Valitettavasti emme tunnistaneet, kenestä voisi olla kyse.Sinun kannattaa kääntyä taideasiantuntijan puoleen.Tunnistaisikohan joku lukijoistamme kyseisen signeerauksen.
Hämeenlinnan kaupungin sivuilta löytyy ajantasaisinta tietoa kaupunginosista sekä karttapalvelu, jossa kaupunginosat voidaan näyttää kartalla: https://www.hameenlinna.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/asumaan/kaupunginosat/. Samassa karttapalvelussa on mahdollista lisätä kaupunginosakartan päälle vielä postinumeroalueet näkyville, jolloin kartasta näkee helposti, mikä postinumero kuuluu millekin alueelle. Suora linkki karttapalveluun, jossa on esivalittuna kaupunginosat: Hämeenlinnan kaupungin karttapalveluValitsemalla vasemmasta yläreunasta hampurilaisvalikon takaa "Valitse kartalla näkyvät tiedot" -> "Alueita", pääset valitsemaan kartan päälle postinumeroalueet.
Olavinlinnasta on kirjoitettu monta mielenkiintoista tietokirjaa. Tässä lista sieltä kevyemmästä päästä:Juhani Seppovaara: Olavinlinna / kivestä syntyi lauluMatti Laamanen: Olavinlinnan opaskirjaPäivi Hakanpää: Muurien suojassa : elämää OlavinlinnassaJussi Iltanen: Linnat ja linnoituksetHistoriallisia romaaneja ovat esimerkiksi:Eeva Tenhunen: Mustat kalat (dekkari)Markku Turunen: VaeltajaNämä edellämainitut kirjat löytyvät Kyyti-kirjastojen kokoelmasta, johon Haminan kirjastokin kuuluu. Esko Holmin kirjaa Vilina: Olavinlinnan tytär ei löydy Kyyti-kirjastojen kokoelmasta, mutta on kaukolainattavissa muualta Suomesta. Löydät tästä linkistä ohjeet siihen, miten sinun tulee toimia, jos haluat jättää kaukolainapyynnön: Kyyti-kirjastojen…
Nykyisen kaltaisia keittiöhakkureita on käytetty Suomessa ainakin 1800-luvulta lähtien, ks. esim. finna-hakutulos. Asian selvittämistä vaikeuttaa, että hakkuria on kutsuttu myös esimerkiksi petkeleeksi, silppuriksi ja leikkuriksi, ja sen käyttötarkoituskin on voinut olla erilainen kuin nykyään: sillä on hienonnettu esimerkiksi sokeria, tupakkaa tai kananrehua. Hakkuriksi on toisaalta voitu kutsua myös laitetta, jolla pilkotaan puuta, ja jopa puutöissä työskentelevää ihmistä. Hakkuri-sanan eri merkityksistä ks. hakutulos Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa.Tutkittua tietoa asiasta ei siis ole, mutta yleisen elämänkokemuksen perusteella olettaisin, että hakkuria ja keittiöveitsiä on käytetty ainakin osittain eri tarkoituksiin.…
Vantaan kirjastojen asiakaskoneilla ei ole tällaisia ohjelmia mutta voit tiedustella Helsingin ja Espoon kirjastojen tilannetta olemalla yhteydessä esim. Helsingin kaupunkiverstaaseen, joka sijaitsee Oodissa tai Espoon kirjastojen Pajoihin, jotka sijaitsevat Entressen, Ison Omenan, Lippulaivan, Sellon ja Tapiolan kirjastoissa. Kyseisissä kirjastoissa on mediatyöasemia, joilta voi löytyä ohjelmointiin liittyviä ohjelmistoja.
Muun muassa nämä romaanit käsittelevät lapsena koettua isän menetystä aikuisen lapsen näkökulmasta:Venla Pystynen: En voi lakata ajattelemasta kuolemaa (2022)Elizabeth Strout: Burgessin pojat (2026)Markku Haussila: Kaikki kauniit kukat (2023)Linda Boström Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan (2017)Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa (2018)Tiina Raevaara: Korppinaiset (2016)Ja nämä tietokirjat tai muistelmateokset:Annika Laakso (toim.): Isänsä poika: kertomuksia elämästä isän kuoleman jälkeen (2020)Tiihonen & Siltala (toim.): Isää ei voi unohtaa: tyttäret kertovat (2003)
Voisiko kirja olla Palahniuk, Chuck: Kirottu. Linkki Helmet-hakuun.Haku löysi kyllä myös J. R. Wardin fantasiasarjan kuoleman synneistä, Tero Liukkosen toivomuspuun ja Danten Jumalaisen näytelmän. Linkki helmet hakutulokseen.
Kaunokirjallisuutta en tuosta aiheesta löytänyt.Muutama aiheeseen sopiva tietokirja löytyi. Niissä näyttäisi olevan esimerkkejä oikeista hoitotapahtumista ja työyhteisöön sopeutumisesta.Hovilainen-Kilpinen, Tuula: Kotihoidossa toimiminenPursiainen, Sirpa: Lähihoitajana yhteiskunnassa ja Tuononen, Nuppu: On omat haasteet mutta kyllä pärjää! : maahanmuuttajalähihoitajien polkuja työelämään ja kokemuksia työyhteisön jäseneksi tulemisesta. Kaunokirjallisuuttakin lähihoitajista löytyy. Niiden painotus vain on hieman toisenlainen kuin kysytyn aiheen. Linkki Helmet hakuun.
Siipiä ja sulkia on kyllä ennen vanhaan käytetty keittiöhommissa, mutta itse en tekisi niin. Sulkia voi kyllä pestä (huljuttelemalla varovasti lämpimässä saippuavedessä, huuhtelemalla ja kuivaamalla pyyhkeen päällä), mutta en pidä mitenkään mahdollisena, että sulka kestäisi toistuvaa pesua tai voisi pysyä tarpeeksi hygieenisenä. Siipiä on säilötty kuivaamalla niitä suolassa tai kemikaaleissa, mutta kokonaisen siiven käyttäminen keittiössä tuntuu vielä epähygieenisemmältä kuin pelkän sulan.
Riippuu monista yksityiskohdista, kuten:Ovatko kirjat pääasiassa kaunokirjallisuutta vai tietokirjallisuuttaTuleeko luettelo omaksi iloksi vai myös muiden käytettäväksiHaluatko käyttöön pelkän luokituksen vai asiasanoja, genrejä ja muuta vastaavaa tietoaHaluatko noudattaa suomalaista Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL) vai kelpaako mikä tahansa järjestelmäOnko kirjoissa viivakoodi ja/tai ISBN-numero vai ei1800 kirjaa on niin pieni määrä, että sen luokittelemisesta pelkästään omaa käyttöä varten ei mielestäni ole muuta hyötyä kuin oman kirjastoluettelon mahdollisesti tuoma ilo. Erityisen turhaa luokittaminen on, jos pääasia luetuista kirjoista on suomenkielistä kaunokirjallisuutta, koska tällöin kirjat kuuluvat samaan…
Facebook lienee Metan eli Meta Platformsin tunnetuin palvelu. Luonnollisesti Facebookin sisällä tarjotaan erilaisia palveluita, esimerkiksi maksullista mainontaa erityksille. Muita Metan omistamia palveluita ovat WhatsApp, Messenger, Threads, Giphy ja Mapillary. Metalla on ollut muitakin palveluita, ja esimerkiksi Meta Quest 3 -virtuaalilasit on kehittänyt Metan omistama Reality Labs.Lisää tietoa Metasta ja sen palveluista löytyy englanninkielisen Wikipedian artikkelista osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Meta_Platforms. Suomenkielisen Wikipedian vastaava artikkeli osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Meta_(yritys) ei näytä olevan ainakaan tällä hetkellä ajan tasalla Metan palveluista.
Kielitoimiston sanakirjan selitys on (nuorehko) naimaton nainen; naispuolinen sinkku.Suomisanakirja.fin mukaan tyttö tai nainen, joka elää kuin poikamies ja nauttii sinkkuelämästä, synoniimi sille on sinkkunainen.Wikisanakirja kertoo sen tarkoittavan poikamiesmäistä elämää viettävää nuorta naimatonta naista.
Tarkistin Jyväskylän kaupunginkirjaston varastosta teokset Historian ja yhteiskuntaopin didaktiikka (Castrén, 1982) ja Historia koulussa (Castrén et al., 1982). Muistelemallasi tavalla nimettyä artikkelia tai lukua ei ollut kummassakaan niistä.Muita mahdollisia:Huuhtanen et al.: Historia, koulu ja kasvatus (Turun yliopiston historian laitos, 1982)Takala et al.: Menneisyys, nykyisyys - tulevaisuuden perusta: historia ja yhteiskuntaoppi (Opetushallitus, 1994)Kumpaakaan yllämainituista ei ole saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastossa, mutta Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmassa on. Suosittelen ylipäänsä jatkamaan artikkelin etsimistä yliopiston kirjaston avustuksella. Jyväskylän yliopiston kirjasto on avoin kaikille, olitpa…
Voit lisätä hakuusi hakusanan käännökset. Silloin saat näkyville suomeksi käännetyt kirjat.Esim. tarkennettu haku->hakusana jännityskirjallisuus ja hakusana käännökset -> hakutuloksen rajaus kirjat ja kielirajaus suomi tuo esiin kaikki suomeksi käännetyt jännityskirjat.Kun on kirjautunut Helmet-sivulle, voi tallennetuista hakutuloksista pyytää sähköposti-ilmoitukset päivittäin, viikoittain tai kuukausittain. Hakuja voi myös poistaa.Saattaa olla helpompi tehdä uusi uutuusvahti kuin korjata vanhaa.
Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen verkkotietopalvelu, johon on tullut vuoden 2026 aikana tähän mennessä noin 2100 kysymystä. Kysymyksiä ei tilastoida aiheittain emmekä voi aina olla varmoja kysyjä tarkoitusperästä, mutta väistämättä osa noin suuresta kysymysmäärästä on pilailukyselyjä. Palvelun ylläpito seuraa kysymyksiä ja poistaa asiattomuudet. Pilailu- tai häirintäkysymykset eivät siis todennäköisesti näy vastausten lukijoille saakka.
Asiaa on selvitetty laajasti eri kirjallisista lähteistä sekä Mika Waltari -seuran asiantuntijoilta. Emme löytäneet mistään ehdokkaiden listaa, eikä kukaan muistanut että sellainen olisi olemassa. Eteläsuomalaisen osakunnan hallussa on saattanut olla kilpailuun liittyviä dokumentteja, joten sieltä voisi vielä kysellä.
Kyllä Mestaritontun seikkailuissa on kuninkaita, prinssejä, prinsessoja ja merenneitoja. Vähintään yksi kappale kutakin. Ehkä se kuitenkin olisi etsimäsi kirja?
Kyseessä on Hanns Eislerin säveltämä Rauhanlaulu Bertolt Brechtin sanoihin. Suomenkielisen sanat ovat Elvi Sinervon kynästä.Laulu sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuihin Festivaalilauluja 85 ja Rauhanlauluja lapsille.
