Kirkes-kirjastojen asiakkaat voivat käyttää joko ePress-lehtipalvelua tai E-kirjasto-palvelua sähköisessä muodossa olevien lehtien lukemiseen. ePress-lehtipalvelu on käytettävissä kirjastojen asiakastietokoneilta. ePress-palvelusta löytyy suomalaisten sanomalehtien lisäksi näköisversioina ruotsalaisia sanomalehtiä sekä hieman norjalaisia sanomalehtiä. E-kirjasto-palvelussa on suomalaisten aikakauslehtien lisäksi tarjolla muutamia vieraskielisiä aikakauslehtiä (ruotsiksi ja englanniksi). E-kirjasto-palveluun rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella (pankkitunnuksen tai mobiilivarmenteen avulla). E-kirjasto on sovellus, jonka voi ladata mobiililaitteelle, eli esimerkiksi älypuhelimelle tai tabletille. En tiedä mitä tarkoitatte…
Kiskobussiliikenne Kemin, Tornion ja Haaparannan välillä loppui vuonna 1988.Ks. esim. Resiina-lehden artikkeli: https://resiinalehti.fi/artikkeli/49, Ylen uutinen: https://yle.fi/a/74-20231524 Aikataulutietoja 1970- ja 1980-luvuilta löytyy Suomen kulkuneuvot -julkaisusta, jonka vanhat numerot ovat luettavissa Tampereen pääkirjasto Metson lehtiosastolla.Vanhempi, vuoden 1939 julkaisu on verkossa vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston digitoimana: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/933145?page=1
Hei,Kyllä, Aleksanteri Suuresta on kirjoitettu laajasti sekä tietokirjallisuutta että fiktioita, ja suomennoksia löytyy useita teoksia. Alla lista aineistosta, jota voit löytää Vanamon kirjastojen kokoelmasta.Tietokirjallisuus:Sheppard, Ruth ja Hautala, Timo: Aleksanteri Suuren sotaretket (2009)Bamm, Peter: Aleksanteri, maailmanvalloittaja (1967)Liljegren, Bengt: Aleksanteri Suuri (2006)Lund, Jan: Aleksanteri Suuri selkokielellä (2025)Peltonen, Jaakkojuhani: Aleksanteri Suuri (2021)Vallejo, Irene: Papyrus : kirjan katkeamaton tarina (2021)Chrisp, Peter: Kukoistava Kreikka (2003)Kertomakirjallisuus:Laajarinne, Jukka: Mykistynyt mies (2021)Lyon, Annabel: Aleksanterin opettaja (2011)
Laulu on Juhani Pohjanmiehen säveltämä ja sanoittama "Syyslaulu". Se sisältyy nuotteihin Pohjanmies, Juhani: "Kootut lastenlaulut" (Gummerus, 1945) ja Pohjanmies, Juhani: "Ketjulauluja : kaksiäänisiä kaanoneja koteja ja kouluja varten" (Gummerus, [1934]).Voit tarkistaa nuottien saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Kappale on Ritva Oksasen esittämä "Aikeet arvaan", jolla hän osallistui vuoden 1972 "Syksyn sävel" -kilpailuun. Se alkaa: "Pöydälläin kallis on parfyymipurkki". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Kari Kuuva.Ritva Oksanen: Aikeet arvaan Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=ZafuK2Ri86Q
Kyseessä voi olla Jane Launchburyn kirja Kummitusjuttuja (Kirjalito, 1995). Siihen sisältyy Linda Jenningsin kirjoittama tarina Aavejuna. Muut kirjan tarinat ovat Hompsantuu, Kuuruhaamusilta, Maantierosvo, Narinatien kirous, Mämmikoura ja Sukusormuksen salaisuus.
Löysin tämän sivun, johon on koottu suosittujen joululaulujen sanoituksia koltan-, inarin- ja pohjoissaameksi. Joulukirkkoon eli Kello löi jo viisi löytyy linkin takaa näillä kolmella kielellä.
Tarinasta liikkuu lukuisia versioita, joista tässä esimerkkinä kaksi:Englanniksi: https://alltimeshortstories.com/life-the-hospital-window/Suomeksi: https://hidastaelamaa.fi/2016/05/tarina-kahdesta-miehesta/ YouTube-palvelusta löytyy tarinan pohjalta tehty lyhytelokuva: https://www.youtube.com/watch?v=82d84rn306M Tarinan tausta on epäselvä, sillä sen kirjoittajaksi mainitaan eri lähteissä eri kirjoittajia tai se laitetaan tuntemattoman tekijän nimiin. The Morning News -verkkojulkaisussa julkaistun John Warrenin artikkelin (https://themorningnews.org/the-man-behind-the-window/) mukaan tarinan alkuperäinen versio oli nimeltään The Street, sen tekijä yhdysvaltalainen kirjailija Allan Seager ja ensijulkaisu London Mercury -lehdessä…
Mahtaisikohan kyseessä olla Peter Grainger? Tammi on julkaissut toukokuussa ensimmäisen suomennoksen nimellä Kuolema jokivarressa. Tammen kirjailijaprofiilin mukaan kuvaus täsmäisi hyvin häneen.https://www.tammi.fi/tekija/peter-grainger/
Helsingin yliopiston ylläpitämän Yliopiston almanakkatoimiston tuottamassa nimipäiväkalenterissa ei ole mitään mainitsemistasi nimistä. Almanakkatoimiston sivuilla Usein kysytyt -palstalla kerrotaan, että "omaa nimipäivää voi oikein hyvin viettää myös jonain itse valitsemanaan päivänä, vaikkakin epävirallisesti. Kalenterista voi etsiä vaikkapa nimiä, jotka muistuttavat äänteellisesti tai merkitykseltään omaa nimeä."Lähteet:Yliopiston almanakkatoimisto. https://almanakka.helsinki.fi/ Viitattu 6.8.2026
Kyseessä voisi olla Catherine Yeen teos Meditations: The Feminine Stoic Edition, jossa tekijä on muokannut vuoden 1902 englanninkielistä Aurelius-käännöstä korvaamalla tekstin maskuliiniset pronominit feminiinisillä tai neutraaleilla pronomineilla. Maskuliinisia muotoja on käytetty alkutekstissä ensisijaisina silloin, kun siinä viitataan esimerkinomaiseen henkilöön, ikään kuin kehen tahansa. Yeen tarkoituksena on havahduttaa lukija huomaamaan tämä ja myös oma mahdollinen reaktionsa muokattuun tekstiin.Lähteet:Catherine Yeen kotisivut: https://cathyyee.com/meditations-by-marcus-aurelius-the-feminine-stoic-edition Psychology Today: https://www.psychologytoday.com/sg/blog/for-the-love-of-wisdom/202608/reading-marcus-aurelius-with-…
Lähetin kysymyksen Ylen asiakaspalvelulomakkeella. Ylen Arkistosta lähetettiin kuvakaappaus ohjelman lopputeksteistä, joissa kertojaksi on merkitty Tuija Hartikainen.
Hei,Kirja tilataan. Se on juuri julkaistu, joten toimitus kestää jonkin aikaa, mutta muutaman päivän kuluttua sen voi jo varata osoitteesta vanamo.finna.fiTiedoksi, asiakkaat voivat tehdä kirjastolle hankintaehdotuksia verkkolomakkeella. Hankintaehdotukset otetaan huomioon valinnassa, mikäli ne sopivat valintaperiaatteisiin. Tämä on se virallinen kanava, minkä kautta ehdotuksia pitää tehdä. Lomake löytyy täältä: Kokoelma | Vanamo-kirjastot
Koko Pienet suuret pojat-levyllä kitaraa soittaa Janne Louhivuori, eli myös kappaleessa Jari ja Mari. Osassa levyn kappleista hän soittaa myös lyömä- ja kosketinsoittimia.Lähteet:https://www.finna.fi/Record/fikka.4383515?sid=5436215401https://finnishsongwriters.wordpress.com/2015/01/15/janne-louhivuori-diskografia-muusikko-ja-lauluntekija-1993-1995/
Teoksessa TYKS - Keskussairaalaliiton aika 1958 - 1990 (1997, s. 133) kerrotaan, että korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka toimi vielä 1950 - 1960 -luvuilla päärakennuksessa sekä "puupoliklinikalla" piharakennuksessa. Teoksessa Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Kupittaan vanhan rautatieaseman rakennettu kulttuuriympäristö (s. 43) kerrotaan, että puupoliklinikka oli alun perin nimeltään eristyspaviljonki eli isoleeri. Se ei sijainnut aivan Kiinamyllynkadun varressa, vaan hieman sisempänä tontilla. Rakennus purettiin noin vuonna 1976. Finna.fi-palvelusta löytyy kuvia eristyspaviljongista, ks. linkki.
Ylen Elävästä arkistosta löytyvien kahden dokumentin mukaan ajoi jonkin verran 1960-luvulla, esimerkiksi vuonna 1965 hän esitteli Jyväskylän Suurajot ja vuonna 1967 ajoi kolme kisaa. Ensimmäinen dokumentti - Hannu Karpo esittelee Suurajojen rallireitin - on katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa. Toinen dokumentti - Karpo, sorateiden kuningas - puolestaan on katsottavissa vain Ylen Elävä arkisto Facebookissa.Lähteet:Karpo, sorateiden kuningas. Yle Elävä arkisto. Facebook. Dokumentti. https://www.facebook.com/watch/?v=158122816248372 (Viitattu 5.8.2026)Yle. Elävä arkisto. https://yle.fi/elavaarkisto (Viitattu 5.8.2026)
Laulu "Talvinen iltapäivä" alkaa: "Pois päivän kehrä jo vaipuu". Se sisältyy nuottiin "Koulun musiikki. 5-6" (Otava, 1988). Nuotin ovat toimittaneet Vesa-Heikki Mikkola ja Jari Sikander. Nuotissa säveltäjäksi on merkitty Georg Friedrich Händel ja sanoittajaksi Sauvo Puhtila. Samanniminen laulu sisältyy myös nuottiin "Musiikki. 5-6 : peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan musiikkikirja" (Otava, 1977). Voit tarkistaa nuottien saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Ainakaan Finna.fi-palvelusta enkä nettihaulla en löytänyt viitteitä Hannu Karpon kirjoittamista artikkeleista Tuulilasi-lehdessä. Varsinaiseen arkistoon meillä ei ole pääsyä. Jos haluat tutkia Tuulilasi-lehtiä, Pasilan kirjaston käsikirjastossa on luettavissa lehden vuosikertoja vuodesta 1972.Lähteet:Finna.fi. https://www.finna.fi/ Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Itselleni tulee mieleen ainakin David Foster Wallacen Päättymätön riemu, jossa on samaa maanista kirjoittamisen vimmaa kuin Miki Liukkosen teoksissa. Tai Samuli Knuutin Kuviot, joita kadut eivät tiedä tekevänsä. Voisit myös kokeilla Laura Finskan teoksia Muut esille tulevat asiat tai Haittaako jos hengitän. Siihen en valitettavasti osaa ottaa kantaa, miten teokset toimisivat näyttämöllä.Lähteet:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Näyttää siltä, että Raamatussa sana kallis korvataan nykyään sanalla kallisarvoinen. Sitä sanaa on käytetty kalliin tilalla jo vuoden 1992 käännöksessäkin esim.1.Piet. 2:4Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis (1933/-38)Tulkaa hänen luokseen, elävän kiven luo, jonka ihmiset ovat hylänneet mutta joka on Jumalan valitsema ja hänen silmissään kallisarvoinen (1992)Tulkaa hänen luokseen, elävän kiven luokse. Tuon kiven ihmiset hylkäsivät, mutta Jumala on sen valinnut, ja hänen silmissään se on kallisarvoinen (2028, UT2020)Tällä hetkellä käännettävän uuden suomennoksen kallis-sana on muutettu kallisarvoiseksi myös niissä kohdissa, joissa se vielä 1992…
