedostosta 3.14 Myydyimmät kirjat 2019. Tietojen lähteenä on Suomen Kustannusyhdistys.
Aiemmassa vastauksessa kysymykseen Mikä on Suomen painetuin kirja? on listattu suomalaisen kaunokirjallisuuden painetuimmat teokset vuoteen 2001 mennessä:
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1873, 1 506 000 kpl)
Elias Lönnrotin Kalevala (1836, 1849 1 400 000 kpl)
Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat (1848-1860 1 209 000 kpl)
Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954, 708 000 kpl) sekä
Aleksis Kiven Nummisuutarit (1864, 500 000 kpl).
Lähteet:
Wikipedia: Bestseller
Stockmann, Doris, Bengtsson, Niklas…
Olisikohan kyseessä kenties Meg Cabotin Sydämeni lunnaat? Kirjan juoni kokonaisuudessaan on mutkikkaampi kuin kysymyksessä on kuvailtu, mutta kaikki siinä luetellut "johtolangat" kyllä siitä löytyvät.
Leskeneläkettä on meillä maksettu perhe-eläkejärjestelmän alusta saakka eli vuodesta 1967. Silloin tehtiin Suomessa työeläkelakeihin lisäys perhe-eläkkeistä yhtenä viimeisimmistä maista Euroopassa. Perhe-eläke muodostuu lesken- ja lapseneläkkeestä. Eläkkeeseen oikeutettuja olivat naislesket ja edunjättäjän lapset 18 ikävuoteen asti. Kesällä 1990 astui voimaan perhe-eläkeuudistus. Siinä myös miehille laajennettiin oikeus leskeneläkkeeseen.
Lähde:
Mervi Takala (toim.), Katsaus perhe-eläkkeeseen
Kompostoitaessa heräteaineiden tarkoitus on tehostaa hajottajamikrobien toimintaa ja nopeuttaa kompostointiprosessia. Periaatteessa orgaaniset aineet sinänsä sisältävät kaikkia tarvittavia ravinteita ja hivenaineita, eikä optimaalisissa olosuhteissa heräte- tai kiihdytinaineita tarvita onnistuneeseen kompostointiin oikeastaan lainkaan. Kiihdytinaineilla voidaan kuitenkin korjata mahdollisia puutteita, joita voi esiintyä, jos kompostoitavat jätteet ovat yksipuolisia. Esimerkiksi pelkkää puutarhajätettä kompostoitaessa jätemassan typpipitoisuus on verrattain alhainen, minkä vuoksi typpipitoisesta kiihdytinaineesta voi olla hyötyä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kompostiherätteiden teho on suhteellisen marginaalinen. Eivät ne kuitenkaan…
Luonnossa vaatekoi elelee lintujen ja muiden eläinten pesissä. Siellä koin toukat syövät eläinten irronneita karvoja ja höyheniä, kuivunutta verta ja hyönteisten jämiä.
Lähde:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaatekoi
Ikävä kyllä emme onnistuneet selvittämään mikä runo tämä voisi olla. Asiaa selvitettiin kaikkien suomalaisten kirjastojen yhteisellä tieto-listallakin, mutta kukaan ei muistanut tätä runoa.
