Haluaisin tutkia yhteiskuntakritiikkiä suomalaisessa kaunokirjallisuudessa. Mitä teoksia suosittelette, eniten minua kiinnostaa perinteiset klassikot?

Perinteisistä klassikoista suosittelen tutustumaan Minna Canthin tuotantoon. Canth käsitteli tuotannossaan yhteiskunnallisia kysymyksiä, erityisesti naisten ja köyhien asemaan liittyviä ongelmia, ja asetti ne kriittiseen tarkasteluun. Näytelmässään Työmiehen vaimo (1885) Canth toi esille mm. sen, miten tasa-arvon puute avioliitossa pohjautuu ajan miestä suosivaan avioliittolakiin. 

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogia (Täällä Pohjantähden alla 1-3) yhdistää yhden suvun elämän 1880-luvulta 1950-luvulle suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin. Trilogia kuvaa ajanjakson yhteiskunnallisia oloja pienviljelijän näkökulmasta. 

Pentti Haanpää kritisoi Noitaympyrä-teoksessaan (1931) kuinka teollisuus hyödyntää ja riistää metsiä luonnosta välittämättä. Kritiikin vuoksi kirja julkaistiin vasta 1956, kirjailijan kuoleman jälkeen. 

60-luvulla kirjasodan aiheutti kaksi teosta. Paavo Rintalan Sissiluutnantti (1963) kuvasi jatkosodan raadollista puolta. Teoksen päähenkilön pasifismi ja sodan mielekkyyden kyseenalaistaminen sekä lotan ja upseerin suhteen kuvaus olivat kohun aiheuttajia. 

Hannu Salaman Juhannustanssit-teos (1964) kuvaa juhannusjuhlia maaseudulla. Teoksen sisältämä muurari Hiltusen lausuma pilkkasaarna suututti kirkollisia piirejä ja oikeistolaisia kansanedustajia. Salama tuomittiin jumalanpilkasta, mutta tuomio kumottiin pian Urho Kekkosen armahduksella. Sensuroimaton laitos Juhannustansseista julkaistiin vasta 1990. 

Lähteet: Kirstilä, Leena: Kirjallisuutemme lyhyt historia. Laatusana Oy, 2000; Suomen kirjallisuushistoria. 2-3- SKS, 1999.