Minkälaisia puhdistusmenetelmiä käytetään ongelmajätelaitoksissa?

Virallinen termi ongelmajätteelle on nykyisin vaarallinen jäte. Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus.

Akku- ja paristojätteestä erotellaan kierrätykseen kelpaava materiaali ja toimitetaan niitä hyödyntäviin teollisuuden tuotantolaitoksiin. Myös sähkö- ja elektroniikkaromusta pyritään ottamaan talteen mahdollisimman paljon hyödyntämiseen soveltuvia materiaaleja. Öljyjä voidaan kierrättää regeneroimalla ne uusiokäyttöön. Sivutuotteena syntyvää bitumia voidaan käyttää asfaltin ja kattohuovan valmistuksessa.

Osa jätteistä voidaan polttaa korkealämpötilapoltossa. Korkealämpötilapolttoon menevät mm. energiansäästölamput, aerosolit, kiinteä öljyinen jäte sekä maalit, lakat ja liimat.

Fysikaalis-kemiallista käsittelyä käytetään epäorgaanisille jätteille kuten hapoille ja emäksille sekä raskasmetalleja sisältäville liuoksille. Menetelmiä ovat raskasmetallien saostus, hapetus- ja pelkistysreaktiot sekä neutralointi. Esimerkiksi loisteputkien ja pienoisloistelamppujen elohopeasulfidi erotellaan fysikaalis-kemiallisessa käsittelyssä. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaarallinen_j%C3%A4te

Jätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi – päivitetty opas  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161316/YM_20…

Pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävien jätteiden käsittelyvaatimukset https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75462/OH_4_2…

Laura Kauhanen: Vaarallisten jätteiden tietopankki myynnin ja asiakaspalvelun tueksi https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/150284/Kauhanen_Laura.pdf…