Seitsemän veljeksen 10 luvussa, Simeonin ja Eeron kaupunkimatkasta kertoessaan Juhani sanoo:
"Myydä viina, ja koska krouvari on sen oikein ehtinyt sekoittamaan PERÄLOROKSI, ostaa se takaisin monin kerroin kalliinpana.."
Kysyn: Mikä nykyaikaisempi termi sopisi kuvaamaan tuota
viinana laimentamista.
Esiintyykö Peräloro muilla kirjoittajilla?
"Veljeksissä" ei se ainakaan muualla esiinny, enkä ole sitä termiä muutenkaan Kivellä tavannut.
Answer
Virittäjässä 1.1.1916 ilmestyi juttu "Sananselityksiä Aleksis Kiven teoksiin", jonka mukaan Kivi käytti paljon sellaisia sanoja, joita ei esiinny muualla kirjallisuudessa. Virittäjän jutun mukaan peräloro oli viinakeitoksen loppuliemi, siis oletettavasti tislauksen huonolaatuinen, pahanmakuinen osa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890101?term=per%C3%A4loro&page=21
Toisaalta peräloroksi on myös kutsuttu erästä mallasjuomalajia. Kustaa Vilkuna mainitsee artikkelissa "Talonpojan maa- ja kotitalous" (ilmestynyt teoksessa Suomen kulttuurihistoria II, 1934, s. 306) mallasjuomat olut, sahti, kalja, taari, rapataari, vaarinkalja, jälkitippu ja peräloro. Hän ei kerro, mitä eroa näillä eri juomilla oli, mutta nimitysten perusteella voisi olettaa, että jälkitippu ja peräloro syntyivät jonkin prosessin loppuvaiheessa.
Olipa peräloro kumpaa tahansa, se ei ollut laimennettua viinaa. Kivi siis lienee käyttänyt sanaa kuvainnollisesti, mahdollisesti tarkoittamaan huonolaatuista juomaa, jossa on vain vähän alkoholia. Riippuu asiayhteydestä ja tekstin tyylistä, mikä vastaava nykyaikainen termi sopisi kuvaamaan peräloroa - yksi vaihtoehto voisi olla vaikka huonoa (laihaa, kotitekoista) olutta tarkoittava "rapakalja".
Add new comment