| Mikä on suomen vanhin kaupunki |
1219 |
|
|
|
Terveisiä täältä Turusta, Suomen vanhimmasta kaupungista. Turun kaupungin perustamiskirjaa ei ole säilynyt, mutta kaupungin syntyajankohtana pidetään vuotta 1229, jolloin tuomiokirkko siirrettiin Koroisten niemeltä nykyiseen paikkaansa Unikankareen mäelle. Kaupunkikehitys alkoi kunnolla 1280-luvulla, jolloin nykyistä tuomiokirkkoa alettiin rakentaa.
Rauno Lahtisen kirjoittama Turun historia (2014) antaa hyvän yleiskuvan vanhan pääkaupunkimme historiasta. |
| Yritän selvittää sellaisten teosten nimiä, jotka olen jo ehtinyt unohtaa. |
498 |
|
|
|
Kyseessä taitaa olla Tittamari Marttisen kirjoittama Hotelli Pyrstötähti (Itupiikki, 2008).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au12717d78-69a7-40fe-b240-42222f4158f1
|
| Onko skannauspalvelua? |
348 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjastossa on skanneri pääkirjaston uutistorilla (uudisosa 1. krs.) ja musiikkiosastolla (vanha rakennus 2. krs.). Ohessä esimerkkinä pääkirjaston palvelut listauksena https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85141 |
| Kari Piirosen Elämän mittainen matka |
995 |
|
|
|
Valitettavasti lauluun ei löydy nuotteja. |
| Löytyykö joku kattava kirja, joka kertoo postikortin historiasta? Mistä ajatus syntyi? Miten se on vuosien varrella muuttunut? |
323 |
|
|
|
Postikorttien historiaa ja merkitystä käsitteleviä teoksia on julkaistu paljon. Esimerkiksi Finnasta (https://finna.fi/) löytyy hakusanalla ”postikortti historia” yli 400 tulosta, kun aineistotyypiksi valitsee kirjan. Palvelusta on mahdollista myös katsella vanhoja postikortteja.
Erik Johansonin ja Teuvo Termosen kirjoittamassa teoksessa ”Postikortti Suomessa” (1981) kerrotaan postikortin historiasta ja sen kehitysvaiheista. Kirjan mukaan vanhimmat postikortin kaltaiset kuvitetut tervehdykset ovat noin vuodelta tuhat, jolloin kortit tehtiin papyrus- tai puulevylle. Teollisesti postikortteja alettiin valmistaa 1700-luvulla Ranskassa, ja 1840-luvulla Englannissa alettiin lähettää valokuvapostikortteja. 1840-luvun Englannista ovat… |
| Miten menikään sanonta "ei kahta,ilman kolmatta" tjn. sinnepäin,m itä sillä tahdottiin ilmaista ja mistä saanut alkunsa,tai kuka lausunut? |
2453 |
|
|
|
Kirjaston aineistosta ei valitettavasti löytynyt tämän sananlaskun alkuperää tai virallista tarkoitusta. Yleensä sillä ilmaistaan, että kerralleen toistunut asia voi toistua uudelleenkin.
Tätä on kysytty myös Helsingin kaupunginkirjastolta kysy-palvelusta ja he neuvoivat kysymään tätä vielä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston tietopalvelusta:
https://www.finlit.fi/fi/yhteystiedot#.W4k_Zk32SUk
Kotimaisten kielten keskus voi myös tietää kyseessä olevan vanhan sananlaskun tarkoituksen:
https://www.kotus.fi/
|
| Täytän lähiaikoina 50 vuotta ja järjestän sukulaisilleni ja ystävilleni pienen lounastapaamisen. Tapaamisen lopuksi haluaisin lukea runon, tai oikeastaan minkä… |
210 |
|
|
|
Runoa menneestä tulevaan en löytänyt, mutta mielestäni hauskan runon tulevaisuudesta, jossa mennyt jätetään taakse, löytyy Jyrki Heikkisen kokoelmasta U pui uje mui, 2002. Runossa täytetään 40 vuotta, mutta sen voi vaihtaa omaan ikäään. |
| Mistä tulee sana "hallita", mm. sanan hallitus-kantamuoto? |
795 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2013) kerrotaan, että sanan hallita sanavartalo on vanha germaaninen laina. Tätä vanhaa kantamuotoa edustaa nykyisissä germaanisissa kielissä esimerkiksi saksan halten ja ruotsin hålla. Kirjassa mainitaan, että suomen kirjakielessä hallita on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Veijo Meren teoksessa Sanojen synty (1991) hallita-sanan taustalla oleva, vanha germaaninen laina on rekonstruoitu muotoon halthan-. Indoeurooppalainen sanavartalo oli Meren mukaan qel-, panna nopeaan liikkeeseen. Alkumerkitykseltään tämä tarkoitti karjan ajamista. Erkki Itkosen toimittamassa teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1992) … |
| Varsinais-Suomessa olen kuullut sanonnan "Voi jeere!" tilanteessa, jossa kaikki ei ole mennyt suunnitellusti. Esimerkiksi Hämeessä ja Pirkanmaalla en ole… |
603 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan sana "jeere" on lähtöisin Sauvon alueelta, mutta sen tarkempaa tarkoitusta en löytänyt. Sitä on käytetty yleisesti päiviteltäessä ja harmitusta ilmaistaessa esim. "Voi jeere sentään kun harmittaa!".
Lähteet:
Vilppula, Matti: Suomen murteiden sanakirja. 5. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Edita 1997 |
| Olen lukenut jostain, että Suomalainen teatteri veti Työmiehehn vaimo -näytelmän heti kantaesityksen (28.1.1885) jälkeen pois ohjelmistostaan. Mistähän tämä… |
381 |
|
|
|
Teatterin tiedotuskeskuksen ja Teatterimuseon ylläpitämässä ILONA-esitystietokannassa on tieto, että Työmiehen vaimoa esitettiin vuonna 1885 Suomalaisessa teatterissa eli nykyisessä Kansallisteatterissa yhteensä 17 kertaa. Näytelmä herätti runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan etenkin sanomalehdistössä, mutta sitä ei vedetty pois. Homsantuun roolia näytteli Ida Aalberg.
Suomalaisen teatterin johtaja Kaarlo Bergbom oli Minna Canthin läheinen ystävä ja neuvonantaja ja luultavaa on, että syyn olisi tullut olla erittäin painava, jos esitys olisi vedetty pois näyttämöltä.
Eliel Aspelin-Haapkylän kirjoittama Suomalaisen Teatterin historia osa 3 (SKS 1909) käsittelee näytäntökautta 1884-1885 usean sivun verran. Mitään poisvetoa ei näillä… |
| Mikä mahtaa olla nimeltään runo / laulu, jotka alkavat: "Ol' vanha, häijy, ruma peikkoaikoinaan. Se saapui maahan tähän ilmalaivallaan. Ja säärin pitkin loikki… |
2326 |
|
|
|
Muistelemasi laulun nimi on kaikessa ytimekkyydessään Ol´ kerran vanha, häijy, ruma peikko aikoinaan ja sen on säveltänyt ruotsalainen Felix Körling. Körling kirjoitti myös alkuperäiset sanat ja suomennoksesta vastasi Immi Hellen.
Yleisradion fono.fi -palvelusta löytyy useita levytystietoja, esimerkiksi tämä: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=33deb6c2-2ef6-4097-b17f-0cab9477695c
Lisäys: Laulusta näkee käytettävän myös ruotsinkielisen epävirallisen nimen suomennosta: Det var en gang -> Oli kerran. Virallista nimeä ei liene olemassa. |
| Löytyisikö jostain Otavan aikanaan painama romaani "Polttavat askeleet" Kirjoittanut Raila Hellä vuonna 1928/1929. |
167 |
|
|
|
Raila Hellän Polttavat askeleet -romaanista löytyy saatavuustietoja useista kirjastoista (esimerkiksi Oulun kaupunginkirjasto ja Varastokirjasto). Sinun on mahdollista tilata kirja kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=26741
https://finna.fi/Record/vaari.74754
https://finna.fi/Record/helka.344773 |
| Minkälainen englantilainen sanomalehti The Times oli 1810-luvulla? Oliko se nykyisen sanomalehden tapainen eli taitettava vai enemmän kuin ohut vihko? Sivuja… |
328 |
|
|
|
1810-luvulla The Times oli 12-sivuinen ja kooltaan iso eli perinteisen sanomalehden kaltainen. Tarkkoja mittoja ei löytynyt löytämistäni lähteistä. The Times painettiin höyrykäyttöisellä pyörivällä painokoneella ja painosmäärä oli 5000 kpl vuonna 1815.
|
| Uusi acer pelikone on otettu paketista. HDMI liittimen reikä on peitetty levyllä, eikä sitä voinut ottaa pois edes sivukantta avaamalla. Onko tämä joku yleinen… |
960 |
|
|
|
Acerin Predator-sarjan pelitietokoneissa saattaa olla grafiikkakortti, joka liitetään joko VGA:n tai DVI-liittimen kautta tietokoneen näyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että PC:n sisällä HDMI-portin kohdalla ei ole grafiikkakorttia ja siksi portti on peitetty. Valmistajat tekevät tätä, jotta asiakkaat eivät liittäisi näyttöä tai telkkaria tietokoneeseen väärin.
Tässä kuva, jossa kaikki kolme eri videoporttia:
http://www.differencebetween.info/sites/default/files/images_articles_d7_1/vga_hdmi_vdi_1.jpg
Onko tietokoneessa alempana DVI tai VGA portti? Ne ovat yleesä alhaalla lähellä virtalähdettä. Osassa tietokonenäytöistä ja telkkareista on vain HDMI-liitäntä, joten saatat tarvia adapterin, jonka avulla saat HDMI-johdon liitettyä… |
| Auton hylkääminen jälkitarkastuksessa |
6157 |
|
|
|
Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) mukaan katsastus on suoritettava kokonaan uudestaan, jos yhden kuukauden jälkitarkastustusaika on kulunut umpeen. Mikäli ajoneuvo hylätään jälkitarkastuksessa, sitä ei saa käyttää ennen kuin todetut viat on korjattu. Korjaamisen jälkeen ajoneuvo täytyy viedä uudestaan määräaikaiskatsastettavaksi.
Lisätietoja löytyy esimerkiksi Trafin verkkosivuilta: https://www.trafi.fi/tieliikenne/katsastus/maaraaikaiskatsastus |
| Mitä kivisiltatyömaita Saarijärvellä oli vuoden 1930 paikkeilla? Löytyisikö noista silloista kuvia? |
610 |
|
|
|
Mahtaisikohan kyseessä olla Majakosken silta Saarijärven Tarvaalan kylässä? Sillan rakennustyöt mainitaan sivulla 235 Mauno Jokipiin toimittamassa teoksessa Keski-Suomen historia 3, Keski-Suomi itsenäisyyden aikana (1993). Heikki Junnilan ja Kauko Hakalan kirjan Saarijärven historia : Paavon Saarijärvestä kaupungiksi (1995) sivulla 397 kerrotaan, että naapuripaikkakunnilta Saarijärvelle tulleita työntekijöitä oli pääosin Majakoskella, joka oli silta- ja työttömyystyömaa. Kirjan mukaan Majakosken vanha silta oli lahonnut, ja sen uusimistyöt sijoittuivat vuosille 1934 - 1936. Teos kertoo myös, että uusi, viisi metriä leveä silta tehtiin teräsbetonipalkeista, ja siitä tuli kolmiaukkoinen. Samalla sivulla on maininta myös Palvasalmen sillan… |
| Pin-koodi kohta väittää,että koodini on väärä? Saisinko varmistuksen koodistani, kiitos ! |
433 |
|
|
|
Tätä kautta ei voi tarkistaa omaa PIN-koodia eli tunnuslukuasi, vaan sinun täytyy mennä johonkin Vaski-kirjastoon, ottaa kirjastokorttisi mukaan ja todistaa henkilöllisyytesi.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
|
| Kaipaan kaunokirjallisuutta, jossa metsä olisi isossa roolissa. Esimerkkinä Anni Kytömäen Kultarinta. Myös vanhemmat teokset kiinnostavat. |
346 |
|
|
|
Tässä muutama esimerkki kirjoista, joissa metsä on isossa roolissa tai metsäkuvaus on erityisen voimallista.
Tiina Raevaara: Eräänä päivänä tyhjä taivas
Robert Holdstock: Alkumetsä
Essi Kummu: Karhun kuolema
Peter Handke: Intohimoisesta sienestäjästä
Siri Kolu: Metsänpimeä
Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä
Katja Törmänen: Karhun morsian
Helena Waris: Uniin piirretty polku
Veikko Huovinen: Puukansan tarina
Eowyn Ivey: Lumilapsi
|
| Etsin suomen- tai englanninkielisiä kaunokirjallisia teoksia, joissa on reumapotilas tai reumapotilaita. Löydän vain reumaa koskevia tieto- tai opaskirjoja. |
320 |
|
|
|
Asiasanalla reumataudit Vaskin ja Helmetin verkkokirjastoista sekä Kirjasampo-palvelusta löytyy seuraavat teokset:
Anja Snellman: Pääoma
Taina Pyysaari: Eemeili@ (nuortenkirja)
E. Antero Karjalainen: Päivä koirana
Kirsti Hilden: Kuin huutaisi tuuleen
Anja Tikkanen: Rakasta minua hellästi
Päivi Rinne : Rakastit vaikenemalla
|
| Mikä on Suomenniemen kirjastoTALON uusi nimi? |
249 |
|
|
|
Suomenniemen kirjastolle haettiin syksyllä 2017 nimeä yleisöäänestyksellä. Nimeksi tuli Kirjasto- ja nuorisotalo Lukukäki. |
Ask a Librarian