| Onko serkku verisukulainen? |
1918 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verisukulainen on henkilö, joka polveutuu samasta kantavanhemmasta. Verisukulaisiin ei siis lueta sukulaisia avioliiton tai adoption kautta. Koska serkuksilla on samat isovanhemmat, ovat he myös verisukulaisia keskenään.
Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/verisukulainen |
| Kuka laulaa Belyje rozy (Valkoinen ruusu) kroatiaksi? |
250 |
|
|
|
Laulaja vaikuttaisi olevan Maja Blagdan. Kappale on kroatiaksi Bijele Ruže. |
| Miksi saippua tuoksuu hyvältä, mutta maistuu pahalta? |
316 |
|
|
|
Saippuaa valmistetaan keittämällä rasvoja tai öljyjä emästen kanssa. Maultaan emäkset ovat karvaita. Hyvä tuoksu johtuu saippuoimisessa käytetyistä estereistä, jotka tuoksuvat useimmiten hyvältä.
Lähteet:
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/saippuan_valmistus_opettaja.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Em%C3%A4s
https://fi.wikipedia.org/wiki/Esterit |
| Onko tälle Hamletin lainaukselle suomennosta. Tarvitsen myös suomennoksen viitetiedot. “There’s rosemary, that’s for remembrance. Pray you, love, remember. And… |
153 |
|
|
|
"Tässä on rosmariinia, se on yrtti, joka muistuttaa. Muista siis, rakkaani. Nämä ovat orvokkeja, ne ovat ajatuksia varten."
William Shakespeare, Hamlet (WSOY ja Matti Rossi 2013), s.191
|
| Mistä on tämä: Niinpä niin veli hyvä, onko hautakuoppasi liian syvä... |
841 |
|
|
|
Säkeet ovat melko lähellä ruotsalaisen Carl Michael Bellmanin Så lunka vi så småningom -nimisen kappaleen käännöstä. Kyseinen kappale on Fredmanin laulu nro 21, ja laulusta on ainakin kolme suomennosta:
1. Reino Hirviseppä: Juokaamme veikot/Kesteissä (alkusanat "Niin pannaan hölkäks hiljalleen")
2. Liisa Ryömä: Laulu 21 (alkusanat "Näin hummatessa huoletta")
3. Jukka Tabermann: Fredmanin laulu 21 (alkusanat "Niin pikku hiljaa poistumme")
Jukka Tabermannin käännöksessä mainitaan säkeet "onko hautakuoppa liian syvä, niinpä siis ota ryyppy hyvä".
Lähteet:
https://emakbakea.files.wordpress.com/2018/12/Bellman.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ennen_viimeist%C3%A4_maljaa
http://www.songcoleta.com/lyrics/fredmanin_laulu_numero_21_(vesa-… |
| Miksi kutsutaan sitä puukossa tai tikarissa terän ja pidikkeen välillä olevaa rengasta tai tappia, joka estää kämmenen liukumasta kahvasta terään esimerkiksi… |
1259 |
|
|
|
Kyseessä on väistin (engl. guard tai crossguard), jonka tarkoitus on suojata kättä sekä vastustajalta tulevilta iskuilta että luisumiselta terään. Kyseisestä osasta käytetään samaa nimitystä erilaisten pistinten ja miekkojen osalta.
https://science.howstuffworks.com/sword-making1.htm
https://www.swordsoftheeast.com/theanatomyofajapanesekatana.aspx
https://fi.wikipedia.org/wiki/Miekka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puukko#Puukon_rakenne_ja_osien_nimitykset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tikari
Kuvassa Turun yliopiston arkeologian oppiaineen esinetuntemuksen kurssin materiaalin kuvaus miekan osista ja niiden nimityksistä,
|
| Synnyttääkö radioaktiivinen säteily lämpöä? |
342 |
|
|
|
Radioaktiivinen säteily itsessään ei synnytä lämpöä, vaan lämpöä/radioaktiivista säteilyä syntyy radioaktiivisten aineiden hajoamisessa.
Vastaavanlaiseen kysymykseen on palvelussamme vastattu myös aiemmin. Ohessa linkki myös aiempaan vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/synnyttaako-radioaktiivinen-sateily-lampoa-maapallon?language_content_entity=fi
Lähteet:
https://www.stuk.fi/documents/12547/494524/kirja2_1.pdf/ad477d85-2f5c-fa90-c25d-720e161b8b8a
https://newscenter.lbl.gov/2011/07/17/kamland-geoneutrinos/
https://en.wikipedia.org/wiki/Radioactive_decay
https://chemed.chem.purdue.edu/genchem/topicreview/bp/ch23/radiation.php
https://en.wikipedia.org/wiki/Ionizing_radiation
https://… |
| Miltä tahansa mereltä kaukaisin kohta maalla sijaitsee Guinnessin ennätystenkirjan mukaan Kiinan luoteiskulmassa. Missä sen sijaan sijaitsee vastaavanlainen… |
697 |
|
|
|
Virallista tietoa Suomen kaukaisuuden navasta ei valitettavasti löytynyt, mutta koitin itse mitata kaukaisimman paikan merestä. Vaikuttaisi siltä, että kaukaisin maa-alue merestä on Pieni Hiekkasaari, joka sijaitsee Pielisessä. Etäisyyttä Liminganlahteen Perämerellä on 281 km, Viipurinlahteen 282 km ja Vienanmereen 284 km. Kaukaisin piste itsessään on vedessä saaren vieressä. |
| Mikäli henkilöauto kuluttaa 40 litraa polttoainetta siitä muodostuu 100 kg hiilidioksidia, vaikka kaikki bensa muuttuisi hiilidioksidiksi niin, mistä tuo… |
1325 |
|
|
|
Muodostuvan hiilidioksidin määrä ei ole suoraan verannollinen kulutetun polttoaineen määrään. Kemiallisessa reaktiossa aine muuttuu toiseksi/toisiksi aineiksi, joten aineen, tässä tapauksessa polttoaineen, alkupainoa ei voi suoraan verrata palamistuotteiden loppupainoon.
Otetaan esimerkiksi puun polttaminen nuotiossa. Poltettavien puiden yhteispaino ei tässäkään tapauksessa ole sama kuin niistä muodostuvan tuhkan paino. Osa aineesta vapautuu energiana, osa palamisprosessissa syntyvänä toisena aineena. Tässä tapauksessa palamisessa syntyy muun muassa lämpöä, tuhkaa sekä savua.
Polttoaineen palamisesta syntyy sekä hiilidioksidia että muita päästöjä, jolloin osa polttoaineen palamistuotteista on muuta kuin hiilidioksidia… |
| Onko olemassa kirjoja, joihin olisi koottu natsi-Saksan sisällä toimineita henkilöitä, jotka toimivat järjestelmää vastaan tai halusivat pelastaa ihmisiä tuhoamisen sijaan? |
473 |
|
|
|
Valitettavasti mitään yksittäistä kirjaa, johon olisi koottu toisen maailmansodan sankareita ei löydy, mutta Hitleriä vastustaneiden ihmisten kertomuksia on. Tällaisia kirjoja löytyy Vaskin alueelta mm:
Hans Mommsen - Germans against Hitler : the Strauffenberg plot and resistance under the Third Reich (2009)
Philipp von Boeselager - Me tahdoimme tappaa Hitlerin : heinäkuun 20. päivän 1944 salaliiton viimeinen jäsen kertoo (2008)
Randall Hansen - Disobeying Hitler : German resistance in the last year of WW II (2014)
Paul Berben - Salaliitto Hitleriä vastaan : 20.7.1944 (1964) |
| Minulla on tietojen mukaan virolainen puolihame, ehkä kansallispukuun kuuluva. Googlaamalla en löytänyt oikeaa. Selviäisikö teidän kautta? |
794 |
|
|
|
Eesti Rahvarõivad (Viron kansallispuvut) -sivuston kuvien perusteella on todennäköistä, että puolihameesi on virolainen. Monissa kunnissa esiintyy erilaista värivariaatiota, mutta suurimmassa osaassa kuviointi pysyy samanlaisena. Kaikista lähin hame, jonka löysin, on Pohjois-Virosta, entisestä Koerun kunnasta, joka nykyään on osa Järvan kuntaa.
Eesti Rahvarõivad: http://rahvaroivad.folkart.ee/et
Koeru: http://rahvaroivad.folkart.ee/rahvaroivad?element%5Bkihelkond%5D=Koeru&… |
| Ronya nimi on mielestäni Intiasta. Mikä sen alkuperä ja tarkoitus on. |
674 |
|
|
|
Valitettavasti luotettavaa vastausta ei löytynyt. Jotkut lähteet väittävät sen olevan kurdin kieltä ja tarkoittavan valoa (names.org), jotkut taas väittävät sen tulevan hepreasta, jossa se tarkoittaisi joko elämää (explorebabynames.com) tai jumalan iloista laulua (nameberry.com). Osa lähteistä sen sijaan kertoo Ronyan olevan vain ulkomaalaisittain tyylitelty versio Ronjasta, jonka alkuperää tosiaan oli jo selvitelty täällä. Mainintaa siitä, että Ronya olisi intialaista alkuperää, en valitettavasti löytänyt.
Names.org - https://www.names.org/n/ronya/about
ExploreBabyNames.com - https://www.explorebabynames.com/meaning-of-ronya
Nameberry.com - https://nameberry.com/babyname/Ronia
Mitä Ronjan nimi tarkoittaa? - https://www.kirjastot.fi/kysy… |
| Mikä oli mainos, jossa Lasse Mårtenson laulaa biisiä Tien kuningas, "Matkaan taas kuljen nyt suuntaa vaan en kysellyt..." |
1153 |
|
|
|
Kyseessä on Finnmatkojen mainos vuodelta 2001.
Mainos löytyy tästä Youtube -videosta 8:14 alkaen:
https://www.youtube.com/watch?v=W48tp1xpfgk
|
| Tarvitsen noppapelissä luvun yksi. Minulla on kaksi noppaa. Kuinka paljon todennäköisempää on, että saan luvun yksi kahdella nopalla kuin yhdellä nopalla?… |
550 |
|
|
|
Yhtä noppaa heitettäessä ykkösen todennäköisyys on 1/6.
Yhdellä nopalla todennäköisyys sille, että tulee ykkönen on siis: 1/6 ≈ 0,17 ≈ 17%
Kahta noppaa heitettäessä todennäköisyys sille, että yksi kahdesta on ykkönen (eli 1. TAI 2. on ykkönen) on: 1/6+1/6 = 2/6 = 1/3 ≈ 0,33 ≈ 33%
Jos sinulla olisi kolme noppaa, ja tarvitsisit vähintään yhden ykkösen (eli 1. TAI 2. TAI 3. on ykkönen) tällöin: 1/6+1/6+1/6 = 3/6 = 1/2 = 0,5 = 50%
Eli kun tapaukset ovat erilliset, on laskentakaava tämänlainen:
?(? ??? ?) = ?(?) + ?(?), jos tapaukset eivät riipu toisistaan… |
| Satu, jossa rampa poika pakenee jonnekin mielikuvitusystävän kanssa |
533 |
|
|
|
Astrid Lingrenin sadussa Hämäränmaassa on Jyrki-niminen poika, joka makaa kaiket päivät sängyssään eikä voi enää kävellä. Hämäränhetkellä herra Liljanoksa hakee hänet Hämäränmaahan eli Maahan Jota Ei Ole. Siellä Jyrki voi tehdä vaikka mitä, mm lentää ja ohjata raitiovaunua. Satu löytyy useammastakin kokoelmasta, esimerkiksi kirjasta Satuja, seikkailuja ja kepposia. Sadusta on myös olemassa Marit Törnqvistin kuvittama kuvakirjaversio vuodelta 1995.
kuvakirjan kansikuva ja esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9510202541
Raili Mikkasen Hyvästi! toivoo Jere -kirjassa (ilmestynyt 1990) Jere suuttuu ja päättää karata kotoa. Karkaamisessa auttaa Lentävä… |
| Etsin tietoa Turun kaupungin kansakoulujen kesäsiirtolatoiminnan historiasta |
1015 |
|
|
|
Turun kansakoulujen kesäsiirtolatoiminnasta löytyy tietoja ainakin muutamasta teoksesta. Kimmo Ikosen kirjoittamassa kirjassa, ”Turun koulut aikansa ilmiönä: 140 vuotta yleissivistävää opetusta (1872-2012)”, on luku ”Itsenäisen Suomen alkutaival”, jossa kerrotaan jonkin verran kesäsiirtolatoiminnasta.
Perusteellisempia tietoja löytyy kirjasta ”Turun kaupungin kansakoulut 1913-1923: kertomus lukuvuodelta”, johon on koottu kyseisten lukuvuosien vuosikertomukset. Vaikuttaisi siltä, että kesällä 1919 oppilaita ei lähetetty Ruissaloon vaan Paraisille, Nauvoon ja Taivassaloon. Lukuvuoden 1918-1919 vuosikertomuksessa nimittäin todetaan, että ”[t]änä vuonna ei voittamattomien esteiden tähden onnistuttu järjestämään kuin 3 siirtolaa”, s. 34.… |
| Mitä tarkoittaa, että jonkin markkinoilta on pudonnut pohja pois? |
182 |
|
|
|
Jos sanotaan, että jonkin markkinoilta on pudonnut pohja pois, voidaan se tulkita niin, ettei kyseisen tuotteen tai palvelun markkinoille/markkinoinnille ole enää perusteita, eli se ei ole mahdollisesti enää kannattavaa, tai esimerkiksi jokin muu tuote on tehnyt kyseisen tuotteen tarpeettomaksi. Voidaan myös tulkita, että jostain satunnaisesta syystä markkinoilla olevan tuotteen kysyntä on vain jostain syystä romahtanut. |
| Synnyttääkö radioaktiivinen säteily lämpöä maapallon sisäpuolella? |
522 |
|
|
|
Ympäristössämme on erilaisia radioaktiivisia aineita, joista valtaosa on luonnollisista lähteistä (esim. uraani, torium, kalium). Näiden tuottaman säteilyn vähäisiin määriin eliöt, mukaan luettuna ihminen, ovat sopeutuneet. Radioaktiivisia aineita on luonnollisesti myös maan sisällä.
Maapallon sisällä, sen kuoressa, tapahtuu radioaktiivista hajoamista. Tässä hajoamisprosessissa syntyy runsaasti säteilyä, joka on kuin lämpöä. Radioaktiivisen hajoamisen prosessissa syntynyttä säteilyä kutsutaan radioaktiiviseksi säteilyksi. Tiettyjen radioaktiivisten alkuaineiden hajoaminen maan kuoressa onkin suurin maansisäisen lämmön lähde.
Toisin sanoen: radioaktiivinen säteily itsessään ei synnytä lämpöä, vaan lämpöä/… |
| Kenen leima tämä on ? |
646 |
|
|
|
Valitettavasti en onnistunut kyseistä leimaa yrityksistä huolimatta tunnistamaan. Jokunen lisäkuva itse astiasta voisi mahdollisesti auttaa, jolloin joku voisi ehkä tunnistaa valmistajan itse astian perusteella, vaikkei leima olisikaan tuttu.
Kirjastosta löytyy myös jonkin verran esineiden ja/tai niiden leimojen tunnistukseen liittyviä teoksia ja oppaita, joiden saatavuutta kannattaa tiedustella tarkemmin omasta lähikirjastosta.
Kannattanee olla yhteydessä myös alan asiantuntijoihin tai harrastajien keskustelufoorumeihin, joilta löytyisi mahdollisesti enemmän tietoa aiheesta. Netistä löytyy keskustelupalstoja, joilla keskustellaan astioista ja niiden tunnistamisesta, joitakin astioiden tunnistuspalveluja, ja … |
| Mistä on peräisin Suomessa käytössä oleva sukunimi Winter? Perustuuko se englannin kielen winter-sanaan vai mihin? |
1766 |
|
|
|
Sukunimi-infon mukaan Suomessa käytettävä Winter-sukunimi näyttäisi olevan ruotsalaista alkuperää. Myös kirjoitusasua Vinter näkyy käytettävän. Ruotsissa Winter oli kahden vanhan aatelissuvun nimi 1600-luvulla. Nimi saapui Ruotsiin Johan Henrik Winterin kautta Ruotsin Liivinmaasta.
Sukunimi perustuu kantagermaanin sanaan *wintruz, joka esiintyy nykyään englannissa sanana winter, saksassa Winter ja ruotsissa vinter. Se ei siis perustu englantiin, vaan kehittyi englannin sanan kanssa.
Sukunimi-info: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/winter.html
Winter, Wikipedia (ruotsiksi): https://sv.wikipedia.org/wiki/Winter |
Ask a Librarian