Samuel Taylor Coleridge lienee kirjoittanut runon, jossa merimies haavoittaa albatrossia ampumallaan nuolella? Mitenkähän se ja pari seuraavaa säkeistöä…

Englanniksi Coleridgen The Rime of the Ancient Mariner on luettavissa verkossa:
http://etext.lib.virginia.edu/stc/Coleridge/poems/Rime_Ancient_Mariner…

Seitsenosaisen runon suomenkielinen nimi on Vanhan merimiehen tarina. Tuo albatrossikohta on runon ensimmäisen osan lopussa:

Yli lumen ja jään, läpi usvasään
lens albatrossi luo;
me siunasimme, kuin ollut ois
kristityn sielu tuo.

Se ristiin rastiin liiteli
se alas laskeutui.
Jääkenttä halkes jyrähtäin;
sen lävitse laiva ui!

Me saimme tuulen myötäisen,
ja albatrossi tuo
joka päivä syömään, leikkimään
tuli merimiesten luo.

Ja illoin lepopaikakseen
se löysi raakapuuun;
ja kalvaina läpi pilvien
öin kuulsi säteet kuun."

"Mies, riivaajalta varjelkoon
sua Herra taivasten! -
Miks kalpenet?" - "Minä jousellain
näät ammuin linnun sen"

Vielä muutama säkeistö runon toisesta osasta:

Nyt oikealta päivä nous:
se meren helmasta ui
ja sumua halkoin vasempaan
taas mereen laskeutui.

Käyt etelätuuli hiljalleen,
mut albatrossi tuo
ei enää syömään leikkimään
tule merimiesten luo.

Olin tehnyt katalan hornantyön,
joka tuotti turmion:
huus kaikki, että lintu tuo
se tuulilintu on.
'Kirottu! Linnun surmasit,
ja se tuulta tuonut on.'

Koko runo Yrjö Jylhän käännöksenä on luettavissa teoksessa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja III. Saatavuustiedot näet Helmet-aineistohaulla http://www.helmet.fi