Suomen kansallisbibiliografian ja aineistotietokantamme mukaan sarjan kirjoja on vastaushetkellä joulukuussa 1999 ilmestynyt 26 kappaletta. Sarjan jatkosta voit tiedustella kirjojen kustantajalta, joka on kustannusosakeyhtiö Otava, http://www.otava.fi/. Sweet Valley High-sivut ovat osoitteessa http://www.otava.fi/svh/index.html
Ennakkotietojen mukaan tammikuussa 2000 on tulossa 3 osaa: Rakkauden huuma, Ulkopuolinen ja Kolmas pyörä, sekä huhtikuussa 3 osaa: Ystävyys koetuksella, Kilpasiskot ja Jessican muodonmuutos. Lokakuussa 2000 ilmestyvät sarjan osat 36-38.
Suomen asutuksen yleisluettelo on saatavissa kirjana sekä mikrofilmattuna paikanpäällä Kansallisarkistossa, osoite Rauhankatu 17, 00170 Helsinki, puh. (09) 228521, http://www.narc.fi/ka.html Suomen Sukututkimusseuran sivulla http://www.genealogia.fi/hakem/says.htm löytyy tietoa yleisluettelosta sekä mm. luettelo vuoden 1939 kuntajaon mukaisten kuntien esiintymisestä Suomen asutuksen yleisluettelossa v. 1974.
Nämä ns. huoltamokasetit olivat oma mielenkiintoinen lukunsa suomalaisessa musiikkituotannossa. 1970-1980 -luvuilla huoltamoilla ja marketeissa myytiin c-kasetteja, jotka sisälsivät pääosin tunnettuja kansainvälisiä hittikappaleita uudelleen versioituna. Jonkin verran versioitiin myös kotimaista musiikkia. Tuotanto oli suhteellisen halpaa ja muusikoille ja laulajille maksettiin kertakorvaukset. Kappaleita saattoivat esittää nimekkäätkin artistit, mutta usein version lauloi tuntemattomampi alkuperäisesiintyjää ääneltään muistuttava laulaja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Huoltamokasetit
Kiinnostus tätä aikansa käyttömusiikkia kohtaan on viime vuosina herännyt uudelleen ja verkosta löytyykin aiheesta asiaa aika runsaasti…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on useampia teoksia, joissa on nukenvaatteiden teko-ohjeita.
Niitä löytää aineistorekisteristämme asiasanalla "nukenvaatteet". Voit myös hakea asiasanoilla "käsityöohjeet" ja "nuket" tai "nuket" ja "vaatteet". Teokset sijaitsevat pääasiallisesti pääkirjastossa ja Lastenkirjastossa.
Vanhoja käsityölehtiä saa lainaksi mm. pääkirjastosta, kuten esim. Suuri käsityökerho (vuodet 1975-1992 epätäydellisesti varastossa) tai Suuri käsityölehti (v. 1992-2000). Uusia Turun kaupungin- kirjastoon tulevia käsityölehtiä ovat esim. Novita, Kauneimmat käsityöt ja Uudet käsityöt.
Kyllä, kirjastoissa on asiakaskäytössä nettikoneita, myös tulosteita on mahdollisuus saada.
Tietokoneiden käyttö on ilmaista, mutta niiden varaamiseen ja käyttöön tarvitaan kirjastokortti ja salasana. Salasanan saat kirjastosta, ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaasi.
Käyttö on mahdollista myös ilman kirjastokorttia. Asiakaspalvelusta on mahdollista saada kertakäyttöiset tunnukset kirjautumiseen. Hollolassa ja Lahdessa käyttäjän tulee tällöin henkilöllisyyden varmistamiseksi esittää kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Kirjaa on saatavana Imatralla Lappeenrannan tiedekirjaston Linnalan kampuskirjastossa. Linnalan kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löydät kirjaston internetsivulta: http://www.lut.fi/fi/library/Sivut/Default.aspx
Kirjaa on olemassa myös Kuopion varastokirjastossa ja joissakin maakuntakirjastoissa. Jos haluat sen kaukolainaksi, voit tehdä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Tässä teoksia, jotka käsittelevät Ruotsin kuninkaita ja kuningattaria:
ANDERSSON, Ingvar: Ruotsin historia. WSOY, 1950.
ELGKLOU, Lars: Bernadotte-suvun tarina. Karisto, 1981.
(Kaarle XIV Juhanasta Kaarle XVI Kustaaseen, n. vuodet 1800-1980)
SUOMEN HALLITSIJAT; kuninkat, keisarit ja presidentit. Weilin&Göös, 2000.
(Kustaa Vaasasta Kustaa IV Adolfiin, n. 1523 - 1809)
KUNINGATAR KRISTIINA; aikansa eurooppalainen. Matti Klinge et al. Otava, 1990.
RUOTSI : tuntematon naapurimme. Kleio ja nykypäivä -sarja. Painatuskeskus, 1995.
(mm. kuningas Oskar II: sta)
Teokset on varattu nimelläsi pariksi päiväksi Oulun kaupunginkirjaston lainausosaston tietopalveluun…
Runo on Aaro Hellaakosken Alttaripalvelus ja se on julkaistu kokoelmassa "Uusi runo" (1943). Runo löytyy myös kokoelmasta "Runot",
josta on ilmestynyt useita painoksia.
Rahan keräilyarvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Keräilyarvoon vaikuttavat seuraavat tekijät: - kohteen lyönti- ja painosmäärä (paljousaste), - säilynyt ja markkinoilla liikkuva määrä (esiintymisaste), - kuntoluokka (kuluneisuusaste) ja - kysyntä (kiinnostusaste). Rahan ikä ei vaikuta keräilyarvoon. Esimerkiksi 2000 vuotta vanha raha voi olla halvempi kuin 20 vuotta vanha. Rahan koko ja valmistusaine (kulta, hopea, kupari, rauta ym.) vaikuttavat keräilyarvoon. isokokoisia, arvometallista valmistettuja rahoja kysytään eniten. Tästä päätellen markkojen vaihtaminen euroiksi kannattaa, ellei hallussa ole kovin hyväkuntoisia ja vähän markkinoilla esiintyviä rahoja. Osoitteesta www.kolikot.com selviää yhä kierrossa olevien…
Suomeksi hänestä ei taida olla kirjoitettu mitään, mutta hänen kotisivuillaan (http://www.joannsimon.com/) hän kertoo itsestään ja hevosharrastuksestaan.
Tässä vaihtoehtoja: Lepäsmaa: Suomen kielen alkeisoppikirja; Aaltio: Finnish for foreigners; Suomea suomeksi; Karanko: Tottakai; Hämäläinen: Aletaan; Nuutinen: Suomea suomeksi. Saatavuustietoja pääkaupunkiseudulla voi katsoa aineistohaussa osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Hei! Kyllä Reykjavík kirjoitetaan yleensä suomenkielisissä teksteissä muodossa Reykjavik. Asiasta kannattaa kuitenkin tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, verkko-osoitteesta https://www.kotus.fi/ Ystävällisin terveisin
Päiväkodin aloittamisesta ja yökyläilystä on paljon kirjoja, ja ne varmasti ovat tilanteet, joissa lasten eroahdistus usein tulee esiin. Päiväkotiin menosta kerrotaan ainakin kirjoissa Wolde: Sanna päiväkoti, Pelliccioni: Onni-poika menee päiväkotiin, Forssen Ehrlin: Rohkean Rikun hulinaviikko, Kuutti: Onni ja Aada päiväkodissa ja Jäntti: Pikku hiiri, tuuliviiri. Yökyläilykirjoja ovat esimerkiksi Kuutti: Onni ja Aada yökylässä, Känkänen: Tuu yökylään, Apo Apponen!, Kirkkopelto: Mollin iltahepuli, Lindenbaum: Essin uni hukassa ja Reuterstrand: Emppu yökylässä. Ihan suoraan eroahdistuksesta ei näissä eikä muissakaan kuvakirjoissa puhuta, vaan enemmänkin halutaan vahvistaa myönteistä kuvaa lasta mahdollisesti…
Autojen hintatietoja voi etsiä esimerkiksi kyseisen aikakauden lehdistä. Kävin läpi Tekniikan maailma -lehden sisällysluetteloita. Juuri vuoden 1987 lehdistä en Nissan Cedriciä löytänyt, mutta se on esitelty esimerkiksi Tekniikan maailmassa nro 14 vuonna 1985. Ainakin hintaluokan jäljille pääset varmasti tällä pari vuotta aikaisemmallakin tiedolla. Kyseinen lehti on kirjaston etävarastossa, joten en päässyt nyt tarkistamaan hintatietoja, mutta voit tilata sen kirjastoon luettavaksi.Automainoksia voi löytyä aikakauslehtien lisäksi sanomalehdistä. Kirjastossa on 1980-luvun sanomalehtiä mikrofilmattuna, ja niitä voi tulla kirjastoon selailemaan.
Hei! Valitettavasti emme löytäneet kustantajan (WSOY)nettisivulta tietoa seuraavan Jesse -kirjan ilmestysajankohdasta tai kansikuva-aiheesta. Viimeisin on Jesse käräjäkoira, joka on ilmestynyt helmikuussa.
Tapio Rautavaara ei ole levyttänyt tätä Ragnar Ågrenin säveltämää laulua, jonka alkuperäinen nimi on "Spelmannen" ja sanoittaja Dan Andersson. Ehkä muistelet Esa Niemitalon levytystä? Esa Niemitalon ääni muistuttaa Tapio Rautavaaran ääntä. Hänkään ei laula täsmälleen muistamillasi sanoilla, vaan "mä soitan niinkuin tahdon enkä niinkuin neuvotaan". Mauno Kuusisto laulaa tämän saman kohdan: "Mä soitan niinkuin tahdon, en kuin halutaan." Tauno Palo laulaa: "Mä soitan niinkuin tahdon, en kuin toiset haluaa." Esa Niemitalo aloittaa laulun sanoilla "Oon soittoniekaks syntynyt", kun esimerkiksi "Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 2, laulu alkaa: "Oon soittoniekka huoleton". "Soittoniekka"-laulun suomenkielisten sanojen tekijäksi on…
