Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo, että Ringa-nimi on taustaltaan tuntematon. Sen alkuperäksi on arveltu Ninianista toisinaan käytettyä muotoa Ringan, josta Ringa voisi olla naispuolinen muunnos. Toinen vaihtoehto voisi olla Regina, joka on latinalaisperäinen, sen merkitys on kuningatar. Saksassa Ringa on miehennimi. Sana ring merkitsee sormus. Ringa- ja Regina-nimistä löytyy tietoa myös Eeva Riihosen kirjasta Mikä lapselle nimeksi? sekä Reginasta lisäksi Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet ja em. Lempiäisen kirjasta Suuri etunimikirja.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa viitataan Vilhard-nimen kohdalla nimiin Villehad, Villehard ja Villehart. Suomen almanakassa nimi on ollut aiemmin 8.11. eri kirjoitusasuissa. (Ks. esim. almanakka-arkistosta vuoden 1907 almanakan marraskuun 8. päivä osoitteesta http://almanakka.helsinki.fi .) Kirjoittajan mukaan päivä viittaa englantilaiseen Willehad-nimiseen benediktiinimunkkiin (k. noin 790). Lempiäisen mukaan muinaissaksan willio into, halu + hadu, taistelu muodostavat merkityksen innokas taistelija. Joidenkin muiden etunimikirjojen mukaan nimen pohjana on innokasta taistelijaa tai riitelijää merkitsevä sana.
Intiaanipäälikön Seattlen puhe löytyy useammastakin teoksesta, mm. Äidinkielen sampo 2 (1983) s. 90-97, Vihreä maa (1987), Yläasteen elämänkatsomustieto 7 (1988), s. 113-114. Se on julkaistu myös Vartija-lehdessä 1988: nro 1 ja Suomen kuvalehdessä 1990: nro 8.
Keskimäärin päivämatka kärryillä kohtuullisen kuntoisella tiellä saattoi nousta 40 kilometriin tai ratsastettaessa täyttä laukkaa jopa yli 100 kilometriin. Nopea reki kevättalven hangilla puolestaan saattoi edetä jopa 90 kilometriä päivässä. Hevonen ei kuitenkaan jaksanut kulkea pitkiä matkoja nopeasti. Tämän vuoksi oli tarpeen joko vaihtaa hevosta säännöllisesti, tai lepuuttaa sitä. Lisäksi hevonen tarvitsi ruokaa, joka oli saatava matkan varrelta tai kannettava mukana. Huonokuntoisilla teillä matkustaminen oli sekä ratsastaen että kärryillä huomattavasti hitaampaa. Hyvä hevonen jaksoi lakeuksilla vetää kahta tai kolmeakin 150 kilon tynnyriä tervaa hyvällä tiellä, mutta mäkisemmissä maastoissa yksikin tynnyri oli tarpeeksi. Teiden…
Emme onnistuneet löytämään mistään tietoa siitä miten tällainen onnistuisi. Kaikkialla mainitaan vain, että villavaatetta ei saa kuivattaa auringossa, koska se kellastuu hyvin nopeasti. Kovin helpolla jo tapahtunutta vahinkoa ei varmaankaan saa korjatuksi, sillä aurinko nimittäin muuttaa villakuidussa olevan rikin rikkihapoksi ja kuidut haurastuvat.
Lukijamme ehdotti sappisaippuan testaamista. Sappisaippualla lähtevät ainakin tahrat tehokkaasti.
Tiedettäisiinköhän Marttaliitossa? Heidän neuvontanumeronsa löytyy täältä: http://www.martat.fi/yhteystiedot/
LÄHTEET:
http://www.tiede.fi/artikkeli/1253/arjen_ilmiot_sarja_puhdistaako_aurin…
Kyseinen Lauri Pohjanpään runo on nimeltään Muurahaisen neuvo. Runo sisältyy kokoelmaan Metsän satuja (1924). Kyseisen kokoelman lisäksi runo on luettavissa esimerkiksi Lauri Pohjanpään valittujen runojen kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan : Valitut runo 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY).
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan : Valitut runo 1910 - 1954 (toim. Helen Anhava, WSOY).
Raskaudesta, synnytyksestä ja vauvan hoidosta kertovia tietokirjoja:
Kosonen, Laura. Matkaopas synnytykseen ja sieltä takaisin (2018)
Suomalainen vauvakirja. Toimittaneet Katajamäki, Matilda ja Gyldén, Outi (2017)
Rajasaari, Kati. Yhdeksän kuukautta elämästäni : raskausajan päiväkirja (2014)
Meille tulee vauva : opas vauvan odotukseen ja hoitoon. Toimittaneet Hakulinen-Viita, Tuovi ym. (2010)
Odottavan äidin käsikirja. Toimittaneet Sariola, Anna-Paula ym. (2014)
Lisää teoksia voit etsiä muun muassa PIKI-kirjastojen verkkosivuilta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku
Haussa voit käyttää esimerkiksi asiasanoja raskaus, synnytys, vauvat, lastenhoito. Tarvittaessa voit rajata hakutulosta oikealla näkyvästä…
Toisen asteen kaupan ja hallinnon alan koulutus muutettiin kolmivuotiseksi vuonna 1997, jolloin merkantin tutkinto poistettiin ja opiskelijat koulutettiin suoraan merkonomeiksi. Uudeksi tutkintonimekkeeksi tuli liiketalouden perustutkinto, merkonomi. Uusi ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntö taas astui voimaan vuoden 1999 alussa, minkä myötä oppilaitoslainsäädäntö muuttui koulutuslainsäädännöksi. Samalla kauppaoppilaitoksia koskenut erillislainsäädäntö jäi historiaan. Viimeiset opistomerkonomit valmistuivat Suomessa vuonna 2000.
Lähde
Markku Maunula et al.: Kauppaopetuksesta liiketalouden koulutukseksi. 60-vuotta Kouvolassa /// Eilen-Tänään-Huomenna. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kouvola 2010. (https://www.theseus.fi/…
Uudessa suomalaisessa nimikirjassa, ISBN 951-1-08948-X, on tietoa Iina-nimestä. Sen todetaan olevan useilla seuduilla toisinnos nimestä Iines. Toisaalta sitä pidetään lyhentymänä mistä tahansa (i)ina-loppuisesta nimestä, kuten Vilhelmiina.
Ilmestymisvuoden mukaisessa järjestyksessä oleva kirjasta löytyy Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Camilla_L%C3%A4ckberg. ”Mantelintuoksua lumimyrskyssä” tosin ei kuulu Erica Falckista kertovaan sarjaan.
Tässä pari hyvää opetusdvd:tä:TEOS Tanssikurssi. 1 / diplomitanssinopettajat Leena & Åke Blomqvist ; mukana Clara ja Claus Blomqvist
JULKTIEDOT Helsinki : Tanssikoulu Leena & Åke Blomqvist, [2004]
ULKOASU 1 DVD-levy (50 min) : vär.
ESP LUOKKA 77.37
HEL LUOKKA 795
sekä TEOS Tanssikurssi. 2 / diplomitanssinopettajat Leena & Åke Blomqvist ; mukana Clara ja Claus Blomqvist
JULKTIEDOT Helsinki : Tanssikoulu Leena & Åke Blomqvist, [2004]
ULKOASU 1 DVD-levy (41 min) : vär.
ESP LUOKKA 77.37
HEL LUOKKA 795
Claes Lindskog Grekistka myter och sagor, suomennettuna Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja on hyvä, Stiessel, Lena, Grekernas gudar och hjältar, Eva Hedén Grekiska sagor voisivat myös sopia. Marjatta Levannon tekemä kirja "Taivaallinen tungos" sopii nuoremmille lapsille ja Odysseuksen retkistä on tehty lapsille oma versio Kivimäki, Arto, Odysseia lapsille. Helsinki : Teos, 2009.
Yleisempiä antiikkia koskevia lapsille sopivia tietokirjoja on jonkin verran. Tässä muutama esimerkki:
Pierre Miquel, Näin elettiin Rooman valtakunnassa. Helsingissä : Otava, 1981
Carcopino, Jerome, Sellaista oli elämä keisarien Roomassa. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1995
Malam, John, Sinustako roomalainen gladiaattori? : karmeita juttuja, joita mieluiten…
Kysymystä on kysytty myös vuonna 2006 ja siihen on vastattu seuraavasti:
Aleksi -artikkeliviitetietokannasta hakusanoilla 'baby' ja 'born' löytyivät seuraavat viitteet:
1. Tähtineuleissa on talven taikaa / Ahopelto, Helena Suuri käsityölehti 2006, nro 1, sivu 34-37, 71-73
2. Pehmeät lahjapaketit suoraan Korvatunturilta / Helena Ahopelto, Ritva Törmä Ahopelto, Helena Suuri käsityölehti 2003, nro 11-12, sivu 28-36, 54-56, 59-63, 69-71
3. Beibi lomailee : toivotut Baby Born -vaatteet / Kolehmainen, Teija Suuri käsityölehti 2003, nro 6-7, sivu 24-25, 64, 72
4. Suloista suloisille / Lehtonen, Ann-Mari Novita 2003, nro 3, sivu 62-64, 103-107
5. Riemua kelkkamäessä / Ahopelto, Helena Suuri käsityölehti 2003, nro 1, sivu 23, 69-70…
Lammion etunimeä ei Tuntemattomassa käytetä. Teoksen Olli Helen: Tunnetko Tuntemattoman, Aamulehti 2005 lopun hakemistossa ovat kaikki henkilöt etunimineen, jos etunimi tiedetään, mutta Lammio vain Lammio (s. 152).
Tuntematon sotilas, WSOY, v. 2000 laitos (kuv) sivulta 180 löytyi ahkeran selaamisen jälkeen tuo Lehdon maininta ”Helvetin Keikka-Heikistä”.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy useita Ilkka Remestä (oik. Petri Pykälä) koskevia kysymyksiä.
Suositeltuja lähteitä ovat mm. kirjailijan omat kotisivut http://www.ilkkaremes.com ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes
Wikipedian mukaan Ilkka Remes on kertonut käyttävänsä salanimeä, koska ei halua profiloitua vain jännityskirjailijaksi ja haluaa tulevaisuudessa kirjoittaa muutakin. Saman lähteen mukaan kirjailija asuu Espanjassa.
1990-luvun lopussa suunniteltiin Remeksen esikoistrillerin, Pääkallokehrääjän filmaamista (Keskisuomalainen 23.9.1998).
Remes käsikirjoitti yhdessä Antti Jokisen kanssa Jokisen ohjaaman lyhytelokuvan Bioterror. Elokuva esitetty televisiossa vuonna 1999.
Televisiossa on esitetty vuosina 2002…
Kirkkohallitus antoi vuonna 2011 seurakunnille suosituksen, jonka mukaan 100 vuotta nuorempien kirkonkirjojen omatoiminen tutkiminen ei enää ole luvallista. Suositus oli seurausta korkeimman hallinto-oikeuden marraskuussa 2010 antamasta päätöksestä. Osa seurakunnista on tallettanut kirkonkirjojen mikrokorttikopioita maakunta-arkistoihin. Arkistolaitos antaa sukututkijoille edelleen mahdollisuuden tutkia aineistoa erillisellä käyttöluvalla, jota voi hakea myös sukututkimusta varten. Jotkut seurakunnat ovat kuitenkin vetäneet mikrokorttinsa pois arkistoista.
Alle 100 vuotta vanhoista kirkonkirjoista on mahdollista saada tietoja seurakunnilta. Tietojen haku on maksullista.
Sukututkimus ja kirkonkirjat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon…
Omaelämäkertakirjoittamisesta löytyy aineistoa mm. seuraavista kirjoista:
Enwald, Vainikkala-Kejonen, Vähäaho: Elämä tarinaksi. Kansanvalistusseura, 2003.
Vakkuri: Näin kirjoitat oman elämäsi tarinan. Etelän Kirja Ky 2005.
Taiteeksi tarinoitu oma elämä. (toim. Sava, Vesanen-Laukkanen). PS-kustannus 2004.
Vilkko: Omaelämäkerta kohtaamispaikkana. SKS 1997.
Artikkelitietokanta Aleksista löytyy mm. seuraavat viitteet:
Tammelin: Tarinan kertomisesta uutta voimaa. Aikuiskoulutuksen maailma 3/2005, s. 20-21
Ilmanen: Elämäkerta sanoittaa maailmaa. Pirta 4/2005, s. 28-29
Uittomäki: Jokaisen ihmisen elämä on tärkeä. Vanhustenhuollon uudet tuulet 3-4/2004. s. 42-43
Laurinolli: Jokaisella on arvokas tarina. Et-lehti 4/2001, s. 82-84
Aineiston…
