Tyyris Tyllerö ja Lilleri Lalleri ovat eri suomentajien antamia nimiä vanhan englantilaisen lastenlorun Humpty Dumpty -hahmolle.Martti Haavion suomentamana loru kuuluu näin:Lilleri Lalleri laudalla makasi.Lilleri Lalleri laudalta putosi.Ei sitä ole koko Suomen maassa,joka Lilleri Lallerin parantaa.Aikaisin kirjastojen yhteisestä Finna-palvelusta löytämäni julkaisu tästä käännöksestä on teoksessa Aarteiden kirja 1 (1956). Se on julkaistu myös Kaarina Helakisan toimittamissa teoksissa Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa ja Suomen lasten runotar.Kirsi Kunnaksen käännös kuuluu näin:Tyyris Tyllerö muurille kipusi.Tyyris Tyllerö muurilta lipesi.Eikä Tyyris Tylleröä milloinkaankukaan voi parantaa.Tämä suomennos sisältyy Hanhiemon iloinen…
Tämä näyttäisi olevan osa Vänrikki Stoolin tarinoita. "Oi kulta-aika riemukas,suloisin, armahaisin,kun nuor' on, ylioppilas,ja puutetta ei laisin,ja huolt' ei tuntis ollenkaan,kun viikset vain sais kasvamaan!" Linkki Vänrikki Stoolin tarinoiden Wikiaineistoon.Saatavissa myös kirjana ja monena eri painoksena. Linkki Satakirjastojen aineistohakuun.
Sanakirjassa löytyy vastine urfinsk. Jos ajatuksena on löytää vastaava termi, jota käytetään ruotsalaisesta Ruotsissa, näkyy usein teksteissä olevan käytössä ilmaus infödd. Rikssvensk -ilmausta käytetään usein, kun puhutaan suomen- ja ruotsinruotsalaisista.Tätä dokumenttia tutkimalla saa ehkä tarkempaa tietoa käsitteistä, https://www.regeringen.se/contentassets/8592e456f2184550b83c4aa215e3ebba/begreppet-invandrare---anvandningen-i-myndigheters-verksamhetInfödd esiintyy siellä ainakin kerran. Toinen, etnisk svensk, ei ole käytössä tuossa dokumentissa, sitä analysoidaan Svenska Dagbladetin artikkelissa Vad är en svensk egentligen? | Ivar Arpi | SvD LedareMakupalat.fi ruotsin kielen sanakirjat
Tähtisilmä voi olla:Hanna van der Steen: Tähtisilmät-sarjaArvid Lydecken: Tähtisilmä-satunäytelmäZacharias Topelius: TähtisilmäKirsi-Klaudia Kangas: Tähtisilmä ja Kesukka-poro
Mieleen ei tule mitään erityisen helppoa tapaa, mutta tässä on joitain ehdotuksia:Jos taloyhtiöllä on oma arkisto, tietoja vanhoista asukkaista voi löytyä sieltä.Entisiä asukkaita saatetaan mainita asunnon osakepapereissa.1930-luvun osalta on olemassa Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikalenteri, joka on digitaalisena vapaasti käytettävissä. Osoitekalenterista on mahdollista hakea tietoja asukkaista osoitteen perusteella (kadunnimet muodossa "Annank.", siis lyhennettyinä).Myös vanhoista sanomalehdistä voi löytyä tietoa asukkaista, jos he ovat esimerkiksi syyllistyneet rikokseen tai mainostaneet jotain palvelua.
Tässä muutama:Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä ensimmäisessä osassa, Swannin tie, päähenkilö eli kertoja kuvaa, kuinka hän rakastaa Madeleine-leivoksia.Myös Muumi-kirjoissa syödään pakkukakkuja, esimerkiksi Kuka lohduttaisia Nyytiä -kuvakirjassa hemuli syö "pannukakun hilloineen". Taikurin hattu -kirjassa Muumimamma vatkaa juhlia varten pannukakkutaikinaa ammeessa, koska kulhot eivät riitä.Aapelin Pikku Pietarin pihassa nautitaan tuulihatuista.Agatha Christien kuulu hahmo Hercule Poirot rakastaa konvehteja, Miss Marple syö mielellään Traditional seed cake -nimistä kakkua. Hän pitää myös skonsseista ja muffinsseista. Seed cake näyttäisi olevan kakku, jossa on mausteena kuminaa.Myös Viisikossa syödään suklaata. He pitävät myös…
Tarvitset pätevämpää arviointiapua kuin tämä palsta.Ota yhteyttä esim. antiikkihuutokauppoja pitäviin yrityksiin. Monet niistä arvoivat esineitä myös ilmaiseksi.Myös Kansallisgalleria auttaa arvioinnissa. https://kansallisgalleria.fi/
Valitettavasti lasten- ja nuorten kirjoista on saatavilla hieman huonosti samaistuttavaa luettavaa 11-vuotiaalle toisen polven maahanmuuttajalle. Johanna Tuomolan Kivalan etsivät -sarjassa (Myllylahti) toisen päähenkilön vanhemmat ovat Kongosta kotoisin ja kirjassa käsitellään myös tätä aihetta lapsen näkökulmasta.Maahanmuutto teemana on mukana esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:Levola, Kari: Leevi ja Leonora (Tammi, 2010)Noronen, Paula: Supermarsu ja outo toveri (Gummerus, 2010)Madeleine: Stella ja salaisuus (Otava, 2020)Pörsti, Miikka: Kaikkien juhla (Tammi, 2016)Myös nuorten kirjoissa käsitellään maahanmuuttoa, mutta ne on muiden käsiteltävien teemojen vuoksi suunnattu vähän vanhemmille lukijoille.
Kokeilin Outi-kirjastojen tarkennettua hakua sanoilla novellit, kauhu ja sauna. Hakutuloksen kirjat eivät vaikuta kaipaamaltasi kokoelmalta. Linkki hakutulokseen.Mieleeni tulivat myös Leea Virtasen kaupunkitarinakirjat Varastettu isoäiti sekä Apua, maksa ryömii. Linkki hakutulokseen. Muistelen, että Varastetussa isoäidissä oli tuontapaisia tarinoita.Huomasin, että parempi hakusana olisi kenties nykytarinat. Linkki hakutulokseen.
Kansallisarkiston Astia-palvelun mukaan 15. Viestikomppanian sotapäiväkirja ei ole säilynyt (jos sellaista laadittiinkaan), muita komppanian asiakirjoja kylläkin, esimerkiksi kuulustelupöytäkirjoja, tappioluetteloita ja rangaistuspäiväkirja: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_toimija.html?id=6938886087. Kansallisarkiston sivuilta löytyy tietoa, kuinka näihin aineistoihin on mahdollista päästä tutustumaan: https://kansallisarkisto.fi/tutki-aineistojaSuomen rintamamiehet 1939-45 -teossarjan 6. osa Päämaja: sodanjohto, erillisjoukot ja reservit sisältää lyhyen historiikin viestijoukoista, mutta se alkaa vasta välirauhan ajasta. Suomen rintamamiehet -teossarja on jaettu divisioonittain, ja koska organisaatiot ja joukkojen alistussuhteet…
Löysin vastauksen luontoakatemian sivuilta.Kutuaikaan kiihkeät urossammakot kerääntyvät naaraiden ympärille. Jos naaraita on kovin vähän, voivat he joutua urospallon sisälle ja vahingossa hukkua. Linkki luontoakatemian sivuille.30.4. vietetään muuten kansainvälistä sammakkoeläinten päivää. Linkki YLE uutiset 28.4.2022.
Herman Melvillen kertomuskokoelmassa Lumotut saaret ja muita kertomuksia vuodelta 1999 tarina on suomennettu nimellä Bartleby, jäljentäjä (ISBN 951-97226-7-X, Lumotut saaret ja muita kertomuksia | Vanamo-kirjastot | Vanamo-kirjastot), ja fraasia on käännetty muodossa "Mieluummin en tule", "mieluummin en tee niin", "mieluummin en mene" ja "mieluummin en", eli kääntäjä Antero Tiusanen on lisännyt englanninkieliseen fraasiin lisäsanoja sitoakseen sen edeltävään kysymykseen.Juhani Lindholmin ja Pia Siveniuksen kääntämässä Bartleby-kirjassa myöskin vuodelta 1999 (ISBN 952-5146-09-X, Bartleby | Eepos-kirjastot | Finna.fi) fraasi on käännetty muotoon "Mieluiten en".
Anni Polva sijoitti Tiina-kirjojensa kaupunkiosuudet oman lapsuutensa maisemiin Tampereen Tammelaan. Polvan oma mummola sijaitsi Lammilla, tarkemmin sanoen Lovojärven rannalla, joten on mahdollista, että se on toiminut esikuvana Tiinan mummolalle. Tietoa siitä, onko mummolan sijaintia kuvattu tarkemmin jossakin Tiina-kirjassa, en onnistunut löytämään.Lähteet:Hurme, Juha: Suomen nuijituin nainen : Anni Polvan elämä ja teokset (Teos, 2025)
Ilmo ja Mauri Kurki-Suonion toimittama Mitä-missä-milloin -sarjassa julkaistu Autokirja vuodelta 1962 on saatavilla Vaski-kirjastoista. Uudenkaupungin Kalannin kirjaston varastossa se näyttäisi vielä olevan vielä saatavana, ja toki muualtakin Suomesta löytyy.https://finna.fi/Record/vaski.2566627?sid=5329229251Toinen kirja ei varmuudella löydy näillä tiedoilla, mutta lähimmäksi sitä osuu englanninkielinen teos Car badges of the world, kirjoittanut T. R. Nicholson, julkaisuvuosi 1970. Ilman kansipaperia kirja on saattanut olla harmaa. Kuva kirjan nimiösivulta näyttää tältä:https://classicmotoringbooks.co.uk/wp-content/uploads/2020/12/IMG_0591-…Kansipaperein varustettu kovakantinen versio on tämän näköinen: https://pictures.abebooks.com/…
O. A. Joutsen on kääntänyt ensimmäiseen, vuonna 1922 ilmestyneeseen suomennokseen repliikin näin: "Itsepäinen, tylsäjärkinen tyttö!"Runsaasti uusintapainoksia saanut, vuonna 1947 ensimmäisen kerran ilmestynyt Sirkka-Liisa Norko-Turjan käännös kuuluu: "Itsepäinen, uppiniskainen tyttö!"Tuorein, Kersti Juvan vuonna 2013 ilmestynyt käännös on ”Omapäinen, uppiniskainen tyttö!”
Samaa asiaa on kysytty englanninkielisellä Doors-keskustelupalstalla, ja vastauksen mukaan pätkät ovat Edward S. Curtisin elokuvasta "In the land of the head hunters" (1914):https://www.reddit.com/r/thedoors/comments/16rxqpt/original_source_of_the_american_native_pplElokuvasta käytetään myös nimeä "In the land of the war canoes". Tämä mykkäelokuva ei ole dokumenttielokuva. Se löytyy verkosta. Siitä on tehty myös restauroituja versioita. In the land of the head hunters (elokuvan kesto 40:05):https://www.youtube.com/watch?v=73u7eugbbu8 Elokuvan restauroitu versio, johon on lisätty John Brahamin elokuvan esitykseen säveltämä musiikki (elokuvan kesto 1:06:34):https://www.youtube.com/watch?v=IcRXw4fdyYE Return to the land of the…
Martti Lindqvist on tiivistänyt ajatuksensa Hoitajan kymmeneen käskyyn, jotka ovat seuraavanlaiset:Tärkeintä on olla oma itsesi, sillä sinun persoonasi on hoitovälineistäsi kaikkein keskeisin ja haavoittuvin.Elä rohkeasti todeksi arvosi ja elämänkatsomuksesi. Silloin opit kunnioittamaan myös hoidettaviesi vakaumuksia.Kunnioita aina ihmistä. Hänen arvonsa ei riipu hänen onnistuneisuudestaan tai virheettömyydestään ihmisenä.Ole hyvä itsellesi. Muista rajasi, äläkä vaadi itseltäsi mahdottomia.Ole johdonmukainen ja puolueeton ratkaisuissasi.Pidä yllä herkkyyttäsi, joka antaa sinulle mahdollisuuden asettua myös hoidettavan ihmisen asemaan.Muista terve itsekriittisyys. Myös ulkopuolelta saamasi asiallinen kritiikki on sinun kunnioittamistasi…
Voisikohan Kyseessä olla Marja Björkin 1990-luvulle sijoittuva romaani Lainaa vain (Like, 2016)? Lisätietoa kirjasta Kirjasammon sivulla: Lainaa vain | KirjasampoTeoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Lumme-verkkokirjastosta: Haun aloitussivu |
