Voidaanko ruotsin kielen edelleenkin ajatella olevan tärkeä pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden kannalta, kun miettii, että ainakin monesti Pohjoismaiden neuvoston kokouksissakin on puhuttu vain englantia?
Answer
Se, voiko ruotsin kielen ajatella olevan tärkeä pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden kannalta, on pitkälti kieli- ja kulttuuripoliittinen keskustelunaihe, josta voi olla montaa mieltä. Yksiselitteistä vastausta siihen ei luultavasti ole.
Pohjoismaiden neuvosto itse vaalii ruotsin (ja muiden pohjoismaisten kielten) ymmärrystä, koska näkee sen edesauttavan ja lujittavan yhteenkuuluvuutta. Tällaista kieliyhteistyötä halutaan ylläpitää erilaisilla sopimuksilla. Pohjoismaista kielipoliittista julistusta lukemalla voi tutustua tarkemmin siihen, mitä asioita kielen ja yhteenkuuluvuuden välisestä merkityksestä esitetään. Julistus löytyy osoitteesta: http://norden.diva-portal.org/smash/get/diva2:700895/FULLTEXT01.pdf.
Pohjoismaiden asukkaat ymmärtävät toisiaan varsin hyvin englannin kieltä käyttämällä, sillä englannin kielen taito on huippuluokkaa: EF:n kansainvälisessä kielitaitovertailussa Ruotsi, Tanska, Norja ja Suomi sijoittuvat kaikki kärkikymmenikköön. Myös Pohjoismaiden neuvostossa ollaan tietoisia, että englannin kielen käyttö olisi tietyllä tapaa helpompaa ja käytännöllisempää. Englantia käytetään työkielenä esimerkiksi yhteistyössä Baltian maiden kanssa. Pohjoismaiden neuvoston, ministerineuvoston sekä kulttuurirahaston sihteeristöjen työkielenä käytetään nykyään ruotsia, tanskaa, norjaa ja englantia.
Yksilötasolla jokainen ihminen muodostaa varmasti oman mielipiteensä siitä, kokeeko ruotsin kielen tärkeäksi juuri yhteenkuuluvuuden kannalta. Yksilölle siitä on hyötyä ainakin työllistymisen ja työelämän mahdollisuuksien kannalta.
Kommentit
Norjan-valtiovierailulla Suomen liikenne- ja viestintäministeri sai julkista kiitosta siitä, että hän hoiti kaikki keskustelut, niin asiantuntijoiden ja poliitikkojen kuin kuninkaallistenkin kanssa asiantuntevasti ja hyvällä skandinaaviskalla.
Add new comment