Internetissä on tavattoman paljon erilaisia terveysaiheisia sivustoja, joista joillakin on ns. Kysy lääkäriltä -palvelu. Tässä esimerkiksi muutamia.
Verkkoklinikalla http://www.verkkoklinikka.fi/verkkolaakarit/ erikoislääkärit sekä muut terveydenhuollon ammattilaiset vastaavat kävijöiden lähettämiin kysymyksiin. Vastausaika on yleensä yksi viikko. Vastauksen hinta vaihtelee asiantuntijakohtaisesti ja on ilmoitettu kunkin asiantuntijan omalla esittelysivulla. Osa vastauksista on myös maksuttomia.
Terveyskeskus.fi-portaaliin http://terveys.fi.msn.com/do.xsp?viewType=viewinfoview&directoryType=ky… kysymyksen lähettäminen on pääsääntöisesti maksullista. Mikäli lääkäri vastaa kysymyksiin ilmaiseksi, hän valitsee itselleen tulleista…
Petri Pykälä kirjoittaa nimellä Ilkka Remes. Hänestä löytyy tietoa mm. Wikipediasta, osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes .
Ilkka Remeksestä on usein kysytty Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa. Vanhoja kysymyksiä ja vastauksia pääsee lukemaan palvelun arkistossa, jonka osoite on http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Kirjoita hakuruutuun Remes Ilkka ja paina hae-painiketta. Näin pääset lukemaan vanhoja vastauksia, jotka sisältävät runsaasti tietoa Petri Pykälästä alias Ilkka Remeksesta.
Esimerkiksi näistä teoksista löydätte tietoja kirjailijasta:
Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi, Helsinki, 2000, 6. uud. laitos
Kotimaisia nykykertojia 8 (Avain, 2010)
Miten kirjani ovat syntyneet. 5 : Kirjailijoiden studia litteraria 2011-2012 (toim. Markku Turunen, Wsoy, 2012)
Helttunen, Anne: Mieli ja maisema : kirjailijoiden työhuoneita (Avain, 2015)
Kirjailijakuvia. 16 : Anna-Leena Härkönen (Suomen Kirjailijaliitto, 2006), DVD
Teosten saatavuustietoja voitte tarkastella pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://www.helmet.fi/fi-FI
Myös seuraavilta nettisivuilta löytyy tietoa Anna-Leena Härkösestä.
https://otava.fi/kirjailijat/anna-leena-harkonen/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
Nummelan ponitallin Kikan ja Repen seurustelusta on kysytty useasti, lainaan tähän aiempaa vastausta: "Lukematta itse jokaista Nummelan ponitalli-kirjaa on vaikea varmuudella sanoa, missä niistä Kikka ja Repe seurustelevat. Hehän seikkailevat jollain tapaa melkein kaikissa kirjoissa."
Vuonna 2011 ilmestyneet sarjan kirjat ovat kaikki lainassa, joten niistä en pääse tarkastamaan asiaa. Vuoden 2010 kirjoista ovat paikalla Vaunukello ja Merihirviö, eikä kummassakaan nopeasti silmäilemällä selviä, seurustelevatko Kikka ja Repe. Kristiania ei näytetä mainittavan ollenkaan.
Wikipediassa kerrotaan pääkohdat Nummelan ponitaliin ja Kikan vaiheista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_ponitalli
Kirjastosta löytyy runsaasti kirjoja jouluaiheisista näytelmistä, laululeikeistä ja saduista.
Tässä kokoelma:
Kulkunen: joulujulkaisu no.1 ja no.3 (Suomen nuorisokirjailijat) (näytelmiä, satuja, kertomuksia, runoja)
Ollikainen, Meri: Vilisee, kilisee tonttuja (joulujuhlien esitysleikkejä)
Koivula, Kirsti: Yhdessä juhlaan: esityksiä koulun näyttämölle
Larsson, Rauno: Tonttuja ja marsilaisia: näytelmiä koulun juhliin
Salmivaara, Martti: Punainen hiippalakki: joulunäytelmiä
Vuori, Pekka: Korvatunturi: tarinoita joulupukin valtakunnasta
Salakka, Karin: Tarinoita joulua odottaessa
Kurenniemi, Marjatta: Joulun ikkuna (jouluaiheisia satuja)
Lagerlöf, selma: Joululahja ja muita kertomuksia
Lindgren, Astrid: Lapsen joulu: kootut joulukertomukset)…
Avoimessa verkossa tällaista listaa ei tietääkseni ylläpidetä, vaan sukunimeään vaihtavan tulee olla yhteydessä maistraattiin.
http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/Miten-menettelen---suku…
Väestörekisterikeskuksen kotisivuilla on myös kätevä nimipalvelu, jossa voit hakea sukunimeä ja näet heti, onko sukunimi jo käytössä.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Laissa yksityisistä teistä määritellään se, koska on perustettava tiekunta yksityistien rakentamiseen. Jos tien käyttäjiä on vain vähän, ja he ovat tienpidosta yksimielisiä, voidaan tieasioita hoitaa ilman tiekuntaa, mutta useimmiten tiekunta on perustettava.
Tiekunnan perustajat ovat tieosakkaita.
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden asiantuntijoita, joten kannattaa selvittää asia perusteellisesti. Laki yksityisistä teistä löytyy Finlexin kautta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620358
Maanmittauslaitoksen sivuilta löytyy myös paljon hyödyllistä tietoa:
http://www.maanmittauslaitos.fi/node/2387
http://www.maanmittauslaitos.fi/node/2548
Sosiaalialan ammateista, työpaikoista ja koulutuksesta kerrotaan Työvoimaministeriön julkaisussa Työ ja tulevaisuus : Sosiaaliala – auttaminen ammattina, 1989. Terveydenhuoltoalan ammateista on samanlainen julkaisu Työ ja tulevaisuus 1981 : Terveydenhuoltoala.
"Oppiaineena fasismi" dokumentti ei ole saatavissa kirjastoista. Sitä on esitetty Teema-kanavalla 4 ja 6.10.12 ja nettikatseluaikakin on päättynyt 3.11.12. Ohjelmatietojen mukaan ei ainakaan lähiaikoina ole luvassa uusintoja.
Ylelle voi lähettää palautetta osoitteeseen: http://yle.fi/ohjelmat/info.
Käytettävissämme olevista tiedonlähteistä ei ilmennyt että teos olisi ilmestymässä suomeksi. Toivon, että selviät englanninkielisen kirjan kanssa riittävän hyvin.
Elefantin maksiminopeudeksi on mitattu 25 mailia tunnissa eli noin 40,2 km/h. Tämä tulos löytyy www-almanakasta ja tämän mukaan elefantti olisi ihmistä hitaampi. Mutta tulokset saattavat tietenkin mittaajista riippuen hiukan vaihdella. Tässä osoite josta tuo tulos on katsottu:
http://www.infoplease.com/ipa/A0004737.html
Suomen kielen perussanakirjan mukaan juippi-sanaa käytetään halventavassa merkityksessä epäluotettavasta tai muuten vastenmielisestä (nuoresta) miehestä (joku hämäräperäinen juippi). Suomen murteiden sanakirjan mukaan juippi-sanaa käytetään epäluotettavasta, tottelemattomasta, uppiniskaisesta tms. nuoresta miehestä tai keskenkasvuisesta pojasta vrt. lurjus, hunsvotti, sälli.
Yleisimmin sanaa lienee käytetty Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Keski-Pohjanmaalla (ne on semmosia juippia ne poijjaat).
Juippia -verbiä on mm. Juvalla käytetty merkityksessä luikkia (kävelläj juppii nolona tieheese) ja Karstulassa verbiä juiputtaa merkityksessä huiputtaa.
En löytänyt tähän yksittäistä syytä. Ehkä eläinlääkäri osaisi auttaa tässä asiassa.
Kanin hoito-ohjeita löytyy verkosta ja kirjoista,
kirjaston kirjat, https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=kanin+hoito&type=AllFiel…
Pesu ry, https://www.pesu.org/kanin-hoito-ohjeet ja
Sey, https://sey.fi/lemmikkitieto/kani/
Kanin ravinto, https://evidensia.fi/hoitovinkit/kanin-ruokinta-elainlaakarin-ohjeet/
Eviran sivuilla on tietoa elintarvikkeiden lisäaineista ja e-koodeista,
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset…
Ohjeita ja ruokatietoa sieltä ei kuitenkaan löydy. Paras vaihtoehto on kysyä Allergia- ja astmaliiton neuvontapalveluista. Siellä vastaavat allergia- ja sisäilma-alan asiantuntijat, https://www.allergia.fi/jarjesto/tukea-apua-tietoa/neuvontanumerot/#114…
Allergia-, iho- ja astmaneuvonta
Ma 14-18
To 8-12
Pe 8-12
puh. 09 4733 5520
allergianeuvoja@allergia.fi
Heillä on myös Kysy asiantuntijalta -palsta, https://www.allergia.fi/jarjesto/tukea-apua-tietoa/kysy-asiantuntijalta…
Onnettomuustilastot löytyvät vuosittain ilmestyvästä kirjasta Tieliikenneonnettomuudet, jota julkaisee Tilastokeskus. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Helsingin kaupunginkirjastosta: http://www.helmet.fi/.
Hei!
Löysin tällaisen tiedon sivulta https://hannula.art/grafiikan-vedosten-merkinnat:
E.A.
E.A. ja A.P. eli Épreuve d'artiste ja Artist's proof tarkoittavat ns. taiteilijasarjan vedoksia. Taiteilija voi ottaa omaan käyttöönsä pienen sarjan vedoksia. Taiteilijasarja saa olla enintään 10% varsinaisesta vedossarjasta ja myös taiteilijavedosten tulisi olla numeroituja. Esim. 2/3 E.A.. Numerointi voidaan tehdä myös ns. roomalaisin numeroin, II/III E.A.. Jos taiteilijasarjan vedoksia ei ole numeroitu, niin ei ole varmuutta paljonko vedoksia on liikkeellä. Monesti käytännössä E.A. merkintä muuttuu helposti muotoon EA ilman pisteitä. Taiteilijasarjan vedoksista voi löytyä kirjavia merkintöjä EA tai E/A tai E.A. tai AP tai A/P tai A.P…
Timo Nurmi määrittelee Gummeruksen suuressa suomen kielen sanakirjassa sanan opiskelija: muodollista opetusta koulunkäyntiä ylemmällä tasolla nauttiva henkilö, esim. fysiikan opiskelija. Näin ollen voinet käyttää titteliä yhteiskuntatieteiden opiskelija. Kaisa Häkkinen määrittelee puolestaan Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa opiskelija -sanan olevan oppitekoinen uudissana, jonka Elias Lönnrot otti käyttöön v. 1874. Erityisesti korkeakouluopiskelijoista on vanhimmassa kirjakielessä käytetty nimityksiä oppivainen tai oppiva.
Hyvä tietolähde on esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampo, josta löydät tietoa myös Hannu Salamasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272674426226
Hei,En löytänyt tietoa, että Bocusella olisi tuollainen sarja, mutta ranskalaisella aikansa tunnetulla kokilla Raymond Oliverilla oli 1950-1960-luvuilla tehty sarja "Art et magie de la cuisine", jota esitettiin 1970-luvulla ja vielä 1980-luvun lopulla uusintoina Suomen televisiossa nimenä lienee ollut Ranskalainen keittiö.Tuohon aikaan ohjelmia esitettiin harvakseltaan, joten ohjelmatietoja yms. on hankala etsiä mikrofilmiltä vanhosita lehdistä. Esim. Youtubesta löytyy kyseisen sarjan materiaalia hakemalla alkuperäisellä nimellä "Art et magie de la cuisine", josta voit kyllä tarkistaa, vastaako ohjelma visuaalista muistikuvaasi ohjelmasta.
