"Norsupyssyksi" kutsuttiin asesuunnittelija Aimo Lahden kehittelemää 20 mm panssaritorjuntakivääriä L-39. Asetta kehitettäessä vaatimuksena oli, että luodin tuli läpäistä 30 mm:n panssari. Yli 800 m/s luodin lähtönopeudella ja VKT:n kehittämällä 148 gramman painoisella panssariluodilla saatiinkin riittävä läpäisykyky 1930-luvun lopun panssarivaunuille.Sotien jälkeen aseita myytiin keräilijöille pääasiassa Amerikkaan, jossa siihen on edelleen saatavana mm. patruunoiden latausvälineitä. Harrastelijat ampuvat pitkän matkan tarkkuusammuntoja tällä 500–600 metriin tarkasti ampuvalla aseella. | 20mm Lahti L39 Antitank Rifle (Shooting & History) (youtube.com)Lähde: Timo Hyytinen, Aimo Lahden asekeksinnöt
En keksi ihan vastaavaa kotimaisen runoilijan satavuotisjuhlaa tälle vuodelle kuin luettelemasi juhlavuodet. Tänä vuonna voimme kuitenkin ainakin muista Edith Södergrania, jonka kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi satavuotta.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4814
Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta puolalaisen runoilijan ja kirjailijan Wisława Szymborskan syntymästä.
https://www.nobelprize.org/prizes/literature/1996/szymborska/facts/
Pikainen nettihaku nosti esiin Maisteritutkielman. Kallas Lukka: Pyhä nimessä ja paikassa 2022. Siinä mainitaan Kouvolan Pyhäjärvi ."Kouvolan Pyhäjärven poikki kulkee maakunnan raja. Sen rannoilla ja Hiidensaaressa on löydetty esihistoriallinen asuinpaikkoja, muinaishauta, muinaislinna ja kalliomaalaus. Hiidensaaressa on kohouma Hiidenvuori ja saaren eteläpuolella Hiidensalmi. Sen ympäristössä on myös Kirkko-nimiä, kuten viereinen vakavesi Kirkkojärvi, Kello-nimiä ja Nais-nimiä. Muita nimiä on Sorronniemi, Pirunkallio, Pahasaari, Rajasuo ja Pappilanharju. Nimiarkistossa järvestä kerrotaan, että ”ne esi-isät uhrail tääl jaalon puolisil rannoil – ne usko et ne pahat henget väistä nee kauas niit uhritulii” (NA 1958)." Linkki…
Käsittelyssä-tila tarkoittaa yleensä sitä, että kyseessä on uusi kirja, jota käsitellään juuri lainauskuntoon. Kirjasta tarkempaa tietämättä on kuitenkin vaikea sanoa, miksi kirja on heti poistettu. Yksi mahdollisuus on, että kirja on saapunut kirjastoon viallisena, eli esimerkiksi sivuja on puuttunut.
Laulu on nimeltään "Koulutyttö", ja se sisältyy Kaarina Korpin kirjaan "Laulu- ja laululeikkikirja : kouluja ja lastentarhoja varten". Laulu alkaa: "Syksyllä kulkevi koulutyttö kouluhun ilomiellä". Toinen säkeistö alkaa: "Laskut jos laskee ja läksyt lukee, silloin ne koulussa luistaa". Kirjan laulut on säveltänyt Armas Nyman. Sanoittajaa ei erikseen mainita, joten ilmeisesti Kaarina Korppi on ne sanoittanut. Kirjassa on lauluihin sanat ja nuotit (melodianuotinnos tai kuten tästä laulusta melodianuotinnos ja piano- tai harmonisäestys) ja joihinkin lauluihin myös leikkiohjeet. Kirjan 1. painos on ilmestynyt vuonna 1933 ja 2. painos 1947. Kirjan on kustantanut Karisto.
Kappale löytyy nuottikirjasta Tulipunaruusut (FM04237-4), Fazer 1979.
Nuottikirja on Kuopion pääkirjaston musiikkiosaston kokoelmissa ja tällä hetkellä näyttäisi olevan jopa paikalla (musiikkiosaston tietopalvelun puhelinnumero on 017 182325, musiikkiosaston lainaus 017 182324)
Tarkoitat varmaankin tätä vuonna 2012 ilmestynyttä kirjaa: Pieksämäen seudun Putkoset: enempi kuin muita immeisiä / Mauri Putkonen ja Marianne Sartomaa.
Kirjaa on vain joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa. Useimmista kirjastoista sitä ei saa kotilainaan, mutta Turun yliopiston kirjastossa on lainattava kappale. Voit saada kirjan kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
http://finna.fi
Konetyyppien englannin- ja suomenkielisillä nimillä vastaan tuli lähinnä peleihin liittyviä videoita, mutta venäjää taitavat kollegani paikansivat Youtubesta ja Yandexin videopalvelusta venäjänkielisillä hakusanoilla (esimerkiksi Ближний бомбардировщик Су-2 ja Штурмовик Ил-2) runsaasti erilaista dokumentti- ja arkistoaineistoa venäläisistä toisen maailmansodan aikaisista pommikoneista. Hakusanoina Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat (Авиация дальнего действия), toinen maailmansota (вторая мировая война) ja video (фильм) ovat myös hyödyllisiä.
Летающая легенда Ил-2 - YouTube vanhan MiG-lentäjän tili, lentonäytöstä kuvattu
ИЛ-2 штурмовик. Легендарный самолет второй мировой. Документальный фильм -…
David Bowien viimeinen kokonainen konsertti oli Reality-kiertueen viimeiseksi jäänyt esiintyminen 25.6.2004 Hurricane-festivaalilla Saksassa. Kiertueen oli tarkoitus jatkua vielä heinäkuulle, mutta sen loppuosa jouduttiin peruuttamaan Bowien terveysongelmien takia. Hän esiintyi vielä vuosien 2005 ja 2006 aikana joitakin kertoja hyväntekeväisyystapahtumissa.
Lähteet:
Davidbowie.com: https://www.davidbowie.com/about
Bowiewonderworld.com: https://www.bowiewonderworld.com/tours/2004.htm
Presidentti Kekkosen syntymäpäivä ei ollut virallinen liputuspäivä hänen presidenttikaudellaan. Liputuskäytäntöjä sääntelivät Laki Suomen lipusta 40/1918 https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/40-1918.pdfasetus Suomen lipun virallisesta käyttämisestä sekä julkisesta liputuksesta muunlaisilla lipuilla 178/1934 https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/178-1934.pdfsekä Asetus liputuksesta Suomen lipulla 383/1978 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1978/19780383ja Laki Suomen lipusta 380/1978 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1978/19780380 Sen sijaan jotkut kansalaiset ovat voineet liputtaa kunnioituksesta presidentti Kekkosta kohtaan jo hänen presidenttikaudellaan, se on ollut sallittua.Liputus on tapahtunut mm. silloin…
Pirkko-valssi löytyy Dallapén vihkosesta Dallapé 70 : suosituimmat humppasävelmät N:o 3 ja samoin nuottijulkaisusta Dallapé-orkesteri : Tanssiorkesteri Dallapé ; 38 (1937). Edellinen on myös Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Olisikohan kyseessä Kaija Pakkasen runo "Sinulle kirjoitan":
"Minä kirjoitan sinulle runon,
ihan pienen ja yksinkertaisen,
niin että kaiken ymmärrät.
Sinä minulle hymyn säteilet,
sen suloisen, niin suloisen,
minä taas hymystä runon teen.
Ja kohta ei teidä kumpikaan,
kuka kirjoittaa,
kuka hymyn suo,
sinä, minä tai sinä -
sama tuo.
Sinä juuri olet lapsi jokainen,
niin tärkeä, pieni ihminen."
Runo löytyy muun muassa Kaija Pakkasen runokokoelmasta "Runoretki", vuodelta 2001.
Voit hakea vaikkapa Googlesta eläinkuvia. Yleensä sellaiset kuvat, jotka ovat julkisilla hakukoneen sivuilla, ovat vapaasti käytettävissä.(www.google.fi - kuvahaku)
Helppolukuisia kirjoja voisivat olla seuraavat klassikot, joita luetaan mm. usein kouluissa:
John Steinbeck: Hiiriä ja ihmisiä, Ernest Hemingway: Vanhus ja meri, Frans Emil Sillanpää: Elokuu, Mika Waltarin Palmu-kirjat, Surun ja ilon kaupunki, Juhani Aho: Rautatie, Aapelin kirjat, Hannu Salama: Se tavallinen tarina.
Muita melko ohuita, selkeitä kirjoja: Marguerite Duras: Rakastaja, Irene Nemirovsky: Tanssiaiset, Francoise Sagan: Tervetuloa ikävä ja Rosa Liksom: Tyhjän tien paratiisit.
Helppolukuisia, vaikka eivät kovin ohuita, ovat dekkarit, kuten esim. Leena Lehtolaisen, Matti Rönkän ja Matti Yrjänä Joensuun kirjat. Helppolukuisia viihteen puolelta olisi mm. Enni Mustosen ja Anneli Kivelän romaanit.
Sadan sanan tarinoita löytyy…
Onpa kaunis maalaus.
Sen arviointi kannattaa jättää asiantuntijoille esim. Huutokauppakamareilla on ilmaisia arvointipalveluita netissä. Niistä on tietoa tämänkin palvelun edellisissä vastauksissa. esim.https://www.kirjastot.fi/kysy/kaksi-taulua-jotka-maalattu-vuonna?language_content_entity=fi
Kysyit lisätietoa taiteilija Raoul Dufysta. Googlella löytyy melko hyvä Wikipedia-artikkeli.
Lisää tietoa löytyy myös Helmet-haulla. Taiteilija on mainittu mm.
Pinx : maalaustaiteen mestareita. 4 : Näkyvän maailman palapeli
Kyllä vain, selkokieli tarkoittaa helppoa suomen kieltä, joka sopii ihmisille, joille yleiskieli on syystä tai toisesta liian vaikeaa. Selkokielestä voi lukea lisää Selkokeskuksen sivuilta.
Kirjojen selkomukauttaminen tarkoittaa sitä, että kirjan kieli on mukautettu selkokielelle. Tämä selviää esim. Tieteen termipankin määritelmästä. Esim. monia klassikkoteoksia (ja uudempia kirjoja) on selkomukautettu, eli niistä on tehty selkokieliset versiot yleiskielisten rinnalle.
Ei pitäisi olla mitään yleistä syytä, ettei yleisluontoiseen kysymykseen annettua vastausta julkaista. Inhimillinen virhe on toki mahdollinen, mutta jos tällaisia tapauksia on ollut useampia, se ei kuulosta uskottavalta. Tällaisesta ongelmasta ei ole laajemmin kyselty, joten mistään yleisestä julkaisuongelmasta ei näyttäisi olevan kysymys. Jotkut kysymykset ovat kyllä niin yksityisluontoisia, että niitä ei julkaista verkkosivuilla, mutta niitä on suhteellisen vähän. Jos saan sähköpostiini jonkun esimerkin vastauksesta, joka ei ole mennyt julkiselle puolelle, voin pyytää toimitusta tutkimaan tarkemmin tapausta. Tarkoitushan on, että kysymykset ja vastaukset hyödyttävät kaikkia kiinnostuneita.
Heikki Poroila
Siskan tunnussävelmän sävelsi saksalainen nykysäveltäjä Eberhard Schoener. Teemalla ei näytä olevan muuta nimeä. Se on kuultavissa muun muassa YouTubessa.
Schoener sävelsi myös musiikin Siskan kaikkiin jaksoihin ja esimerkiksi Kettu-sarjan tunnussävelmän.
http://krimiserien.heimat.eu/s/siska_eberhard_schoener.htm
