Title
Kaukokirjoitinten (teleksi, telex) historia Suomessa, suomalaisen hallinnon, median ja elinkeinoelämän käytössä? Wikipedian suomenkielinen sivu luettelee…

Posted

Kaukokirjoitinten (teleksi, telex) historia Suomessa, suomalaisen hallinnon, median ja elinkeinoelämän käytössä? Wikipedian suomenkielinen sivu luettelee ajankohtia niukasti: 1930-luvulla Saksassa; huippuvuosi Suomessa oli 1985 ja täkäläinen verkko lopetettiin 2005.

Answer

Answered

Kaukokirjoitin eli telex kehitettiin Yhdysvalloissa vuosina 1914–18. Kansainvälinen lennätinkomitea CCIT hyväksyi kirjoittimen kansainväliseksi lennätinpäätteeksi vuonna 1929 ja alkoi laatia suosituksia lennätinliikennettä varten. Suomessa seurattiin alan kehitystä tiiviisti: jo vuonna 1931 Suomen Tietotoimisto otti kaukokirjoittimet käyttöönsä kotimaan toimistojen välillä ja Posti- ja lennätinlaitoksen käyttöön niitä alkoi tulla vuodesta 1933 alkaen.

Ensimmäinen käsivälitteinen telex-keskus otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1940. Keskus toimi Helsingissä pääpostitalon kellarissa. Laitteisto oli alun perin tuotu maahan vuoden 1940 olympialaisia varten, mutta sotien takia sen otti käyttöönsä pääesikunta, ja yleinen telex-verkko päästiin avaamaan vasta 1.6.1945. Marraskuussa käytössä oli jo 43 liittymää, joista posti- ja lennätinhallituksella 17, puolustuslaitoksella 23 ja Ilmatieteen keskuslaitoksella 2; yksi telex palveli ilmailuviestinyhteyksiä. Yksityisiä tilaajia ei ollut vielä tässä vaiheessa.

Maamme toinen telex-keskus otettiin käyttöön Kouvolassa joulukuussa 1945. Seuraavaksi avattiin keskukset Ouluun ja Kuopioon 1946, Tampereelle 1947, Vaasaan 1949, Turkuun 1950 ja Jyväskylään 1952. Tämän jälkeen keskityttiin telex-liikenteen automatisointiin eikä käsivälitteisiä keskuksia avattu enempää. Automatisointi aloitettiin vuonna 1955 ja saatiin päätökseen 1964. Vuonna 1979 Suomessa toimi 44 automaattista telex-keskusta. Ulkomaille automaattinen telex-liikenne käynnistyi jo vuoden 1959 lopulla. Vuonna 1985 lähes kaikki maailman 1,5 miljoonasta telex-tilaajasta voitiin saavuttaa automaattivalinnalla: automaattisen ulkomaanliikenteen piiriin kuului 185 maata, minkä lisäksi oli käsivälitteinen yhteys 14 muuhun maahan.

Ensimmäisinä vuosina telex-liikenteen kehitys oli hidasta. Alkuun se palveli sotakoneistoa ja julkisia laitoksia. Ensimmäiset yksityistilaajat olivat tietotoimistoja: Associated Press (AP) ja United Press (UP) kesällä 1946. Pian tämän jälkeen telex-verkkoon liitettiin Aero, Helsinki Radio, Strömberg, Pohjoismaiden Yhdyspankki, Valio ja Kansallis-Osake-Pankki, jotka kaikki olivat asiakkaina vuoden 1950 loppuun mennessä. Tämän jälkeen tilaajamäärän kasvu oli nopeaa. Lopulliseksi käännekohdaksi muodostui olympiavuosi 1952. Viestintäyhteyksiä lisättäessä panostettiin myös telex-liikenteeseen, ja kisoja varten luotu telex-verkko voitiin niiden jälkeen ottaa talouselämän käyttöön. Vuonna 1954 telex-tilaajien määrä oli 188, mutta vuonna 1962 jo 957. Toimialoittain ne jakautuivat seuraavasti: kauppa 60%, teollisuus 14%, liikenne 8% ja muut 18%. Viimeksi mainittu ryhmä käsitti mm. pankit, vakuutuslaitokset, sanomalehdet ja virastot.

Telex oli erityisen tärkeä palvelija Suomen ulkomaankaupalle, ja koska Suomen taloudellinen kehitys ja elintason nousu niveltyivät keskeisesti ulkomaankauppaan, telexillä oli tätä kautta erittäin tärkeä merkitys ajanjaksona 1950–85. Ennen telefax-laitteita telex oli merkittävin sähköisen liikekirjeenvaihdon väline sekä kotimaan että ulkomaan yhteyksillä. Toisin kuin muilla televiestinnän muodoilla telexillä oli yksi vahva puoli: telex-sanoma hyväksyttiin eri maiden oikeuslaitoksissa juridiseksi tositteeksi. Kauppaan ei tarvittu henkilökohtaista tapaamista eikä erikseen allekirjoitettua sopimusta.

Telex-liikenteen ja -liittymien määrä Suomessa jatkoi lisääntymistään 1980-luvun puoliväliin saakka. Kehityksen nopeutta kuvaa se, että telex-tilaajatiheydessä Suomi sijoittui yhdeksänneksi Euroopassa. Enimmillään liittymiä oli 8 417 vuonna 1985. Tämän jälkeen sekä liikenteen että liittymien määrä kääntyi jyrkkään laskuun. 1994 telex-liittymiä oli enää noin 2 500. Muutoksen taustalla oli ennen muuta telefax-laitteiden kehitys. Vuonna 1980 telefax-laitteita oli meillä käytössä vain 915, viisi vuotta myöhemminkin ainoastaan 412, mutta 1994 jo 124 000.

Lähde: 
Oiva Turpeinen, Yhdistämme : 200 vuotta historiaa – haasteena tulevaisuus : Lennätinlaitoksesta Telecom Finland Oy:ksi

2 votes
Was this answer helpful?
Keywords
 
Do you want to leave a new question? Post your question here.

Kommentit

Poimintoja verkossa julkaistuista lehdistä (Insinöörilehti 2/2019, Turun Sanomat 27.11.2004):

Teleksiliikenne kasvoi Suomessa sotien jälkeen etenkin 1950-luvulta alkaen: liittymiä oli 1000 kpl vuonna 1963, 5000 kpl v. 1975 ja 8500 kpl v. 1985. Sen jälkeen telekopio- eli faksilaitteiden ja myöhemmin sähköpostin yleistyminen johtivat siihen, että kaukokirjoitinliikenne väheni; vuonna 2004 maassamme oli käyttäjiä enää 200, ja palvelu loppui vuonna 2005.
Pitkäaikaisin siviilihallinnon telex-asiakas oli Ilmatieteen laitos v. 1945 - 2005.
Tietotoimistot välittivät lehdille uutisia teleksillä, esimerkiksi Turun Sanomille vuodesta 1952 alkaen aina 1980-luvulle asti.

Palvelua ylläpitävä posti- ja lennätinlaitos piti pitkään kiinni kirjoitusasusta telex, vaikka jo Nykysuomen sanakirjassa (1959) oli suosituksena teleks ja Perussanakirjassa (1990) teleksi.

Add new comment

Basic HTML without CKEditor

  • Allowed HTML tags: <i> <b> <s>
  • Lines and paragraphs break automatically.
  • Web page addresses and email addresses turn into links automatically.