Mistä on lähtöisin nimi Pelkonen ja Pelkoinen

Teoksessa: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 2000) kerrotaan nimestä Pelkonen tähän tapaan:

Nimeä Pelkoi on pidetty muinaissuomalaisena henkilönimenä. A.V. Forsman mainitsee väitöskirjassaan (1891) esimerkkinä kristinuskon tuomasta pakollisesta nimenmuuttamisesta inkeriläisvanhimman Pelkoin eli Pelkoisen (Peljugin l. Pelgusijn) kasteen v. 1240. Hän sai nimen Filippi, mutta kutsuttiin kuitenkin edelleen pakanallisella nimellään.

Nimeä tapaa 1500-luvun puolivälin lähteissä etenkin Karjalasta (Jääski, Kivennapa, Lappee, Muolaa, Viipurin kaaupunki ja pitäjä: 1600-luvulla myös Hiitola, Kitee, Rautu, Pälkjärvi) ja Savosta (Rantasalmi, Sääminki, Tavinsalmi, Vesulahti), jossa esiintyy myös nimeä Pelkinen (Pelkin, Pelckoinen), sekä Pohjois-Pohjanmaalta. Alakiimingissä mainitaan Lass pelkine 1564, Siikasavossa Mattis pelkoine 1563, Iissä Mattz pelkoin 1563, Kälviällä Lasse pelkun 1568, Kainuussa Hen pelcoynen 1570.

Pelkosia asuu nykyisinkin Pohjois-Pohjanmaalla ja Peräpohjolassa, ja nimi on kiteytynyt mm. pitäjännimeen Pelkosenniemi. Vanhoja tietoja on myös maamme länsiosista: Kalvolan käräjillä toimi lautamiehenä lauris persson pelkoyla 1506 (vrt. Hattulan Pelkola, kartano ja kylä, Kokemäellä talonnimenä Pelkola 1455, Vähässäkyrössä henkilönnimi Pelkonen 1500-luvulla. Vrt. myös katselmusmies Laurens Pölko 1413 Porvoossa.

Kirjassa ei ole erillistä selvitystä Pelkoinen-sukunimestä, eikä Digi- ja väestötietoviraston sukunimitilasto löydä sitä väestötietojärjestelmästä.  https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/

Tuomas Salsten Sukunimi-info -verkkosivustolla on myös artikkeli Pelkonen-nimestä.