Etsin runoa, joka alkaa ”kuinka rakas kultaseni luokses tulla voisin, hevot kuopis korskuis, kohta ilmi tullut oisin…” Tätä lausuivat nuoret miehet ja naiset vuorolausuntana, nuo alun säkeet lausuivat miehet, joihin naiset vastaavat: ”heinät annoin hevosille, eivät korsku vierahille, selvä sul on tie”. Runo päättyy naisten säkeeseen: ”on siinä urho hyvä, hiirtä pientä peljästyvä, mennä saat sen tien, selvä sull on tie”.
Answer
Olen aika varma, että kyseessä on unkarilainen kansanruno, "Pelkuri", jonka on suomentanut Otto Manninen, ja säveltänyt Ahti Sonninen.
Suomen laulajain ja soittajain liiton nuottiverkkokaupassa tämän runon kerrotaan alkavan sanoilla "Kuinka, rakas kultaseni, luokses tulla voisin...". Nuotti on täällä ostettavissa.
Pelkuri - Sulasol
Seinäjoen pääkirjastolta löytyy nuottikirja, johon voi tehdä kaukopalvelupyynnön.
Pelkuri : unkarilainen kansanruno | Eepos-kirjastot | Finna.fi
Kaukopalvelu | helmet.fi
Add new comment