Miksi suomessa kutsutaan huonetta, missä nukutaan, makuuhuoneeksi, eli huoneeksi, jossa maataan eikä välttämättä nukutaan (vrt Schlafzimmer mutta bedroom)?…

Hei!

Yksiselitteistä vastausta en valitettavasti kysymykseesi löytänyt. Tässä kuitenkin etymologiaa sanoista, joista voi päätellä myös makuuhuoneen etymogoliaa.

Kaisa Häkkinen määrittelee kirjassaan maata-verbin seuraavasti:
Maata-verbillä tarkoitetaan pitkällään olemista, lepäämistä yms. Verbillä on vastineita kaikissa lähisukukielissä, esim. karjalan moata, vepsän magatta, vatjan magata, viron magada ja liivin magatõ. Sanavartalo on esitetty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, jolle rekonstruoitua alkumuotoa *mako(ja)n- vastaa mm. nykysaksan machen ”tehdä”. Selitys on periaatteessa mahdollinen, mutta germaanisen verbin alkuperäinen merkitys on kovin yleinen, itämerensuomen *maka-vartalon lainaperäisyyttä on vaikea sitovasti osoittaa. Verbi on kuitenkin rakenteeltaan ns. supistumaverbi, jollaiset usein ovat lainoja. Suomen kirjakielessä maata on esiintynyt Westhin tekstistä ja Agricolasta alkaen.

Häkkisen kirjasta löytyy myös huoneen etymologinen selitys. Häkkisen teosta suosittelen muutenkin etymologian hakuteoksena.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004

Nykysuomen sanakirja 2. WSOY, 1978. Määrittelee verbin makaaminen seuraavasti: makaaminen levon tai nukkumisen vuoksi; murt. nukkuminen, uni.
Määritelmän mukaan, maata-verbi, sisältää näin myös merkityksen nukkua.

Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen sivuilta löysin mielenkiintoisen artikkelin koskien fingelskaa. Kanadansuomalaisten keskuudessa makuuhuone tunnettiin nimellä petiruuma. Artikkeliin pääset tästä: http://www.kotus.fi/?s=1055