Tutkin rakennustaiteen näkökulmasta nykyisin Karjalan Tasavallassa sijaisevaa Kurkijokea, jolla oli vuodesta 1668 Kronoborgin kaupungin status. Mistähän Toivo Immosen kirjan (Kurkijoen seutu Ruotsin vallan aikana vv. 1570–1710) lisäksi löytyisi tarkempaa tietoa Kronoborgista ja sen vaiheista sekä kaupungin perustajasta, kreivi Ture Oxenstiernasta?
Answer
Henkilöhistorialliset hakuteokset eivät näytä sisältävän tietoa T(h)ure Oxenstiernasta. Liekö hänen appensa ollut Gabriel Bengtinpoika Oxenstierna, josta löytyy artikkeli Kansallisbiografiasta? Useita mainintoja hänestä löytyy tutkimuksesta
Jokipii, Mauno
Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat 1-2. - 1956-1960.
Osin tämä teos lienee kyllä ollut Immosenkin käytössä.
1650-luvun Venäjän-sodasta, jota käytiin Kurkijoen kulmillakin, on erikoistutkimus
Lappalainen, Jussi T.
Kaarle X Kustaan Venäjän-sota v. 1656-1658 Suomen suunnalla : "räikkä, häikkä ja ruptuuri". - Gummerus, 1972.
Kurkijoenkin 1600-lukua kuvataan tutkimuksessa
Kuujo, Erkki
Taka-Karjalan verotus v:een 1710. - Suomen historiallinen seura, 1959.
Lisäksi
Hakulinen, Rainar
Kurkijoki kylästä kylään. - Kurki-säätiö, 1972.
Kurri, Ahti
Kurkijoen Alho ja Alhonsalo : kyläkirja 1600-luvulta jatkosotaan. - Lauri Pölkki, 2012.
Katajala, Kimmo
Suurvallan rajalla : ihmisiä Ruotsin ajan Karjalassa. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
Viipurin läänin historiasta on ilmestynyt historiasarja, 1600-lukua käsittelee
Katajala, Kimmo ym.
Viipurin läänin historia 3 : Suomenlahdelta Laatokalle. - Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 2010.
Näiltäkin alueilta lähti 1600-luvulla ortodoksiväestöä Venäjälle, aiheesta
Laasonen, Pentti
Novgorodin imu : miksi ortodoksit muuttivat Käkisalmen läänistä Venäjälle 1600-luvulla? - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
Saloheimo, Veijo
Entisen esivallan alle uusille elosijoille : ortodoksikarjalaisten ja inkeroisten poismuutto 1500- ja 1600-luvuilla. - Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys, 2010.
Olisiko Käkisalmi-kirjoista apua?
Kurkijoki-aiheisia artikkeleita voi etsiä Arto- ja Aleksi-tietokannoista. Niitä voi käyttää ainakin kirjastoissa.
Nähtävästi tarkempi perehtyminen edellyttäisi arkistoihin tutustumista, tietoja niistä saa ym. tutkimusten lähdeviitteiden avulla.
Add new comment