| Mistä löytää tiedon miksi eri päivinä Pasilan linkkitorni on eri värinen? Usein juhlaväritys on selvä. Itsenäisyyspäivänä sinivalkoinen, ystävänpäivänä… |
69 |
|
|
|
Linkkitornin valaistuksesta ei löytynyt ajantasaista tietoa. Voit kysyä asiasta Yleltä, ks. https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedot |
| Etsin nuorten kuvakirjaa 60-luvulta. Siinä on aiheena tiikerin pentu pojan kasvattina. |
74 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olle Chendrun Viidakkopoika ja tiikeri vuodelta 1959. Isbn 9513036006. Kirja kertoo intialaispojasta, joka saa kasvatettavakseen tiikerinpennun, ja se on kuvitettu valokuvin. |
| Minun piti lukea eräs kirja yläasteella tai lukiossa, josta en yhtään pitänyt. En kuitenkaan saa millään sen nimeä mieleeni, ja tämä on jäänyt vaivaamaan minua… |
120 |
|
|
|
Näillä vinkeillä ei löytynyt vastausta tähän pähkinään. Olisiko palvelun lukijoilla ehdottaa tähän jotain? |
| Minkä ikäiselle suosittelette Narnia-kirjoja? Onko joku sarjan kirja liian jännittävä? |
209 |
|
|
|
Narnia-kirjoissa on jonkin verran jännittäviä kohtauksia ja taistelua, mutta väkivalta ei ole yksityiskohtaista tai graafista. Yleisesti sarja sopii noin 7-vuotiaista alkaen, riippuen lapsen lukutaidon tasosta ja siitä, kuinka paljon jännitystä hän kestää. Moni lapsi onkin tutustunut Narniaan ensin yhdessä aikuisen kanssa. |
| Mikä toukka on kuvassa |
106 |
|
|
|
Asiantuntemuksemme ei riitä hyönteislajien tarkkaan tunnistamiseen, mutta ulkonäkönsä puolesta toukka voisi olla esimerkiksi jonkin yökkösen toukka. |
| Osaatteko mainita nimeltä Daniela Krienin romaanin Vielä joskus kerromme kaiken tyyppisiä teoksia, joissa aiheena on kielletty rakkaus ikäeron vuoksi? |
65 |
|
|
|
Alaikäisen tytön ja aikuisen miehen suhteesta ovat kirjoittaneet mm. Marguerite Duras Rakastajassa (Otava 1985), Kate Elizabeth Russell Vanessassa (WSOY 2022) ja Vanessa Springora Suostumuksessa (WSOY 2021). Teokset kuvaavat ikäeron tuomaa valta-asemaa ja hyväksikäyttöä. Tunnetuimpia kuvauksia aiheesta lienee Vladimir Nabokovin Lolita (Gummerus 1959).Salaista rakkautta nuoremman naisen ja vanhemman miehen välillä kuvaa myös Jenny Erpenbeckin Kairos (Tammi 2024). Erbenbeckin kirjassa eletään DDR:n ja sen luhistumisen aikaa samoin kuin Krieninkin. Tessa Hadleyn kirjassa Vapaa rakkaus (Gummerus 2023) sukupuoliasetelma on kääntynyt toisin päin, kun nelikymppinen aviovaimo ja parikymppinen opiskelijamies aloittavat kielletyn suhteen 1960-… |
| Lukupiirissämme pohdittiin: Ovatko Finlandia-ehdokkaat ainoastaan isojen kustantamoiden kirjoja, vai onko muilla, jopa omakustanteilla, mitään asiaa kilpaan? |
69 |
|
|
|
Osallistuakseen Suomen Kirjasäätiön Finlandia-palkinto kisaan kirjalla on oltava nimetty kustantaja. Kustannusyhtiö voi olla kooltaan pieni tai suuri. Kustantajat saavat lähettää kisaan omia ehdokkaitaan, joista Kirjasäätiö laskuttaa kustantajalta osallistumismaksun, joka on 300 €/teos.Muihin osallistumiskriteereihin ja sääntöihin voi tutustua Suomen Kirjasäätiön sivuilla: https://kirjasaatio.fi/ |
| Olenko ymmärtänyt oikein, että jos suomalainen löytää omalta pottupelloltaan jonkin historiallisesti arvokkaan löydön: hopearahoja, muinaiskoruja..jne, hänen… |
117 |
|
|
|
Asiasta säädetään muinaismuistolaissa: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1963/295Käytännöllisemmät ohjeet löydön ilmoittamisesta löytyvät Museoviraston verkkosivuilta: https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut/esinekokoelmat/mita-teen-kun-loydan-muinaisesineenLyhyesti sanottuna yli 100 vuotta vanhat maasta löydetyt esineet kuuluvat valtiolle. Esinettä ei kuulu puhdistaa tai sen löytöpaikkaa kaivella. Esineestä kuuluu ilmoittaa Museovirastolle. Museovirasto voi lunastaa esineen (jos esine on peräisin tunnetusta muinaisjäännöksestä, se kuuluu korvauksetta valtiolle). Muinaismuistolain rikkomisesta voi saada sakkoa.Tutkijat voivat saada muinaisesineistä merkittävää tietoa maamme historiasta. Tämän vuoksi on tärkeää, että… |
| Löysin kirpputorilta Karhulan lasitehtaan (K24) valmistaman ruskean avarasuisen punakorkkisen (muovia) pullon (n. 200 ml). Korkissa on Rasion tehtaiden lpgo… |
90 |
|
|
|
Kyseessä on mahdollisesti kermapullo, vrt. pullo finna.fi-palvelussa: linkki. Kuvan pullo oli tuotannossa 1950 - 1960-luvuilla. |
| Löytyykö kirjaa nimeltä Vokkolan kirja? |
87 |
|
|
|
Kyseessä taitaa olla G. W. Enwaldin ja Kaarina Erämetsän kokoama teos Lapsuuden muistoja Leppävirralta (2009), jonka etukannessa lukee Vokkola-kirja. Kirjan huomautuksissa mainitaan, että kruununvouti Gustaf Enwald kirjoitti muistelmansa 1926-1927.https://finna.fi/Record/lep.11016?sid=5121067632 |
| Mistä löytäisin erään VA Koskenniemen runon, josta osa kuuluu seuraavasti: "Ja syvällä mun sieluissain Myös siellä meri soittaa Ja meren hurmaa juonehet Kun… |
39 |
|
|
|
Säkeistö löytyy runosta Öinen meri ja se on ilmestynyt teoksessa Uusia runoja (WSOY 1924). |
| Voiko saada vuoden 1997 kevät reaalin kysymykset? |
151 |
|
|
|
Kevään 1997 reaalin ylioppilastehtävät löytyvät teoksen Realis : uudistetun reaalikokeen opas (1997) liitteestä (s. 189-2007).Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.311243?sid=5117375382 |
| Minkä niminen ja mistä Elina Vaaran teoksesta on Tampere-aiheinen runoelma, joka alkaa: Kosken kohu, koneen jymy ääni kaupungin on tään. Voima nuori,… |
46 |
|
|
|
Säkeistö on Elina Vaaran runosta Tehdaskaupunki ja se on ilmestynyt runokokoelmassa Kaupunki ja erämaa (WSOY 1948). |
| Onko Federica Manzonin romaani Alma kännetty suomeksi tai ruotsiksi? |
44 |
|
|
|
Federica Manzonin teosta Alma (2024) ei ole käännetty suomeksi eikä ruotsiksi. |
| Raumalaisessa kansansävelmässä Rauman Ganaal kaverukset muistelevat, miten kerran soutelivat kanaalissa, törmäsivät reimariin, tulivat sitten ”paviljongi… |
53 |
|
|
|
Olisikohan ollut kyseessä Rauman purjehdusseuran paviljonki? Se sijaitsi ensin Ruuhiluodossa ja myöhemmin Iso-Hakunin niemessä. Ks. Ahti 1.1.1930. |
| Löytyykö yhtäkään kirjaa, jossa käsiteltäisiin kalevalaisessa runoudessa esiintyvää Isoa sonnia/Ison sonnin virttä? |
41 |
|
|
|
Ison härän runoa käsitelevät mm. akateemikot Martti Haavio teoksessa Karjalan jumalat (WSOY 1959) ja Anna-Leena Siikala teoksessa Itämerensuomalaisten mytologia (SKS 2012). Mahdollisesti aihetta sivuaa myös emeritusprofessori Juha Pentikäinen teoksessa Kalevalan mytologia, mutta tätä en päässyt tarkistamaan teoksen ollessa lainassa. |
| Keuruulla Lihjamon kylän liepeillä on Uplantie niminen tie ja Uplanselkä niminen järvi. Mitkä ovat nimien alkuperät? |
125 |
|
|
|
Varmaa tietoa ei löytynyt, mutta Upla on sukunimi, joten järvi ja tie ovat saattaneet saada sukunimen mukaan nimensä. Vanhoissa sanomalehdissä mainitaan Multialta kotoisin oleva murhaaja Aapo Upla, joka surmasi uhrinsa Pihlajavedellä 1892. Ks. esim. Tampereen uutiset 20.12.1892. |
| Vihollisen tappamisen aiheuttama syyllisyys? |
165 |
|
|
|
Oheisessa Jukka Leskisen toimittamassa julkaisussa Sotilaspsykologia maanpuolustuksen tukena (2018) syyllisyysteemaaa käsitellään lyhyesti otsikolla Sotilaan syyllisyyden tunne ja tappamisen psyykkiset esteet (s. 28-29) PVTUTKL+julkaisuja+9.pdfViittaat kysymyksessäsi ehkä tässä artikkelissa mainittuun toisen maailmansodan jälkeen julkaistuun laajaan tutkimusraporttiin nimeltä American soldier (Stouffer & työryhmä 1949), joka pohjautui perusteelliseen sotaveteraanien kyselytutkimukseen. Artikkelin mukaan tätä tutkimusraporttia voidaan edelleen pitää yhtenä sotilaspsykologian ja -sosiologian peruslähteenä. Yhtenä tämän tutkimuksen havaintona oli, miten vaikeaa tavalliselle ihmiselle on toisen ihmisen vahingoittaminen, puhumattakaan… |
| Luin juuri C.A. Gottlundin päiväkirjaa hänen Värmlannin matkastaan vuonna 1821. Siinä esipuheessa mainitaan, että vaikka Gottlund oli muutamia arkaluontoisia… |
56 |
|
|
|
Gottlundin kirjoitusten tutkija Olli Vilhunen kertoi Perä-Pohja-lehdelle 9.3.1928: "Sain selville aluksi, että Gottlund oli käyttänyt omia kirjoitusmerkkejään sanoissa. Esimerkiksi kun sain selville att-sanan käytön, oli minulla jo kaksi kirjainta a ja t. Samalla tavalla pääsin lopullisiin tuloksiin ja salakirjoitusta voi lukea." Gottlund oli siis korvannut tavalliset kirjaimet keksimillään merkeillä. Gottlundin alkuperäiset päiväkirjat löytyvät Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistosta. |
| Luen juuri torpparien elämää 1900-vun alkupuolelta. Artikkelissa kerrotaan peltoalaa salaojitetun "risu-riukuojiin". Millaisia mahtoivat nuo risu-riukuojat… |
89 |
|
|
|
Pellervo-lehdessä 8.10.1931 kerrotaan seuraavaa risuriukuojasta: "Hyvin tarkoituksenmukainen on insinööri Keson suosittelema risuriukuoja. Se tehdään niin, että ojanpohjaan ensin lidotaan hienompaa risua, lehdet tai neulaset ojanpohjaa vastaan ja tyvet ojan laskusuuntaan. Näiden päälle asetetaan kolme tukevaa riukua, kaksi alle rinnakkain ja yksi päälle. Näiden päälle tulee taas kerros hienoa risua, mieluimmin katajanrisuja, latvat peittomaata vastaan ja tyvet alaspäin." |