Mikä on sanojen "kierto", "kiertää", "kierrätys" ja "kiertue" etymologia? Mitä merkitsevästä sanasta tulevat ja ovatko suomalais-ugrilaista vai lainajuurta?

Verbillä kiertää on vastineita itämerensuomalaisissa kielissä (esimerkiksi karjalan kierteä, viron keerata). Verbi on johdos samasta vartalosta kuin sana kierä, joka langasta puhuttaessa tarkoittaa hyvin kierteistä. Kierä-sanalle on vastaineita etäsukukielissä ugrilaiskieliä myöten. Näin esimerkiksi komin kielessä gar taikoittaa kierää, tiukkaan kierrettyä, mansin kielessä ker-verbi tarkoittaa 'palmikoida, kietoa yhteen'. Kielitieteilijöiden mukaan rinnastukset etäsukukieliin ova kuitenkin äännehistoriallisista syistä kiistanalaisia. On myös mahdollista, että sana kuuluu merkityksiltään samankaltaisen kerä-vartalon yhteyteen.

Kierto, kierrätys ja kiertue ovat johdannaisia verbistä kiertää.

Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)

Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 (SKS, 1995)