Tiede-lehden artikkelissa 2012:2
http://www.tiede.fi/artikkeli/1510/maistat_mita_kuulet
on viitattu joihinkin tutkijoihin.
Bruno Meszistä mm. löytyy netistä useita viittauksia, esim.
http://www.academia.edu/704926/The_music_of_taste
http://www.molecularrecipes.com/molecular-gastronomy/taste-music/
http://www.perceptionweb.com/abstract.cgi?id=p6801
Tämä onnistuu esimerkiksi asentamalla koneeseen Mozilla Thunderbird –sähköpostiohjelma (http://www.mozilla.org/fi/thunderbird/). Kirjaudu Thunderbirdin kautta Outlook.com -tilillesi ja lataa sieltä viestit Thunderbirdiin. Thunderbirdistä viestit pystyy tallentamaan helposti omalle koneelle, kun klikkaa viestejä hiiren oikealla painikkeella ja valitsee Tallenna nimellä.
Suomen perustuslaki kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella.
Yleissopimuksessa, joka koskee työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää, sanotaan: "Jokainen jäsenvaltio, johon nähden tämä yleissopimus on voimassa, sitoutuu kehittämään ja noudattamaan sellaista kansallista politiikkaa, jonka tarkoituksena on maan olosuhteisiin ja käytäntöön soveltuvin keinoin edistää yhtäläisten mahdollisuuksien suomista ja tasavertaista kohtelua työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä silmällä pitäen sitä, että kaikki syrjintä tässä suhteessa lopetetaan." http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700063/19700063_2
Helsingin Sanomien Annamari Sipilä kirjoittaa kolumnissaan, Suomen naisten…
Kustantamosta kerrottiin, että, omakustanteena julkaistua kirjaa voi tarjota myös "oikealle kustantajalle" mutta on harvinaista, että kustantajat kiinnostuisivat tällaisesta kirjasta tarpeeksi julkaistakseen sen uudelleen. Julkaisemattoman käsikirjoituksen tarjoaminen on aina parempi vaihtoehto.
Kari Hotakaisesta löytyy tietoa mm. Kotimaisia nykykertojia -teoksesta s. 39,
sekä WSOY:n kotisivulta ositteesta http://www.wsoy.fi.
Myös lehtiartikkelitietokanta ALEKSISTA löytyy artikkeleita Kari Hotakaisesta.
Kysymyksestäsi ei selviä, kuinka paljon tiedonhakua olet tehnyt ja mihin lähdeaineistoon olet jo tutustunut. Siksi vastauksessani, joka on lähinnä tiedonhakuun opastava, saattaa olla sinulle jo tuttuja asioita ja lähteitä.
Ensinnäkin kannattaa tutustua Bonniersin kustantamaan Ruotsin kirjallisuushistorian osaan 3: Från modernism till massmedial marknad 1920-1995 (1999). Kirjasta saa hyvän yleiskuvan tarkasteltavaan ajanjaksoon. Myös jokin muu vastaava kirjallisuudenhistoria käy.
Seuraavaksi on pohdittava miten ja minkälaisia hakusanoja käyttäen aineistoa löytyy erilaisista tietokannoista. Lindasta (korkeakoulukirjastojen yhteisluettelo) sanat TYÖLÄISKIRJALLISUUS (myös: arbetarlitteratur) RUOTSI ja-operaattorilla yhdistäen löytyy…
Tässä joitakin kiinnostavia fantasiakirjoja ja fantasiakirjasarjoja, jotka ovat saman tyylisiä kuin Throne of Glass -sarja.
Abercrombie, Joe: Särkynyt meri -sarja. 1. osa: Vain puoliksi kuningas
Adeyemi, Tomi: Veren ja luun lapset -sarja
Alatalo, Katri: Käärmeiden kaupunki
Aveyard, Victoria: Hopea-sarja. 1. osa: Punainen kuningatar
Bardugo, Leigh: Grishaversumi-sarja. 1.osa: Varjo ja riipus
Green, Sally: Savuvarkaat-sarja
Hepo-oja, Briitta: Suomea lohikäärmeille
Hobb, Robin: Näkijän taru -sarja. 1. osa: Salamurhaajan oppipoika
Maas, Sarah J.: Valtakunta-sarja.…
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kotuksen sivuilla kerrotaan, että Raili on todennäköisesti omakielinen nimi, jonka esikuvia ovat olleet muun muassa Aili ja Soili. Näistä nimistä tulee tulee mieleen raikkaus ja railakkuus.
Virossa nimi on myös yhdistetty Raamatun Raakel-nimeen ja nimi on esiintynyt ensin muodossa Rael. Venäjälläkin on käytössä muoto Rahel, joten on myös mahdollista, että nimen alkuperä on sama.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ra…
Kustaa Vilkuna: Etunimet (1990)
Helmet-sivulle kootaan tiedot Helmet-kirjastojen halutuimmista ja halutuimmista kirjoista. Listat kootaan kuukausittain. Uusin lista on siis kesäkuulta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Kesakuun_halutuimmat_kirjat(261639) Kaikki listat löytyvät Vinkit-alaotsikon alta.
Helsingin Sanomat julkaisee kerran viikossa listauksen kirjoista, joihin on viikon sisällä tehty eniten uusia varauksia. Listat löydät hs.fi -sivulta, kun haet hakusanoilla VIIKON VARATUIMMAT KIRJAT.
Vuonna 1980 pitkäperjantai oli 4.4. ja ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä siis 6.–7.4.
Muita 1980-luvun pääsiäisen ajankohtia voit katsoa vanhoista Yliopiston almanakoista. Pääsiäinen sijoittuu maalis- tai huhtikuulle.
1980-luvun almanakat löydät almanakkatoimiston sivuilta https://almanakka.helsinki.fi/fi/ kohdasta Arkisto > Yliopiston almanakat 1608-1999 > 1900-luvun almanakat. Avaa haluamasi vuosi ja kuukausi.
Anita Hirvonen on levyttänyt kaksi ”Sua liikaa rakastan” -nimistä kappaletta. Toinen niistä alkaa: ”Muistan lauseet sanat sävytkin”. Kappaleen alkuperäinen nimi on ”When lovers say goodbye”. Sen säveltäjä ja alkuperäinen sanoittaja on Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Robert Benham. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson. Tähän en löytänyt nuottia enkä sanoja painetuista julkaisuista. Sanoituksia voit etsiä verkosta hakukoneella esimerkiksi laulun alkusanoilla. Verkosta löytyvissä sanoituksissa voi olla virheitä. Sanat voi tietysti kuunnella myös äänitteeltä.
Toinen Anita Hirvosen levyttämä ”Sua liikaa rakastan” -niminen kappale alkaa: ”Sua liikaa rakastan sen yhä tunnustan”. Sen on säveltänyt Alexander Olshanetsky (tai…
Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.
Ötököistä löytyy tietoa myös seuraavista kirjoista: Luoto, Leena: Ötökät lähiluonnossa (Readme.fi, 2021) ja Oman pihan ötökät (Tietoverkosto Eksaksti, 2009), Setford, Steve: Ötökät (Kirjalito, 2001), Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (Gummerus, 2009), Rohmut ja riesat : Tuhohyönteisten tunnistusopas (Suomen museoliitto, 2005)
Facebookissa on ryhmä: Suomen ötökät, johon voi liittyä. Siellä voi keskustella ja jakaa tietoa ötököistä. https://fi-fi.facebook.com/groups/suomenotokat/about/
Sisätilojen tuholaisista löytyy tietoa: https://sisatilojentuholaiset.…
Kirjastonhoitaja ei välitä yksityisten ihmisten osoitteita tai puhelinnumeroita.
Näissä asioissa sinua palvelee esimerkiksi maksullinen palvelunumero 118.
Kirjailijoiden kohdalla kannattaa kääntyä kustantajien puoleen. Jalon
kustantaja on Tammi ja Mannisen WSOY. Kustantajien yhteystiedot
löytyvät sivulta http://booknet.cultnet.fi/
Risutestistä on käyty keskustelua metsästys-aiheisella keskustelupalstalla osoitteessa http://www.metsastys.net (keskustelualue->aseet->haku-> "risutesti"). Keskustelujen pohjalta olettaisin, että Ase & erä sekä Metsästys ja kalastus-lehdissä olisi ollut testituloksia. Etenkin Ase & erä - lehden numero 2/2002 tuntuu lupaavalta. Molemmat mainitut lehdet kuuluvat Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Lehtien saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet - aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi.
Turun kaupunginkirjaston varastosta löytyy Kennedyistä teos nimeltä "Kennedyt" (toimittaja Palmen) vuodelta 1968. Myös Rose F. Kennedyn kirjasta "On aika muistella" (vuodelta 1974) löytynee tietoja Kennedyn suvusta. Jälkimmäinen kirja on tällä hetkellä hyllyssä pääkirjastossa ja Martin kirjastossa. Varastossa olevaa kirjaa voi tiedustella pääkirjaston neuvonnasta ja sen saaminen kestää pari päivää.
Rockefellereistä ei löytynyt suomeksi muuta kuin John D.Rockefellerin teos "John D. Rockefellerin muistelmia", joka on ilmestynyt jo vuonna 1909. Sekin on varastossa ja sitäkin voi tiedustella pääkirjaston neuvonnasta.
Venerekisteri löytyy maistraatien internetsivun kautta
http://www.maistraatti.fi/
Siellä on mm. moottorivenerekisterin tietopalvelu.
Myös Tullin tuontitilastot antavat kuvan perämoottoreiden myynnistä, vaikkakin karkealla tasolla. http://www.tulli.fi
Tullin tilastopalvelu:
http://www.tulli.fi/fi/05_Ulkomaankauppatilastot/09_Tilastopalvelu/inde…
Suomalaisen julistetaiteen historiasta löytyy Helmi-Riitta Honkasen teos Placatista julisteeksi : suomalaisen julistetaiteen historiaa kirjapainotaidon alusta vuoteen 1960 (1983). Jonkin verran suomalaista julistetaidetta käsitellään myös Visa Heinosen ja Hannu Konttisen teoksessa Nyt uutta Suomessa! : suomalaisen mainonnan historia (2001). Lisää viitteitä löytyy Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta esim. hakusanalla julistetaide http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1123681360
Laulu löytyy kokoelmasta Joulun odotuksessa (julk. Naiskuoroliitto, 2001, M-55005-380-9))nimellä Betlehemin seimelle. Kokoelma on lainattavissa Joensuun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta (tällä hetkellä lainassa, ep. 18.10.2006).
Kokoelmasta "Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat" (WSOY 1982, ISBN 951-0-11444-8)löytyy
s. 131 H. Klemetin sovitus suom. kansansävelmästä, joka alkaa sanoin "Tulemme, Jeesus, pienoises, nyt Beetlehemiin seimelles". Kokoelma on Limingan kirjastossa.
