Kuka keksi episkoopin?

Episkooppi eli pintakuvaheitin on laite, jolla voidaan heijastaa läpinäkymättömiä objekteja (yleensä postikortteja, kirjan sivuja jne.).

1700-luvun jälkipuoliskolla kehitetyn laitteen toiminta perustuu aiempiin keksintöihin, lähinnä laterna magicaan eli taikalyhtyyn, sekä camera obscura- eli "pimeä huone" -ilmiöön. Tiettyä keksijää episkoopille on vaikea osoittaa, sillä kyseessä on enemmänkin laitetyyppi, jonka erilaisista teknisistä sovelluksista on haettu useita patentteja pitkälle 1900-luvulle asti.

Yhden varhaisimmista episkoopin toimintaperiaatteen esityksistä on kirjoittanut kuulu sveitsiläinen matemaatikko Leonhard Euler vuonna 1756. Näin toimivia laitteita kutsuttiin 1700-luvun lopulla megaskoopeiksi. Yksi niiden tärkeimmistä kehittelijöistä ja markkinoijista oli ranskalainen Etienne Gaspar Robertson.

Käytettyjä lähteitä & lisätietoa:

Erkki Huhtamo: Elävän kuvan arkeologia (Yle-opetuspalvelut, 1997)
Alfred Liljeström: Uppfinningarnas bok I : teknikens naturvetenskapliga grunder (P.A. Norstedt & söner, 1935)

http://www.deadmedia.org/ Kokoelma media-arkeologisia artikkeleita
http://www.magiclantern.org.uk/ Taikalyhtyharrastajien sivusto
http://precinemahistory.net/index.html Elokuvatekniikan esihistoriaa
http://www.luikerwaal.com/index.htm Taikalyhdyn historiaa
http://www.prh.fi/fi/patentit/julkaisut/espacenet.html Esp@cenet-patenttitietokanta