Suomalaisista kirjastoista nuottikirjaa ei löydy, mutta ainakin Tanskasta se löytyy. Nuotit ovat kahdessa osassa, eli siitä on julkaistu osat 1 ja 2.
Voit saada kirjan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Sopivia lehtiä ovat Länsi-Suomi ja Turun sanomat. Länsi-Suomi on luettavissa mikrofilmiltä Rauman pääkirjastossa ja filmeistä saa otettua myös kopioita. Turun sanomat on luettavissa mikrofilmiltä Turun pääkirjastossa.
Mikrofilmit saa tilattua myös kaukolainaan muihin Suomen kirjastoihin.
Tässä tarkoitetaan sitä, että mitä korkealaatuisempi tallenne tehdään, sitä lyhyempi aika tallennetta levylle mahtuu. Heikoimmalla laadulla levylle sopii enemmän materiaalia, siis pidempi tallenne.
Siihen, miten kauan itse tallentaminen kestää, ei tallenteen laatu vaikuta, koska prosessi vie juuri niin kauan kuin alkuperäinen VHS pyörii.
Valitettavasti tilanne on sellainen, ettei suomalaisten kirkkojen kellojen soittoa ole löydettävissä kaupallisilta äänitteiltä. Yleisradiolla näitä on - kuten kysyjäkin on voinut todeta - omiin tarpeisiinsa, mutta yleistä levitystä niille ei ole järjestynyt. Yleisradion omat äänityksethän eivät ole julkisesti kuunneltavissa, joskin niitä voi tutkimusmielessä päästä kuulemaan ottamalla yhteyttä Yleisradioon.
Vanhan Valamon kirkon kelloja voi kuulla Aili Runnen levyllä Laatokka, Karjalan meri (1989) ja kokoelmalla Suomen kansanmusiikki 1 (1988). Muutamia ortodoksisia lähialueen kirkonkello on CD:llä Kižskije zvonari = Kizhi bell ringers. Mutta varsinaisten suomalaisten kirkkojen kellojensoittoa ei kaupallisilta äänitteiltä löydy.
Ainoa…
Thomésta löytyy jonkin verran henkilöhistoriaa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Biografiskt lexikon för Finland. 2 : Ryska tiden (Svenska litteratursällskapet i Finland, 2009)
12 x Claude Monet ja suomalaisia impressioita (EMMA - Espoon modernin taiteen museo, 2008)
Suomen kansallisbiografia 9 (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007)
Lisäksi Arto-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi voi etsiä hakusanalla ”Verner Thomé” artikkeleita ja muita kirjoituksia taitelijasta.
Nimen lausuntaohjetta en löytänyt, mutta veikkaisin, että sukunimen loppu lausutaan pitkänä vokaalina eli "ee".
Kirjoita hakuun "ääniraita saksa" = saksankielinen elokuva.
Rajaa sen jälkeen halutessasi Lastenkokoelmaan, elokuviin ja DVD formaattiin.
Löysin 250 elokuvaa, joista iso osa on tietysti liian pienille tarkoitettuja, mutta osa ehkä sopisi myös yläasteelaisille esim. Momo, Elämä pelissä ja Beethoven.
Tässä vielä linkki hakutulokseen:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%C3%A4%C3%A4niraita%20saksa…
Viljamaa on ollut talonnimenä mm. Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Hämeessä, Itä-Uudellamaalla ja Päijänteen seudulla , Orimattilassa se on ollut myös kylännimenä. Talonnimestä se on vähitellen siirtynyt sukunimeksi.
Viljamaaksi on myös 1900-luvun alkupuolella suomennettu ruotsinkielisiä sukunimiä. Tällaisia ovat olleet mm. nimet Dromberg, Villman, Pleuna, Wilenius, Mattsson ja Willand.
Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000
Voisikohan kyseessä olla Jessie Burtonin Nukkekaappi (The miniaturist, suom. Markku Päkkilä, Otava, 2016)? Viime vuonna ei näytä ilmestyneen Nukkekoti-nimistä kirjaa.
Voit lukea lisää kirjasta esimerkiksi Kirjasammosta. Alla on linkki teoksen tietoihin.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Teos on tullut jo lainattavaksi oman alueesi kirjastoverkkoon, joten mikäli teosta ei juuri tällä hetkellä ole vapaana lainattavaksi, voit tehdä siitä varauksen.
http://lastukirjastot.fi/start
Kirjailijat Juhani Siljo ja Maiju Lassila mainitaan useissa lähteissä. Pikaselailulla löytyi tietoja kirjailijoiden elämänvaiheista esim. seuraavista teoksista:
JUHANI SILJO
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja.
(WSOY, 1954)
Lassila, Pertti: Uuden aikakauden runous : ekspressionistinen tematiikka 1910- ja 1920-luvun suomenkielisessä lyriikassa (Otava, 1987)
MAIJU LASSILA
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja.
(WSOY, 1954)
Erho, Elsa: Maiju Lassila (Turun yliopiston väitöskirja, 1957)
Karhu, Eino: Suomen 1900-luvun alun kirjallisuus (Kansankulttuuri, 1973)
Lindsten, Leo: Maiju Lassila : legenda jo eläessään (WSOY, 1977)
Kansallisgalleria : suuret suomalaiset. [2.…
Lain sitaattioikeus (§ 22)sallii tekijänoikeuden suojaamien kuvien käyttämisen opinnäytetöissä - juuri tätä varten pykälä on lakiin otettu. Toisaalta jos kohdehenkilön kuolemasta on yli 70 vuotta, kaikki hänen teoksensa ovat vapautuneet tekijänoikeuden suojasta ja niitä voi siltä osin käyttää rajoituksetta.
Valokuvaajalla, joka on vain valmistanut maalauksesta vedoksen painettua kirjaa varten, ei ole tuohon kopioon itsenäistä tekijänoikeutta (koska se on oletettavasti muuttamaton kopio), mutta on tietysti kohteliasta hänetkin mainita. Myös tuon taidekirjan mainitseminen on kohtelias teko.
Heikki Poroila 25.10.2017
Suomen Kansallisarkiston ylläpitämästä tietokannasta, jossa on tiedot Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneistä, voi etsiä tietoa puolustusvoimien palveluksessa menehtyneistä esimerkiksi kotikunnalla, henkilön nimellä tai syntymäajalla.
Tietokannan mukaan Suomen sodissa 1939 -1945 menehtyi 159 lappajärveläistä.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
Näyttely on nimeltään Tuhat tuntematonta ja se on esillä Helsingin rautatieasemalla 26.10.00 saakka. Näyttelyn nettisivut löytyvät museoviraston palvelimelta osoitteesta http://www.nba.fi/photo/kuvat/index.htm
Museoviraston osoite on http://www.nba.fi/
En löytänyt runoa kokonaisuudessaan tällaisena. Runon eri osia löytyy Suomen kansan vanhoista runoista. SKVR-tietokannasta voit hakea eri hakusanoilla runoja. Ks https://skvr.fi/
Tällä tavalla löytyi Karjalan Raudusta ja Sakkolasta kerättyjä runoja kuten Umpi Ympyrläinen ja Hämähäkin häät, jotka molemmat sisältyvät murteellisina Suomen kansan vanhoihin runoihin. Ja sisältyvät myös kysymääsi runoon.
Katsoin runot myös Joensuun pääkirjaston painetuista Suomen kansan vanhat runot XIII, 2 -osasta:
Tikam poika tilkkutankki, laitto heat ja pit pitoiset, tikka nai neijo ihanan... runo 6641
Hämähäkki häihin kutsui, kuts kuren ja kuts kären, tarkoin tarhapöllönkii... runo 5995
Kyseessä on siis kansanruno, joka on luokiteltu lastenrunoksi ja…
Katu on todellakin saanut nimensä lähellä sijainneesta lastenkodista. Kyseessä oli Helsingin rouvasväenyhdistyksen 1860-luvulla rakennuttama lastenkoti. Kadun nimi on ollut käytössä jo 1880-luvulla ja viralliseksi se vahvistettiin v. 1909. Rakennus toimi myöhemmin kansakouluna ja se purettiin 1970-luvun alussa uusien liikennejärjestelyjen tieltä.
Lähteet:
Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24. Helsinki 1970.
Kaija Ollila ja Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun – Helsingin vanhoja kortteleita. Helsingin Sanomat 1975. (s.194)
Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa käsitellään laajasti ystävyyden hyvettä. 8. kirja käsittelee kokonaisuudessaan ystävyyttä. Ystävyyssitaatteja, joita käytetään jonkin verran, on useampia
Kukaanhan ei haluaisi elää ilman ystäviä,vaikka hänellä olisi kaikki muu hyvä. - Nikomakhoksen etiikka, 8, 1. luku (1155a, 5).
Ystävä on toinen minä - Nikomakhoksen etiikka 9. kirja, luku 4 (1166a 29-33) Kun siis kaikki tämä kuuluu hyvälle ihmiselle hänen suhteessaan itseensä ja kun hän suhtautuu ystäväänsä kuten itseensä (sillä ystävä on toinen minä), myös ystävyys näyttää olevan jotakin tällaista ja ystäviä ne, joille tällaiset ominaisuudet kuuluvat.
Yksi sielu kahdessa ruumiissa - Diogenes Laertios, V 20, kertoo, että…
Linda-tietokannasta löytyy kirja nimeltä Writing and Speaking in the Technology Professions (IEEE Press, 1992),
jonka pitäisi löytyä esim. Teknillisen korkeakoulun kirjastosta. Teknisillä dokumentoijilla on myös oma yhdistys, jonka sivuilta saat lisää tietoa alasta. Osoite on: http://www.dokumentoijat.net/.
If I understood your question right, you need information on where to buy and repair mobile phones. You can try e.g. http://www.makitorppa.fi or http://www.nokia.fi/matkapuhelimet/jalleenmyyjat_2.html. These www-sites have information about cellular phone stores and repair in Helsinki. Hopefully they can help you with your request.
Hallinto-oikeudet ovat hallintotuomioistuimia. Yleistä tietoa niistä löytyy Oikeusministeriön sivujen kautta osoitteesta http://www.oikeus.fi/4319.htm
Helsingin hallinto-oikeudesta löytyy tarkempia tietoja osoitteessa http://www.oikeus.fi/5992.htm Mm. yhteystiedot, kokoonpano ja organisaatio ja hallinto-oikeudessa käsiteltävien asioiden asiaryhmät (=mitä käsitellään).
Erikseen on säädetty myös Hallinto-oikeuslaki 430/1999 ja Hallinto-oikeusasetus 438/1999, tekstit voi säädöksen numerolla hakea Finlex-tietopankista http://www.finlex.fi kohdasta Säädökset. Säädöksessä mainitaan mm. että hallinto-oikeutta johtaa hallinto-oikeuden ylituomari ja muina jäseninä on hallinto-oikeustuomareita.
Kolmas keskeinen säädös on Hallintolainkäyttölaki 586…
