Miksi Jouni on ollut suosittu nimi juuri Lapissa ja milloin sitä on ruvettu antamaan yleisesti muuallakin Suomessa?

Kirjaston nimikirjoista ei löytynyt muuta tietoa kuin, että nimi Jouni on peräpohjalais-lappalainen nimi, joka alkoi yleistyä suomalaisten parissa 1900-luvun alkupuolella ja että se on johdannainen nimestä Johannes.

Rovaniemen kirjaston saamelaisosasto antoi tietoa nimen suosiosta Lapissa:

Nickul on tilastoinut Suomen saamelaisalueen nimistöä vuonna 1962. Hän erottelee suomalaiset ja saamelaiset henkilönnimet, ja tukeutuu jaossa Itkosen vuonna 1948 määrittelemiin silloisiin saamelaisten etunimiin. Jouni kuuluu tuohon saamelaisnimien ryhmään.

Nickulin mukaan Jouni-nimen ja sen rinnakkaisnimien käyttö saamelaisalueella (tunturi- ja kalastajasaamelaisilla; kolttien nimien historia on erilainen) on runsasta. Varianteista Jouni (Jovdna, Jovnna) on yleisin. Sen nimisiä saamelaisalueella vuonna 1962 oli 93. 

Nickul kirjoittaa, että sotien jälkeen saamelaiset ovat nimenneet lapsensa entistä useammin myös uusilla, etelän mallisilla nimillä. Nickul jakaakin saamelaisalueen nimet suomalaisiin ja saamelaisiin. Saamelaisnimien käyttö on vähentynyt, ja Nickul arveleekin, että mitä enemmän jokin saamelaisryhmä on käyttänyt suomalaisperäisiä nimiä, sen akkulturoituneempi se on. 

Kiintoisin lähde nimistön kannalta on tässä Itkosen Suomen lappalaiset II. Siinä on runsaasti tietoa saamelaisten perinteisestä nimenannosta ja -käytöstä. 

Lähteitä: 

T.I. Itkonen 1942, Lappalaisten vanhat henkilönnimet

T.I. Itkonen 1945, Suomen lappalaiset 1945

Erkki Nickul 1962, Suomen saamelaiset vuonna 1962