Joroisten syyskäräjillä vuonna 1887 eräs esi-isäni tuomittiin sakkoihin viinanmyynnistä. Tuomittu ilmoitti olevansa tyytymätön oikeuden päätökseen. Asia ei tullut esille myöhemmin Joroisten käräjillä. Menivätkö tällaiset jutut automaattisesti hovioikeuden tutkittaviksi (tässä tapauksessa Viipurin hovioikeuteen) vai olisiko ne pitänyt käsitellä uudelleen Joroisten käräjillä? Viipurin hovioikeuden asiakirjat ovat Mikkelissä. Haluaisin saada vastauksen kysymykseeni ennen kuin lähden Mikkeliin tutkimaan asiaa. Puhelimitse se ei Kansallisarkiston mukaan onnistu. Kiitos vastauksestanne.
Answer
Internetistä löytyi artikkeli, joka vastannee kysymykseenne. Artikkelissa käsitellään Pentti Ahmaksen väitöskirjaa ”Oikeudenkäynnin yhdenmukaistaminen 1800-luvulla”. Vaikuttaisi siltä, että esi-isäänne koskevia tietoja saattaisi löytyä Mikkelin maakunta-arkistosta. Sitä, onko etsimänne asiakirja olemassa, emme pysty varmistamaan.
Ko. artikkelissa kerrotaan, että maaseudulla alioikeutena oli kihlakunnanoikeus, jonka päätöksistä riita-asioissa haettiin muutosta laamanninoikeudessa ja sen päätöksistä hovioikeudessa ja edelleen senaatin oikeusosastossa (korkein oikeus). Rikosasioissa haettiin muutosta suoraan hovioikeudessa ja edelleen korkeimmassa oikeudessa. Laamanninoikeudet lakkautettiin vuonna 1867, jolloin oikeusasteita jäi kolme.
Kaupungeissa toimi yleisenä alioikeutena raastuvanoikeus, jonka päätöksestä sekä riita- että rikosjutuissa haettiin muutosta hovioikeudessa ja sieltä edelleen korkeimmassa oikeudessa. Vuonna 1867 oli maamme seitsemässä kaupungissa raastuvanoikeuden lisäksi kämnerinoikeus, joka toimi ensimmäisenä oikeusasteena. Kämnerinoikeudessa ratkaistiin kaikki muut rikosasiat paitsi henkeä ja kunniaa koskevat, jotka kämnerinoikeus tutki ja raastuvanoikeus ratkaisi. Muissa rikosasioissa haettiin kämnerinoikeuden päätökseen muutosta suoraan hovioikeudessa. Kämnerinoikeudet lakkautettiin myös vuonna 1867.
Lähde: http://www.verkkouutiset.fi/arkistojuttu.php?id=73355&hakusanat=Laama
Add new comment