Selma Lagerlöfistä löytyy kohtuullisen hyvin kirjallisuutta. Sinun kannattaa kokeilla Piki-verkkokirjastossa hakua, jossa laitat asiasanaksi Lagerlöf, Selma. Mikäli haluat tulokseksi vain suomenkielistä materiaalia kannattaa laittaa vielä kielirajaus. Lagerlöfin teokset löydät puolestaan laittamalla tekijä-hauksi Lagerlöfin ja kielirajauksen. Samalla voit tarkistaa mistä kirjastoista teoksia löytyy. Osa Tampereen kaupunginkirjaston materiaalista on vain pääkirjasto Metson varastossa. Varastokirjoja saam myös lainaksi.
Tässä muutama suomenkielinen elämäkerrallinen lähde: Tapola, Äitini puutarhassa (2002); Koski, Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita (1998); Palola, Brontesta Lagerlöfiin (1950), Wägner, Selma Lagerlöf (1944); Lagerlöf,…
Lars Sund on kirjoittanut seuraavat teokset:
Ögonblick (1974), Natten är ännu ung (1975), Vinterhamn (1983), Colorado Avenue (1991; suom. Colorado Avenue 1992), Lanthandlerskans son (1997; suom. Puodinpitäjän poika 1998).
Sinun kannattaa tulla kirjastoon käymään saadaksesi tietoja kirjailijasta ja tutustuaksesi saatavissa olevaan materiaaliin. Porin kaupunginkirjaston lehtiartikkelikokoelmasta löytyy muutama artikkeli Lars Sundista. Voit kysyä tietopalvelusta myös kirja-arvosteluja.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyivät mm. seuraavat viitteet:
Hämäläinen, Timo: Lars Sund on omassa kunnassaan johtaja, sielunhoitaja ja kylähullu (Helsingin Sanomat 17.8.1997); Carlson, Kristina: Colorado Avenue (Suomen Kuvalehti 1992, nro 36, s. 70; kirja-…
Nuottia ei ainakaan vielä ole. Iiro Rantalan vuonna 2008 ilmestyneellä levyllä, jolla on musiikkia Mari Rantasilan ohjaamasta Risto Räppääjä -elokuvasta, laulu on. Levyn tekstiliitteessä on laulun sanat. Levy on tulossa Pirkkalan kirjastoon, ja se on myös myytävänä.
Väinö Mäkelän runo Pikku miehen sadepäivä ilmestyi alun perin Mäkelän toimittamassa valikoimassa Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa (WSOY, 1949). Sen voi löytää myös sellaisista runoantologioista kuin Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993) ja Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (Tammi, 2000) sekä ala-asteen äidinkielen oppikirjasta Kolmas lukukirjani (WSOY, 1953).
Eino Leinon runon "Nocturne" on säveltänyt niin moni säveltäjä, että ennen kuin tähän kysymykseen voi vastata, pitää ensin tietää, kenen säveltäjän sävellystä etsitään. Laulujen nuotteja voi yrittää etsiä kirjastojen tietokannoista myös alkusanoilla, mistä erityisesti tässä tapauksessa voi olla apua, koska "Nocturne"-nimisiä kappaleita on satoja. Eino Leinon "Nocturne" alkaa: "Ruislinnun laulu korvissani". Jos säveltäjän nimeä ei tiedä, myös esittäjän nimen kautta sen voi saada selville, jos esittäjä on levyttänyt kappaleen. Esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannasta (http://www.fono.fi) voi tarkistaa, kuka on säveltänyt tietyn esittäjän esittämän kappaleen.
Todennäköisesti laulusta ei ole erityistä…
Tietokone riittää. Mitään piuhoja ei tarvita edellyttäen, että tietokoneen akussa on virtaa. Aikaa ei tarvitse varata.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkailla on käytettävissään langattomia WLAN Internet-yhteyksiä. Yhdessä Helsingin kaupungin opetusviraston kanssa tarjottu Stadinetti on käytettävissä kaikissa toimipisteestä. Sen käyttöön tarvitaan Helmet-kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku; sama kuin käytettäessä lainausautomaatteja ja Helmet-hakua.
Stadinetti-palvelun käyttäjän tulee itse huolehtia sekä päätelaitteen että henkilökohtaisten tietojen tietoturvasta käyttämällä asianmukaisia antivirus- ja palomuuriohjelmistoja
Tietoturvaoppaasta löytyy tietoa miten haittaohjelmilta suojaudutaan
http://www.tietoturvaopas.fi/…
Kari Hotakaisen elämäkertatietoja löydät mm. teoksista Kotimaisia nykykertojia (2003) ja Miten kirjani ovat syntyneet (2000).
Lisäksi internetin kautta löytyy Hotakaisesta tietoa esim. seuraavista osoitteista:
http://www.uudetkirjat.fi/uk/index.jsp?c=page&id=151
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=37&lang=FI
http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/he_ho/hotakainen_kari/
Mielenkintoista luettavaa saattaa olla myös Hotakaisen haastattelu City-lehdessä:
http://www.city.fi/artikkeli/Kari+Hotakainen/598/
Kyllä on käytössä. Helsingissä tulostaminen omalta laitteelta tapahtuu erillisen tulostuspalvelun kautta. Ensimmäisellä kerralla sinun tulee rekisteröityä osoitteessa: YSoft SAFEQ Self-Registration Portal (hel.fi)
Tässä lyhyt ohje, jos sinulla ei ole vielä tulostusprofiilia:
Valitse kohta Rekisteröi uusi tili ja täytä tiedot. Saat sähköpostitse tilin vahvistusilmoituksen. Klikkaa viestistä painiketta Aktivoi tili. Samassa viestissä on henkilökohtainen pin-koodi, jolla jatkossa aina vapautat tulosteet kirjastossa.
Omalta laitteelta tulostaessa sinun täytyy ensin kirjautua asiakastulostuspalveluun sähköpostiosoitteella ja salasanalla verkkosivulla: asiakastulostus.hel.fi/login. Lataat tulostustyöt sieltä ja painat Lähetä, jonka…
Hyviä vinkkejä löytyy sisustuslehdistä. Eri Helmet-kirjastoihin tulee useita suomen- ja muunkielisiä lehtiä, esim. seuraavat country-aiheiset lehdet: Country Living; Country Homes and Interiors; Country Homes. Myös useita kirjoja löytyy eri kirjastoista, tässä joitakin:
Lovatt-Smith: Provence interiors; Wilhide: Traditional country style; Musgrave: Cottage gardens; Dos Santos: Living in Provence. Laura Ashleyn kirjoja löytyy useita.
Internetistä löytyy (esim. google-haulla) paljon aihetta koskevia sivuja (hakusanana voi käyttää esim. cottage style; country style; country living; farmhouse and country).
Suomalaisesta talonpoikaistyylistä löytyy tietoja lähinnä kansatieteen kirjoista, esim. Timo Niirasen kirjasta Miten ennen asuttiin.…
Tällä hetkellä Neiti Etsivä-sarjan kirjoja ei lainata niin kovin paljon Vaasan kaupunginkirjastosta, mutta lapset, jotka niitä lainaavat ovat iältään 9-11- vuotiaita.
Astrid Lindgrenistä on kirjoitettu useita kirjoja:
Andersen, Jens, Astrid Lindgren : tämä päivä, yksi elämä (suom. Kari Koski) WSOY 2015
Astrid Lindgren : elämän kuvat (toimittaja: Jacob Forsell ; teksti: Johan Erséus ; esseet: Astrid Lindgren ja Margareta Strömstedt ; suomentanut Helene Bützow), WSOY 2007
Björk, Christina Astrid Lindgrenin lapsuuden maailma / [teksti:] Christina Björk ; [kuvat:] Eva Eriksson ; suomentanut Helene Bützow WSOY 2007
Ljundgren, Kerstin: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1997)
Strömstedt, Margareta: Astrid Lindgren (1988).
Kirjailijan muistelmateos Lapsuuteni Smoolanti (Astrid Lindgren, Margareta Strömstedt, Jan-Hugo Norman ; [suom. Anja-Liisa Vartiainen])kertoo kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta.…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei valitettavasti löydy Zetorin ohjekirjaa tai korjausopasta. Sen sijaan Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa on teos "Zetor 25 ja Zetor 25K dieseltraktoreiden purkaminen, kokoaminen ja korjaaminen" (Helsinki : Hankkija, 1954).
Muiden Zetor-mallien suomenkielisiä opaskirjoja voi tiedustella Turun yliopiston kirjastosta, jossa säilytetään periaatteessa kaikki suomeksi julkaistu aineisto. Esitteet, ohjeet yms. aineisto on sijoitettu pienpainatekokoelmaan, ks. http://kirjasto.utu.fi/kirjastoyksikot/paakirjasto/suomi/pienpainatteet…
Zetorien maahantuoja Zetra Oy kertoi, että yritys nimeltä TR-Varaosat myy Zetorien korjaus- ja varaosakirjoja. Yrityksen kotisivut ja yhteystiedot ks. www.trv.fi
Toimintaa on harjoitettava siten, että esimerkiksi terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Elinympäristöön vaikuttavan toiminnan harjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä (omavalvonta).
Terveystarkastaja on kunnan viranomainen, joka valvoo, että esimerkiksi hygieniamääräyksiä noudatetaan ja terveysvaarat poistetaan julkisista ja muista ympäristöistä. Kuntien vastuulla on mm. jätehuolto, kuten jätevesien ja käymälöiden hygienian valvonta alueellaan. Aluehallintovirasto puolestaan ohjaa ja valvoo terveydensuojelua alueellaan sekä arvioi kuntien terveydensuojelun valvontasuunnitelmat ja niiden toteutumista.
Laki…
Urantia-säätiön mukaan "Urantia-kirjassa esitetään selkeä, lyhytsanainen tapa yhdistää tiede, filosofia ja uskonto." Skeptikot taas ovat sitä mieltä, että "Teos on merkillinen sekoitus näennäistiedettä ja uskontoa."
Skeptikko-lehden numerossa 3/1993 julkaistun Urantia-kirjaa käsittelevän, paljolti amerikkalaisen tiedekirjoittajan Martin Gardnerin kirjoituksiin perustuvan artikkelin mukaan tämän vuonna 1955 julkaistun teoksen taustalta löytyvät Yhdysvalloissa vaikuttanut Seitsemännen päivän adventistiryhmä ja aamiaismuroista tuttu Kellogg-yhtymä. Kirjan varsinaiseksi tekijäksi nimetään Wilfred Kellogg; painokuntoon sen toimitti chicagolainen psykiatri William Sadler. Suomenkielisen laitoksen kieliasusta ja toimitustyöstä vastaa Seppo…
Onko kyseessä varmasti runo, vai voisiko se olla kertomus nimeltään Isänmaa Topeliuksen Maamme kirjasta? Kertomuksessa lapsi seisoo kotitalonsa tikapuilla ihmetellen maailman suuruutta kysyen äidiltään: Onko kaikki tämä maa, niin kauas kuin silmä näkee, meidän isänmaamme? Äidin vastaus alkaa sanoilla "Kaikki tämä maa, jonka tästä näet ja vielä paljon sen lisäksi, on Suomenmaata. Ennen isääsi asui tässä maassa isäsi isä.
Lähde: Topelius, Zacharias. Maamme kirja. s. 5-8
Löysin Helsingin yliopiston sivuilla julkaistun uutisen, jossa Maija Vilkkumaa kertoo opinnoistaan. Hän sai pro gradu -tutkielmansa valmiiksi vuonna 2013. Uutisessa ei kerrota Vilkkumaan tutkielman aiheesta tai sisällöstä tarkemmin.Helsingin yliopistossa gradunsa tehneiden tutkielmat julkaistaan nykyään sähköisesti Helsingin yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa Heldassa. Hakemalla Maija Vilkkumaan nimellä ei löydy hänen tutkielmaansa, joten en valitettavasti löytänyt vastausta kysymykseen siitä, minkä niminen tutkielma on tai mistä se kertoo.Kannattaa kääntyä Helsingin yliopiston kirjaston puoleen ja tiedustella asiaa suoraan sieltä. Voi hyvinkin olla, että julkisuuden henkilönä Maija Vilkkumaa ei ole halunnut tutkielmaansa julkaistavan…
Tietoa ei löytynyt kirjallisista lähteistä. Lahden radio- ja tv-museon tutkijan mukaan mastojen väri muutettiin sodan jälkeen eli 1940-luvun loppupuoliskolla. Tutkija ei muistanut tarkkaa vuotta. Syynä oli lentoturvallisuus eli mastojen piti herättää yli lentävien lentokoneiden huomio.
Lisäys (2.11.2016). Lahden kaupunginmuseon julkaisemassa kirjassa Nyt Lahteen! (2016), mainitaan s. 25 seuraavaa: "Nykyiseen väritykseen, lyijynvalkoinen yhdistettynä ilmailuoranssiin, siirryttiin 1949 ilmailuviranomaisten käskystä." Artikkelin radiomastojen historiasta on kirjoittanut Susanna Korhonen.
