Vaikea kysymys. Tapio Rautavaaran levytyksistä ei tunnu löytyvän tätä laulua vaikka vastaavan tyyppisiä maankiertolaisuutta käsitteleviä kappaleita onkin. Rautavaara teki Amerikan kiertueet vuosina 1959, 1960 ja 1972, mutta niistä kertovaa ohjelmaa en ole kyennyt paikalistamaan.
Kysymys on esitetty myös Youtube-kommentissa. Kysyjän mukaan etsitty kappale olisi samalla albumilla kuin kappale Astridin valssi.
Tuula Liuski ja Leena Viiri levyttivät 1972 albumin Kansanomaisesti. Astridin valssin lisäksi se sisälsi mm. perinnesävelmät Euran kirkkomaalla, Husaaripolkka, Muistelo ja Kauppias Intiasta. Valitettavasti levyä ei näytä olevan saatavissa mistään, joten niitä ei voi tarkkistaa. Astridin valssi on julkaistu lisäksi muutamalla kokoelma-…
Valtioneuvoston päätöksellä kirjastot ovat suljettuina ainakin 13.5.2020 saakka. Toistaiseksi avaamisajankohdasta ei ole tietoa.
Seuraa tiedotusta oman kirjastosi verkkosivuilta.
https://www.kirjastot.fi/kirjastot-ja-korona
https://www.helmet.fi/fi-FI
Avioehtosopimuksia nykyisessä muodossaan on Suomessa laadittu vuodesta 1930 asti, kun vuoden 1929 avioliittolaki astui voimaan. Avioehtosopimukset rekisteröitiin ottamalla ne miehen asuin- tai kotipaikan oikeuden pöytäkirjaan. Jos mies asui ulkomailla, avioehto käsiteltiin Helsingin raastuvanoikeudessa. Vasta vuoden 1988 avioliittolaissa määritettiin, että avioehtosopimukset tulee rekisteröidä maistraatissa. Siihen asti avioehdot kirjattiin vain tuomioistuinten pöytäkirjaan ja niistä kuulutettiin Virallisessa lehdessä.
Helpoiten tiedot vanhasta avioehtosopimuksesta löytyvät siis Virallisesta lehdestä. Virallisen lehden numerot 60- ja 70-luvuilta ovat luettavissa esimerkiksi Pasilan kirjastossa, Kansalliskirjastossa ja…
Immi Hellénin runo Vieraisilla alkaa sanoilla "Hiiripä naapurit kutsui kestiin...". Runo sisältyy lukuisiin lastenrunoantologioihin ja alakansakoulun lukukirjoihin. Voit lukea runon esimerkiksi teoksista Hyvää huomenta, punahilkka! (2011), Meidän lasten aapinen (useita painoksia), Hellén, Immi: Punaposki, kultasuu : runoaarteita (useita painoksia).
https://finna.fi/
Onnet https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Hei!
Lainaushistoria ei tallenna lainaushistoriaa automaattisesti. Omissa tiedoissasi voit kuitenkin ottaa lainaushistorian käyttöön valitsemalla tallenna lainaushistoria. Lainaushistoriaan kertyvät ne lainat, jotka olet tehnyt aloitettuasi lainaushistorian tallentamisen. Lisätietoja: https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lainaushistoria
Lapsen ja hänen vastuuhenkilönsä asiakastiedot on kirjaston asiakasrekisterissä kyllä linkitetty toisiinsa, mutta Helmetissä ei ole mitään keinoa saada lapsen lainoja näkymään vastuuhenkilön tiedoissa. Lapsen lainoja uusimaan tai tarkastelemaan pääsee ainoastaan hänen omalla kirjastokortillaan ja pin-koodillaan.
J. Alfred Tannerin kupletin Laulu on iloni ja työni loppusäe oli alun perin "ja madon suu on viimeinen ovi". Kun Reino "Palle" Hirviseppä vuonna 1946 toimitti Tannerin laulujen kokoelman Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua, hän hempeytti sen muotoon "ja hiljainen on mullan musta povi".
Kirjallisuutta:
Matti Kuusi, Kansanperinteestä populaarikulttuuriin. – Teoksessa Sata suomalaisen kulttuurin vuotta
Tuomo Olkkonen, Rekiviisuista rillumareihin. – Teoksessa Rillumarei ja valistus : kulttuurikahakoita 1950-luvun Suomessa
Liisa on suomalainen muoto Elisabetista. Nimeä on ehdotettu almanakkaan 1879, mutta nimeä on käytetty varmasti jo paljon aikaisemminkin. Nimipäivä 19.11.
Minea-nimi esiintyy Mika Waltarin kirjassa Sinuhe egyptiläinen, Minea on Sinuhen rakastajatar. Kirja ilmestyi 1945 ja sen jölkeen nimen käyttö yleistyi. Minealla ei ole nimipäivää.
Arkitiedolla tarkoitetaan tietoa, joka perustuu sekä omiin välittömiin havaintoihin ja kokemuksiin että uskomuksiin, kulttuuriseen traditioon ja auktoriteeteilta perittyihin ajatuksiin. Tieteelliseen tietoon verrattuna sillä on selkeitä heikkouksia. Arkitiedon ja -ajattelun ongelmia ovat havaintojen epäluotettavuus ja valikoivuus, liiallinen yleistäminen, epäjohdonmukaisuus, logiikan puute, lyhytjänteisyys ja asioiden irrottaminen yhteyksistään. Tieteellisen tiedon kriteereitä puolestaan ovat pitävät perustelut ja avoimuus niiden kriittiselle tarkastelulle sekä se, että tieto on aina voimassa vain siihen asti, kunnes toisin todistetaan. Tieteellisen tiedon takeeksi ei siis riitä auktoriteetti tai perinne.
Arkitiedon ja tieteellisen tiedon…
Kalle on toinen oikealta katsojan suunnalta. Kuvateksteissä käytetään katsojan näkökulmaa. Kuvaan ei tarvitse mennä sisälle. Käytäntö vaikuttaa yhtenäiseltä. Kieltämättä toisinaan jää silti epäselväksi kuka on kuka.
Kun Facebookissa poistaa kaveripyynnön, pyynnön lähettäjä ei saa ilmoitusta poistamisesta. Lähettäjä ei pyynnön poistamisen jälkeen voi lähettää uutta kaveripyyntöä vuoteen. Listausta poistetuista kaveripyynnöistä ei saa Facebookista.
Ohjeita ja tukea Facebookin käyttöön: https://fi-fi.facebook.com/help
Nizzaan sijoittuvat ainakin nämä romaanit:Ikola, Kaisa: Maailma kutsuu, Grace. 1 (2025)Levy, Deborah: Uiden kotiin (2016)Merimaa, Kirsi: Fatiman käsi (2008)Poutanen, Kira: Rakkautta au lait (2010)Raija Orasen Palladium-sarjalle nimen antanut palatsi sijaitsee Nizzassa, ja vaikka sarja käsitteleekin pääosin rikkaan venäläissuvun vaiheita vallankumouksen aikaan, on tarinassa yhteys myös Ranskaan.Nizzaa käsitteleviä tietokirjoja ja matkaoppaita on paljon. Tässä muutamia poimintoja sellaisita tietokirjoista, joiden tyyli on kerronnallinen:Greene, Graham: Nizzan pimeä puoli: j'accuse - minä syytän 99.1 (1983)Heino Hannimari: Matkakirjeitä 41 (2020)Petäistö, Helena: Nizza, Cannes, Biarritz à la Helena Petäistö 46.1 (2020)
Tarkkaa tietoa riemuylioppilasperinteen historiasta ei löytynyt. Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikello on kirjoittanut artikkelin riemuylioppilaista ja riemujuhla-ilmaisusta.
Riemuylioppilaita ja riemujuhlia - Kielikello
Riemu-etuliitettä käytetään myös, kun puhutaan riemumaisterin ja -tohtorin titteleistä. Heidän tutkintonsa suorittamisesta on niin ikään kulunut 50 vuotta.
Purjehduksen puolesta vetoa lyöneiden voinee katsoa olleen oikeassa, mitä "refanutointiin" tulee. Sana epäilemättä viittaa Topeliuksen satuun rikkaan torniolaisen kauppiaan herra Petterin omistamasta Refanut-nimisestä fantasialaivasta. "'Refanut on velholaiva, jonka vertaista ei ole koko maailmassa. Siihen mahtuu tavaraa enemmän kuin sataan muuhun laivaan, ja vaille kolmessa vuodessa se kokoaa enemmän kultaa kuin Lapissa on kiviä.' – – Monta, monta vuotta on siitä kulunut, mutta ei nytkään vielä kukaan vanha merimies purjehdi Tornion ja Juutinrauman väliä, kertomatta kokkipojille Refanutista. Vielä nytkin sattuu välistä Merenkurkussa ja Itämerellä nousemaan sumua ja utua, ja se muodostuu hyvin kummallisiksi hahmoiksi aamuhämärässä. Silloin…
Kappale on Aapeli Rummukaisen (eli Veikko Huuskosen) esittämä "Äetin hauva". Sen on säveltänyt Veikko Huuskonen ja sanoittanut Lassi Kettunen. Se sisältyy Aapeli Rummukaisen cd-levyille "Huumorilla ja tunteella" (Finedit Oy, [2000]) ja "Aapelin parraat" (Ohjelmapalvelu Vihtori, 2001). Voit tarkistaa äänitteiden saatavuuden Finna-hakupalvelusta. Kappale on kuunneltavissa myös YouTubessa.
Koira-aiheisia lauluja voit etsiä Yleisradion Fono-tietokannan aihehaulla tai tarkennetulla haulla. Voit rajata hakua esimerkiksi kielellä.
Yleisradion Fono-tietokanta:
www.fono.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi/
Aapeli Rummukaisen tiedot Kanto - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:
https://finto.fi/finaf/fi/…
Seuraavat teokset käsittelevät Veikko Huovisen henkilöhistoriaa:
Kirjailijakuvia 6 : Veikko Huovinen [video]
Muina miehinä : kirjailijan muistelmia / Veikko Huovinen, ISBN 951-0-25910-1
Ajatus on hiirihaukka : Veikko Huovinen, humoristi / Arto Seppälä, ISBN 951-0-18199-4
Linnasta Saarikoskeen : suomalaisia kirjailijakuvia / Juhani Salokannel, ISBN 951-0-19018-7
Huovisen päiväkirjamerkintöjä löytyy teoksista:
Humusavotta : kirjailijan päiväkirja 1974-75 / Veikko Huovinen, ISBN 951-1-04010-3
Viime talvi : arvokeskustelua / Veikko Huovinen, ISBN 951-0-23012-X
Kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta tietoa Huovisesta teoksessa:
Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija / Tero Liukkonen, ISBN 951-717-990-1
Seek appi puhelimessa tunnisti petopistiäiseksi ja Ötökkätieto sivustolta löytyi luultavasti oikea laji. Ötökkätieto
Pihakaskashukka viihtyy kukkien lähellä puutarhamullassa ja ruukuissa. Ruukkujen mukana se varmaan löytää tiensä sisätiloihin.
Kannattaa kuitenkin kysyä tarkemmin esim. Suomen luonnon Kysy luonnosta palstalta https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/ tai
Luontoporti Kysy luonnosta verkkolehden sivulla. https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/
Porin kaupunginkirjastosta löytyvät Tommi Läntisen cd, jolla on laulu Syvälle sydämeen sattuu (säv. & san. J. Tapaninen), sekä Jyrki Niskasen kasetti Koulurauhaa, jolla on useampikin laulu aiheesta. Lisäksi löytyi Mandasta, joka on yleisten kirjastojen yhteisluettelo, musiikkivideo Miks' kaikki kiusaa (säv. Maki Kolehmainen; san. Vera; sov. Nicke; esitys: Mandi).
