| Miksi kunnallis- ja eduskuntavaaleissa vaalitoimitsijat valitaan puoluejäsenmäärien mukaan (eikä esimerkiksi puolueisiin kuulumattomia huomioida) vaikka suurin… |
1098 |
|
|
|
Vaalilain 17 §:n mukaan tosiaan " Sekä vaalilautakunnan että vaalitoimikunnan jäsenten, että niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa asianomaisessa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen jäsenten ja varajäsenten kohdalla. Näin tehdään myös tasa-arvolain soveltamisessa. Sekä varsinaisissa jäsenissä että varajäsenissä on siis oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %."
Vaalitoimitsijoiden valitseminen rekisteröityjen puolueitten edustajien joukosta tähtää sekä keskinäiseen valvontaan että pyrkii varmistamaan kansalaisten näkemyksiä tasapuolisesti edustavaan… |
| Mitä muutoksia fyysisissä kirjoissa tapahtuu sitä mukaan kuin ne vanhenevat? |
202 |
|
|
|
Eri aikoina valmistetuissa kirjoissa on erilaisia ikääntyviä osia. Hyvälaatuinen ns. lumppupaperi on erittäin kestävää, eivätkä sadatkaan vuodet välttämättä aiheuta muuta kuin yleistä kuivumista ja haurastumista. Eri aikoina on kirjoja kuitenkin valmistettu myös muista materiaaleista, joista erityisesti pula-aikojen halvat laadut saattavat hapertua murusiksi vuosikymmenissä. Ratkaisevaa kaikkien papereitten kestävyydelle on auringonvalon määrä, lämpö ja kosteus. Mitään näistä ei saisi olla liikaa. Ihanteelliset olosuhteet paperin kestävyydelle on tasaisen viileässä, pimeässä ja sopivan kosteassa ympäristössä. Paperin pH-arvon eli happamuuden on hyvä olla mahdollisimman neutraali. Paperista Wikipediassa.
Myös painomusteet ikääntyvät… |
| Kuinka kauan suomen kielessä on käytetty sanaa "sessari", joka tarkoittaa esim. tapahtumaa ja tulee englannin sanasta "session"? |
765 |
|
|
|
Yksittäisen sanan ensimmäistä käyttökertaa harvemmin pystytään varmistamaan, yleensä voidaan vain karkeasti todeta, ettei sitä ja sitä vuotta aikaisemmin ole löytynyt merkkejä. Itse en ole tätä ilmaisua "sessari" aiemmin kuullut, eikä sitä löydy myöskään Kielitoimiston verkkosanakirjasta, mutta kylläkin Urbaanisanakirjasta. Veikkaisin, että termi on puhdas 2000-luvun ilmaisu ja käytössä lähinnä nuorison keskuudessa. Googlaamalla tulee alle 30 000 osumaa, mikä myös viittaa siihen, että ilmaisu on varsin nuori.
Heikki Poroila |
| Mitä tarkoittaa nimi Anni tai Elsa |
817 |
|
|
|
Erisnimet harvemmin "tarkoittavat" mitään erityistä, ne ovat vain nimiä. Näistä kahdesta etunimestä voidaan sanoa, että Elsa on suomen kielessä käytetty lyhyt muoto nimestä "Elisabet", jonka juuret ovat heprean kielisessä ilmaisussa "Jumala on valani". Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nimellä "Elsa" tarkoitettaisiin normaalisti mitään tällaista, se on vain nimi, joka miellyttää osaa vanhemmista. Anni on puolestaan mukaelma yleisemmästä etunimestä "Anna" (muita ovat mm. Anne, Anu, Anneli, Annikka ja Annukka). Anni on otettu suomalaiseen almanakkaan vasta vuonna 1950. Nimi "Anna" on muunnos heprealaisesta armoa tai suosiota tarkoittavasta nimestä "Hannah", jonka suora vastine meillä on "Hanna".
Heikki Poroila |
| Haluaisin saada musikaali- ja opperavideoita suoratoistona (ei DVD). Olen selannut nettiä löytääkseni tähän genreen erikoisuneen vuokraamoon, mutta en ole… |
233 |
|
|
|
Monet suomalaiset yleiset kirjastot tarjoavat käyttäjilleen maksuttoman Naxos Music Video Libraryn, joka tarjoaa konsertteja, dokumentteja ja oopperaesityksiä suoratoistona. Kirkkonummella tätä ei ole, mutta se löytyy HelMet-kirjastosta. Saat HelMet-kirjastojen kortin asioimalla missä tahansa HeMmet-alueen kirjastojen toimipisteessä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa.
HelMet-kirjastolla on isohko valikoima nuotteja, jotka kaikki löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi. Jos sen kautta etsiminen tuntuu hankalalta, kannattaa pyytää henkilökunnalta apua. Maksuttomia online-nuotteja tarjoavat mm. kotimainen eConcerthouse Library, jota pidetään yllä Oulun amkissa ja kansainvälinen IMSLP Petrucci Music Library.
Myös Sibelius-… |
| Millä laitteella kirjaston e-äänikirjaa "kuunteluun tarvitaan MP-3 yhteensopiva cd-soitin tai dvd-asema", millä laitteella sitä voi kuunnella? Käsittääkseni… |
3786 |
|
|
|
CD-levylle poltettuja mp3-tiedostoja voi toistaa kaikilla tietokoneilla, joissa on CD- tai DVD-asema. Perinteisistä CD-soittimista vanhemmat mallit eivät tosiaankaan tunnista MP3-levyjä, mutta mikä soitin on riittävän uusi, selviää vain tutkimalla omassa käytössään olevaa CD-soitinta, jossa yleensä kerrotaan, mitä kaikkia tallenteita se toistaa.
Mikään "kodinkone" ei näitä levyjä siis toista, tarvitaan joko tietokoneen asema tai suhteellisen uusi CD-soitin. Myöskään ns. perinteiset mp3-soittimet eivät tähän tarkoitukseen sovi, koska niitä ei ole tarkoitettu CD:lle poltettujen tiedostojen toistamiseen eikä niissä ole CD-asemaa.
Heikki Poroila |
| Löytyykö näitä kirjoja mistään kirja verkko kaupasta? Että voisi ostaa omaksi. mistään kirja verkko kaupasta en näitä kirjojoja löytänyt??... että voisi ostaa… |
206 |
|
|
|
Verkkokaupat voivat myydä vain sellaisia kirjoja, joita kustantajilla ja tukuilla on varastossa. Löysin ihan googlaamalla helposti kolme uusinta kirjaa eli ne kyllä pystyy ostamaan, jos ei yhdestä paikasta niin ainakin etsimällä sellaisen, joka niitä pitää tarjolla. Vanhempia kirjoja joutuu metsästämään omakseen antikvariaateista, kuten entisaikaankin. Nyt on kuitenkin käytettävissä divareitten verkkopalvelut, joista melko nopeasti näkee, onko jotain kirjaa tarjolla. Antikvariaatti.net on hyvä osoite aloittaa etsiminen, samoin Antikvaari ja Antikka.
Kirjastonhoitajana tietysti pohtii, eikö lainaaminen kirjastosta kuitenkin olisi nopeampi, helpompi ja halvempi tapa tutustua kasvatusajattelun muuttumiseen? KIrjastot ovat olemassa juuri sen… |
| Miksi Helmetissä on varausten määrä rajattu 50:een per lainaaja? Erittäin moniin uutuuksiin on usean sadan varauksen jono, suosituimpiin jopa yli tuhat… |
169 |
|
|
|
Pitkä kokemus on osoittanut, että on järkevää asettaa varausten määrälle jokin yläraja. Varsinkin tilanteessa, jossa varaaminen on maksutonta, kirjastolla täytyy olla jokin väline, jolla varausten määrää voidaan hallita. Syynä eivät ole useimmat varaajat, vaan pienempi joukko, joka ei halua tai kykene hahmottamaan mielekkään varaamisen rajoja itse.
Varausten maksimimäärää on nostettu, vaikka tiedämme, että esimerkiksi 50 uutuuskirjaa varannut on ongelmissa, kun varauksia alkaa tulvia sattumanvaraisesti esimerkiksi 15 kirjaa kerrallaan. Järjestelmää ei voi virittää nopeimpien superlukijoidn tahtiin, vaan on pyritty löytämään raja, joka hyvin riittää useimmille ihmisille.
Rajan nostamisesta voi toki tehdä aloitteen kirjastoon, mutta… |
| Miten kysytään englanniksi: Menikö tuolla (äsken) auto? Tämä kai pitäisi osata jo peruskoulusta, mutta tuntuu siltä, että tuota ei voi kovin sujuvalla… |
296 |
|
|
|
Tälle suomen ilmaisulle ei tosiaan oikein suoraa vastinetta englanniksi ole helppoa löytää, mutta luultavasti asia tulisi selväksi esimerkiksi lauseella "Was there a car passing by?" tai "Did I see a car passing by just a minute ago?"
Heikki Poroila |
| Miksi monen "laktoosittoman" maidon tai maidontapaisen tuotteen pakkauksen kyljessä on laktoosin määrä ilmaistuna 0 g ilman merkitseviä numeroita? Laktoositon… |
306 |
|
|
|
En löytänyt täsmällistä EU:n säädöstä tästä asiasta (sellainen oletetettavasti on ja uskoisin merkintätavan olevan juuri siitä seurausta). Minusta 0 on erittäin merkitsevä ja kiistaton numero. Tässä tapauksessa se on ilmoitus ja sitoumus, että tuote ei sisällä hitustakaan laktoosia. Purkin kyljessä oleva iso teksti "Laktoositon" on mainosilmaisu, kun taas "laktoosia 0 g" on täsmällinen ilmaisu siitä, että tuote ei sisällä laktoosia. Kuten totesin, mitä todennäköisimmin juuri EU:n jokin säädös edellyttää, että asia ilmaistaan näin täsmällisesti eikä vain yleisenä mainosilmaisuna. Voihan sitä turhanakin pitää, mutta tuskin disinformaatiota eli vääränä informaationa - paitsi jos siinä sitten onkin hitunen laktoosia jostain tulleena.
Heikki… |
| Miksi Juutalaisten hautausmaalla (Hietaniemi) kuuluu pitää päähinettä? |
740 |
|
|
|
Helsingin juutalaisen seurakunnan verkkosivuilla todetaan yksiselitteisesti "Hautausmaalla tulee miesten käyttää hattua tai kipaa.". Mitään perusteluita ei määräykselle anneta, mutta oletettavasti taustalla on Talmudin määräys peittää pää rukouksen ajaksi (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kipa). Naisten pukeutumisesta tai päähinepakosta ei sivuilla sanota mitään, mutta yleiset juutalaisuuteen liittyvät perinteet edellyttävät myös naisilta pään peittämistä esimerkiksi huivilla. Jotkut ei-ortodoksijuutalaiset sallivat myös naisten käyttävän kipa-päähinettä, mutta perinteisesti se on vain miesten päähine.
Heikki Poroila |
| Olen etsin Helmet-sivuilta Chopinin pianonuottia kappaleeseen Spring Waltz. Olen kokeillut monia eri hakusanoja, mutta toistaiseksi en ole vielä löytänyt k.o… |
580 |
|
|
|
Ei löydy "Chopinin Spring Waltzia", koska kyseessä ei ole ollenkaan Chopinin sävellys, vaan ranskalaisen viihdesäveltäjä Paul de Sennevillen vuonna 1979 säveltämä Mariage d'amour ("Marriage of love"). Kappale on tullut tunnetuksi Richard Claydermanin esittämänä. Myös pianisti George Davidson on esittänyt sävelmää ja joku tämän esityksern YouTubeen ladannut käytti siinä yhteydessä virheellistä tietoa Chopinista ja "Spring Waltzista". Näin virhe on levinnyt laajalle ja tuskin katoaa internetistä koskaan.
Tämä Sennevillen sävelmä löytyy mm. seuraavilta nuottialbumeilta: Clayderman: Creative keyboard http://luettelo.helmet.fi/record=b1015510~S9*fin ja I can play that Richard Clayderman http://luettelo.helmet.fi/record=b1039257~S9*fin.
Heikki… |
| Stringcheese. Mitä se on ja saako sitä Suomesta? |
2262 |
|
|
|
Nimellä "string cheese" tarkoitetaan Wikipedian englanninkielisen artikkelin mukaan juustoa, joka on erikoisella valmistustekniikalla saatu nauhamaiseksi. Esimerkiksi Slovakiassa tällaisen juuston nimi on korbáčik. Suomen markkinoilla en itse ainakaan ole tällaista nähnyt, mutta ehkä jollain erikoistuneella juustokaupalla tätäkin on. Prismoista ja Citymarketeista on turha etsiä.
Heikki Poroila |
| Mistä nuotit kappaleeseen Elämäni laulukirja? Säveltänyt Kalervo Kassu Halonen, esittäjä Tapani Kansa? |
492 |
|
|
|
Valitettavasti tätä laulua Elämäni laulukirja (sävellys Kassu Halonen ja Tapani Kansa, sanat Tapani Kansa) ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, joten ainoa keino lienee saada yhteys jompaankumpaan tekijään. Kansalle on julkinen sähköpostiosoite info@tapanikansa.fi, Haloseen voit yrittää saada yhteyttä Kassu Halosen taidetalon kautta p. 040 7096 157, taidetalo@hotmail.fi.
Heikki Poroila |
| Miten tietokoneella kirjoitetaan kirjaimet Ñ ja Š ja muut vastaavanlaiset? Nuo, mitkä kirjoitin, on siis kopioitu muusta tekstistä. |
4597 |
|
|
|
Jos tietokoneella kirjoittava käyttää esimerkiksi Wordin kaltaista tekstinsyöttöohjelmaa, erikoismerkit löytyvät komennoilla LISÄÄ ja MERKKI. Kun näpäyttää kohtaa ENEMMÄN MERKKEJÄ, pääsee selailemaan erittäin laajaa valikoimaa. Suhu-ässä löytyy valikon kohdasta LATINALAINEN, LAAJENNETTU-A. Kirjain ñ syntyy suoraan näppäimistöltä painamalla ensin ALTGr+~ (tildemerkki) ja sen jälkeen n-kirjainta. Samalla tekniikalla saa "laineen" monien muittenkin kirjainten päälle, esimerkiksi viron kielen õ-kirjaimeen.
Heikki Poroila |
| Kuinka pitkä ja kuka on ollut maailman pisin mies ja pisin nainen? |
2763 |
|
|
|
Suomenkielisen Wikipedian artikkelin mukaan maailman pisin koskaan elänyt ja mitattu mies oli vuonna 1940 kuollut Robert Wadlow. Hän oli 272 cm:n pituinen. Maailman pisin tunnettu ja mitattu nainen oli vuonna 1982 kuollut Zeng Jinlian. Hänen pituutensa oli 248,3 cm.
Heikki Poroila
|
| Kuinka suuri osa mailman väestöräjähdyksestä ja nälkä- ja tauti kuolemista johtuu uskonnollistentahojen ehkäisynvastaisesta toiminnasta? |
298 |
|
|
|
Kukaan ei voi tietää, mitkä lapset on siitetty uskonnollisen näkemyksen kannustamana, mitkä muista syistä. On myös mahdotonta sanoa, ketkä maailman miljoonista uusista ihmisistä olisivat juuri sen väestöräjähdyksen aiheuttajia. On kuitenkin loogisesti ilmeistä, että niissä maissa, joissa valtauskonto vastustaa ehkäisyä (kuten latinalaisessa Amerikassa roomalais-katolinen kirkko), uusia lapsia syntyisi todennäköisesti vähemmän, jos tällaista uskonnollista ohjetta ei olisi. Maailman nopeimmin kasvavat väestöt (Afrikka, Kiina, Intia jne) eivät kuitenkaan ole roomalais-katolisen uskonnon valta-alueita, joten näitten alueitten väestönkasvuun täytyy olla muita syitä.
Lasten kuolemat nälkään ja tauteihin eivät sinänsä liity uskontojen… |
| Jos joku on ehdolla vaaleissa jonkin puolueen sitoutumattomana ehdokkaana, tarkoittaako tämä sitä, että ei ole sen puolueen jäsen, vai mitä? |
347 |
|
|
|
Vaaleissa voi olla ehdokkaana olematta kyseisen puolueen virallinen jäsen. Tällaiset ehdokkaat käyttävät yleensä nimensä perässä merkintä "(sit.)". Usein, mutta eivät suinkaan aina esimerkiksi monet julkkikset ovat tällaisia sitoutumattomia ehdokkaita. Periaatteessa on myös mahdollista, että useat puolueisiin sitoutumattomat ehdokkaat solmivat teknisen vaaliliiton keskenään, jolloin kaikki ehdokkaat ovat sitoutumattomia.
Heikki Poroila |
| Markan ja Viidenmarkan setelistä mistä löytyy se numero esim. 135,7 |
154 |
|
|
|
Pitäisi tietää, minkä vuoden seteleistä on kysymys, sillä sekä markan että viiden markan seteleitä on julkaistu monena eri vuonna. Jos kuitenkin oletamme, että kysyjä tarkoittaa vuonna 1963 käyttöön otettuja seteleitä, oli niissä setelin etupuolella sarjanumero allekirjoitusten molemmin puolin. Sama periaate on yleensä ollut vanhemmissakin seteleissä. Näissä vuoden 1963 pikkuseteleissä ei kääntöpuolella ole mitään muita numeroita kuin setelin arvoa osoittavat.
Heikki Poroila |
| Teen digitaalisia kirjoja ja toiminnallisia aineistoja ryhmätoimintaan. Niitä käytetään esikoulusta palvelutaloihin. Kaikki on vapaasti jaossa ei-kaupalliseen… |
135 |
|
|
|
Suomalaiset kirjastot eivät ole toistaiseksi ryhtyneet systemaattisesti lisäämään tietokantoihinsa vapaasti verkon kautta saatavana olevia julkaisuja paitsi niissä tapauksissa, joissa on olemassa myös paperimuotoinen julkaisu. Kirjastoilla ei myöskään ole vakiintunutta tapaa "mainostaa" tällaisia julkaisuja, koska tarjonta on varsin runsasta ja minkä tahansa itse kootun linkkilistan kokoaminen ja ylläpito olisi erittäin työlästä. Valitettavasti myös Kansalliskirjaston ylläpitämä Fennica-tietokanta sisältää pelkästään maksuttomana julkaistuja PDF-julkaisuja toistaiseksi vielä varsin vähän.
Tilanne koetaan kirjastoissakin ongelmallisena, koska maksuttoman tarjonnan piirissä on paljon kansalaisille hyödyllistä aineistoa. Nopeasti ei asialle… |