Posted
Jossain suomalaisromaanissa muistaakseni kuvattiin tuntureita, sitä miten ne ovat tavallaan vuorten ytimiä ja siten tavallaan paljon ikuisempia ja vaikuttavampia kuin vuoret. Muistaakseni kuvaus liittyy kirjassa tilanteeseen, jossa ihaillaan Malla-päähenkilön nimen taustaa. Olikohan kyseessä Kytömäen Kultarinta? Missä vaiheessa kirjaa kuvaus olikaan?
Answer
kyseessä on tosiaan Anni Kytömäen Kultarinta. Kyseinen kohta löytyy sivulta 408: "Vuoret hajoavat vähitellen tuulessa ja sateessa, isä kuiskaa vieressä. Tunturit ovat muinaisten vuorten ytimiä. Ne säilyvät hamaan ikuisuuteen".
Do you want to leave a new question? Post your question here.
Add new comment