Aloin pohtia viime hetkellä tekemistä tarkoittavan "viime tingassa" -sanonnan tinka-sanan alkuperää ja merkitystä. Mikä mahtaa olla tinka?
Answer
Tinka on tarkoittanut 'riitaa, kiistaa'. Se pohjautuu muinaisnorjan sanaan thinga, josta on johdettu muinaisnorjan ja -ruotsin ting, 'kokous, käräjät'. Nykyruotsin ting on 'olio, esine ja käräjät'; englannissa sana on thing ('asia'), saksassa Ding, ('asia').
Muinaisgermaaneilla on ollut kansankokousta tarkoittava sanaan thing. Thingaz ja sen rinnakkaismuoto palautuvat indoeurooppalaisen kantakielen aikaa merkitsevään sanaan téngkos. Veijo Meri on tiivistänyt sanan vaiheet 'ajasta' 'asiaan' seuraavasti: "Ajasta tuli määrättynä aikana pidetyt käräjät ja tarkoitettuaan niitä sana alkoi tarkoittaa asiaa, esinettä, koska käräjillä nimenomaan käsiteltiin asiaa."
Meren téngkos-tulkinta, joka kytkee tingan aikaan, on varsin mielenkiintoinen siltä kannalta, että Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan useissa länsi- ja itämurteissamme tinkaa on käytetty sanonnassa viime tingassa (tai tinkaan) nimenomaisesti merkityksessä 'hetki'.
Lähteet:
Veijo Meri, Sanojen synty
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Kommentit
Veijo Meren kirjaa ei kannata käyttää lähteenä. Hän ei ole tutkija, hän on tehnyt ihan henkilökohtaisia tulkintoja ja jopa keksinyt merkityksiä sanoille, kun luuli niidne merkityksen jo unohtuneen. Meren kirja on silkkaa pseudotiedettä.
Ihmettelin aivan samaa - kirjaston tietopalvelulla luulisi olevan tiukka lähdekritiikki ja tietoisuus kaunokirjailijan luomuksen saamista arvosteluista.
Add new comment