Hölmöläissadut ja -tarinat ovat suomalaisesta kansanperinteestä nousevia humoristisia kansansatuja. Satujen mukaan hölmöläiset asuvat paikassa nimeltä Hölmölä, sen asukkaat ovat erityisen typeriä. Suomenruotsalaisessa perinteessä Hölmälän sijasta puhutaan Benbölestä ja Espoon Bemböleä onkin pidetty Hölmölänä. Hölmöläissaduista on tehty monta erilaista kokoelmaa. Ensimmäiset jo 1800-luvulla. Monet kirjailijat ovat myös muokanneet hölmöläistarinoita ja luoneet niiden pohjalta uutta taidetta. Kuten kaikki kansanperinne, myös hölmöläistarinat ovat osa kulttuureja yhdistävää tarinaperinnettä. Hölmöläistarinoita vastaavia humoristisiä kertomuksia tunnetaan monista muistakin kulttuureista. Esimerkiksi Tanskasta, Saksasta,…
Tähän on vastattu aieminkin, runsas kuukausi sitten. Helsingissä syyslukukausi alkoi maanantaina 18.8.1975. Muistelen päivän olleen sateinen, kun aloitin tuolloin lukukauden.Lähde:https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-paivana-koulu-alkoi-helsingissa?from=term/201827&language_content_entity=fi
Lehteä voi lukea Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksessa. Lehteä on vapaakappalekokoelmassa ja mikrofilminä, joten kotiin sitä ei saa luettavaksi, mutta paikan päällä onnistuu. Yliopiston kirjasto on kaikille avoin. Kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät tästä linkistä.
Osallistuakseen Suomen Kirjasäätiön Finlandia-palkinto kisaan kirjalla on oltava nimetty kustantaja. Kustannusyhtiö voi olla kooltaan pieni tai suuri. Kustantajat saavat lähettää kisaan omia ehdokkaitaan, joista Kirjasäätiö laskuttaa kustantajalta osallistumismaksun, joka on 300 €/teos.Muihin osallistumiskriteereihin ja sääntöihin voi tutustua Suomen Kirjasäätiön sivuilla: https://kirjasaatio.fi/
tähän kysymykseen ei kyllä valitettavasti löytynyt tietoa. Möntsölä ilmeisesti on Sortavalassa sijainnut alue, mutta meiltä ei Sortavalan tai Sievin historiaa käsittelevistä kirjoista löytynyt tietoa. Asiaa voisi tiedustella vielä Sievin kunnasta suoraan tai Sievien kirjastosta.https://www.sievi.fi/
Kappaleen "Tokioon, Tokioon" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Reino Helismaa. Sen laulavat yhdessä äänitteellä Rolf Koskinen, Kai Pahlman, Pertti Purhonen ja Tapio Rautavaara Kai Pahlmanin yhtyeen säestyksellä.Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Maailman meno kokoelmasta Uusi kevät (1917). Runossa varis haastelee poikansa kanssa.Runo sisältyy myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmaan Metsän satuja (1953).
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa aiemminkin : Tämän nimistä laulua ei löytynyt, mutta sitä muistuttaa laulu nimeltä Kevään kynnyksellä. Laulu alkaa sanoin kevät tuli keinuen porraspäähän… Voisikohan etsimäsi olla jonkinlainen jouluversio siitä samaan tapaan, kuin vaikkapa laulua Juhannus on meillä herttainen lauletaan myös "joulusanoilla" (jouluaatto on nyt herttainen).Kevään kynneksellä -laulu nuotteineen löytyy ainakin näistä kirjoista:- Elämäni laulut.. / Lauri Haajanen (2006)- Uusi lapinlasten laulukirja / Jouko Tekoniemi (1991)
Anna-Maija Raittilan runo Kolmiapila sisältyy hänen runokokoelmaansa Paratiisini puut (1999, s. 49).https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.192777?sid=5188941326
Tässä on suosituksia kirjoista, jotka sopivat arkkityyppien opiskeluun ja ymmärtämiseen — erityisesti Jungin psykologian, mytologian, tarinankerronnan ja symboliikan näkökulmista.Jung, Carl G. & Franz, M.-L. von ym.: Symbolit: Piilotajunnan kieli.Ehnberg, Lars: Unia, satuja ja myyttejä : johdatus C.G. Jungin analyyttiseen psykologiaan. Noxboox 2013.Ehnberg, Lars: Satujen aarre: jungilainen tulkinta Grimmin sadusta Kolme höyhentä. Noxboox 2022.Estés, Clarissa Pinkola: Naiset jotka kulkevat susien kanssa: villinaisen arkkityyppi myyteissä ja kertomuksissa. Basam Books 2014.Leino, Eeva Maria: Pohjoisen alitajunnan maa: tarina naiseuden myyteistä. Viisas Elämä 2022.Saariluoma, Liisa: Keijujen kuningas ja musta Akhilleus: myytit…
Suomeksi on ilmestynyt Nancyn äidin Deborah Spungenin kirjoittama Nancy (engl. And I don't want to live this life), joka kertoo Nancyn ja Sidin riipaisevan rakkaustarinan. Kirja löytyy Helmet-verkkohaulla tekijän tai teoksen nimellä: Deborah Spungen Nancy | Hakutulokset | helmet.fiEnglanniksi on julkaistu muita teoksia, esim. Den Brownen "Padlocks - living with Sid and Nancy".
Carlos Toron sävellys "Meidän hehkuva hiillos" on ainakin Tarja Lunnaksen kokoelman Kaikki parhaat (BMG) vuoden 2001 painoksessa. Alkuperäisestä espanjankielisestä versiosta "La belleza" ei löydy nuottia."En antaa muuta voi" on alun perin Maurice Jarren sävellys "Adieu à la nuit". Howard Greenfieldin sanoittama englanninkielinen versio tunnetaan nimellä "The World Will Smile Again". Juha Vainion sanoittamasta suomenkielisestä versiosta on vain nuottikäsikirjoituksen valokopio Musiikkiarkistossa. Sitä ei lainata kotiin. Kirjastoilla ei ole nuottia muunkielisistä versioista. Musescore-sivustolta löytyy pianosovitus Jarren alkuperäisestä sävellyksestä."Kuumat tuulet" löytyy Rauno Lehtisen sävellyskokoelmasta Muuttuvat laulut (Warner, 1995 /…
Siipiä ja sulkia on kyllä ennen vanhaan käytetty keittiöhommissa, mutta itse en tekisi niin. Sulkia voi kyllä pestä (huljuttelemalla varovasti lämpimässä saippuavedessä, huuhtelemalla ja kuivaamalla pyyhkeen päällä), mutta en pidä mitenkään mahdollisena, että sulka kestäisi toistuvaa pesua tai voisi pysyä tarpeeksi hygieenisenä. Siipiä on säilötty kuivaamalla niitä suolassa tai kemikaaleissa, mutta kokonaisen siiven käyttäminen keittiössä tuntuu vielä epähygieenisemmältä kuin pelkän sulan.
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomen väestöön kuului vuoden 2025 lopussa 27 214 henkilöä, jotka ovat syntyneet vuonna 1942. Miehiä heistä oli 11 215 ja naisia 15 999. Suomessa syntyi vuonna 1942 yhteensä 61 672 lasta, poikia 31 713 ja tyttöjä 29 959. Vuoden 2025 lopun väestön 27 214 vuonna 1942 syntynyttä henkilöä ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1942 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa. Osa syntyneistä on muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1942 jossain muussa maassa kuin Suomessa.Laskennallisten kuolleisuus- ja eloonjäämislukujen perusteella vuonna 2024 tämän ikäluokan miesten elinajanodote oli 7,47 vuotta ja naisten 8,96…
Jos kysymyksesi tarkoittaa Kiinasta tulleita vaikutteita Euroopan koristetaiteisiin ja sisustukseen, niin tästä aiheesta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
1) Suomen museo 2000: sivut 49-63: Jouni Kuurna: Chinoiserie Suomessa 1700-luvulla.
2) Huotari: Kiinan kulttuuri, 3. uud. p. 1999: sivulta 516 alkaen.
3) Hagelstam: Suuri antiikkikirja: sivulta 53 alkaen.
Tarvittaessa voit tulla kirjastoon etsimään lisää tietoa muista antiikkikirjoista.
