Mitä tarkoittaa sana kesä? Vanha kansa sanoi, että kesä loppuu juhannukseen. Kyllähän kesä jatkuu mielestäni siitä vielä pitkään. Onko sanayhteyttä kesä,…

Sana kesä tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan lämpimintä vuodenaikaa, varsinaisesti kesä-, heinä- ja elokuuta, joskus vuoden lämpimämpää puoliskoa. Sanaa käytetään myös symbolisesti kuvaamaan onnellista aikaa, esim Sydämeeni koitti kesä. Suomen murteissa kesä on ollut aiemmin itäsuomalainen sana ja Länsi-suomessa on käytetty sanaa suvi. Sana kesä viittaa mahdollisesti maatalouskulttuuriin. Lisätietoja löytyy mm. Nykysuomen sanakirjasta ja Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta.

Sirpa Karjalaisen Juhlan aika -kirjassa sanotaan, että vanhan uskomuksen mukaan juhannukseen päättyy pikkukesä, jota seuraa isokesä. Jos pikkukesä on kylmä, isokesä on lämmin ja päinvastoin.
Juhannus ajoittuu kesäpäivänseisaukseen ja sen jälkeen valoisa aika alkaa hitaasti lyhetä. Ehkä tämä on saanut pessimistit sanomaan, että kesä loppuu juhannukseen.

En löytänyt lähteistä yhteyttä sanojen kesä ja kesiminen välillä. Kesi on Nykysuomen sanakirjan mukaan nahan ohut pintakerros (esim. marraskesi, orvaskesi). Kesiminen on kuivuneen keden irtautumista, ihon pintakerroksen hilseilemistä.

Lähteitä:
Sirpa Karjalainen: Juhlan aika. Suomalaisia vuotuisperinteitä. 1995.
Nykysuomen sanakirja. Toinen osa. 1963.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. 2004
Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto. 1981.
Suuri perinnekirja. Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. Toim. Satu Aalto. 1999

Lisätietoja voi kysellä myös Kotimaisten kielten keskuksesta, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…. Kansanperinnetietoa ja siihen liittyvää kirjallisuutta löytyy Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastosta, https://www.finlit.fi/fi/kirjasto. Sieltä voi myös kysyä verkon kautta, https://kysy.finlit.fi/web/questions