| Missä kirjassa Volter Kilpi pitää hienon puheen äitinsä tai vanhempiensa haudalla? |
289 |
|
|
|
Kyse lienee Alastalon salissa -teoksen esiluvusta Kirkkomaa. Tekstissä kertoja kulkee hautausmaalla ja toteaa: "Tutut ja tuntemattomat, ne, jotka oma silmäni on nähnyt, ja ne, joista on kertonut minulle vain puheenmuisto, oma lempeä äitini, oma vakava isäni, esivanhempieni maaksi muuttunut kunnioitettu tomu!""'Raskaasti ja rakkaasti kirjoitettu kirja' on omistettu vaimovainajan muistolle. Kirjan alkulukujen jo ollessa ladottuna Kilpi halusi liitettäväksi mukaan johdannon, joka oli kirjailijan Kustavin kirkon 150-vuotisjuhlassa elokuussa 1933 pitämä korkealentoinen puhe kirkkomaalla lepäävistä vainajista. Kilpi halusi kunnioittaa omalla lannistumattomalla työllään menneiden sukupolvien työtä."Lähde: https://kiiltomato.net/critic/volter-… |
| Omistan luultavasti Kupittaan saven sinisen maljakon.Pohjassa on mustat kirjaime LM. Ketä ne tarkoittavat |
446 |
|
|
|
Verkossa olevista Kupittaan Saven suunnittelijoiden tai leimojen listoista ei löytynyt leimaan sopivaa henkilöä. Ks. https://www.signaturer.se/Europa/kupittan.htmhttps://laatutavara.com/tietopankki/kupittaan-savi/#leimatKupittaan Savea käsittelee myös Tuula Salakari ym. teoksessaan Keräilijän aarteet - Kupittaan savi (2011). |
| Englannin kielisessä värejä käsittelevissä teksteissä valkoiseen harmaisiin ja mustaan sekoitettuja värejä kutsutaan eri nimillä. Valkoiseen sekoitetut ovat … |
535 |
|
|
|
Seppo Rihlaman teoksessa Värioppi (1997) käydään läpi monenlaista väreihin liittyvää terminologiaa (s. 31 - 32):Pastelliväri on erittäin valkopitoinen, mustuudesta täysin vapaa väri.Murrettu väri on syntynyt sekoittamalla puhtaaseen väriin sen vastaväriä tai mustaa väriä. Sanonnat taitettu, murrettu ja varjostettu [väri] tarkoittavat kaikki lähes samaa asiaa.Samea väri on erittäin harmaapitoinen tai varjostettu valkopitoinen väri.Synkkä väri on mustapitoinen väri.Varjostettu väri on mustapitoinen väri. |
| Kun auringonvalo luo kahden ristikkäisen säleverhon varjot jollekin pinnalle niin lopputuloksena ei ole teräväpiirteinen ruudukkokuvio vaan yksittäiset valon… |
116 |
|
|
|
Kyseisessä ilmiössä on ilmeisesti kyse diffraktiosta eli valoaallon muoto tosiaan muuttuu, kun aalto kohtaa esteen. Valitettavasti kirjastonhoitajan kapasiteetti ei riitä ilmiön täydelliseen ymmärtämiseen, Wikipediassa asiaa on kuitenkin yritetty avata: https://fi.wikipedia.org/wiki/DiffraktioKatso myös "Shadow blister effect" https://en.wikipedia.org/wiki/Shadow_blister_effectJa Youtube-video aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=dXNyF7lv_Wc |
| Missä toimi hotelli Erottaja Helsingissä tarkalleen? |
151 |
|
|
|
Hotelli Erottaja toimi osoitteessa Erottajankatu 15 - 17, ks. esim. Kotimaa 12.12.1930. |
| Etsin lasten runokirjaa, jota luin lapselle 2000-luvun alussa. Kirjassa on eri runoilijoiden runoja eri aikakausilta. Se on melko isokokoinen ja paksu, kannet… |
216 |
|
|
|
Kyseessä voisi hyvinkin olla Kaarina Helakisan toimittama ja Leena Lumpeen kuvittama Suomen lasten runotar. Kirja sisältää 550 suomalaista tai suomennettua lasten runoa eri aikakausilta. Liitteessä on kuva kirjan kannesta. |
| Etsin Turkuun, erityisesti Piispankadun ja Tuomaanpuiston suunnille sijoittuvaa romaania (romaaneja?). Entisaikaan sijoittuvan tarinan keskiössä on pieni tyttö… |
156 |
|
|
|
Mahtaisiko kyseessä olla Laila Hietamiehen (nyk. Hirvisaaren) Edessä elämän virrat? Joissain tietokantakuvauksissa mainitaan yhtenä tapahtumapaikkana Turun Piispankatu, ja Kirjasammossa teosta kuvaillaan näin:"Suontaan kylän ihmisistä kertova romaanisarja on nyt edennyt väkevään päätösosaansa. Päähenkilöiksi tässä romaanissa nousevat juuri koulunsa aloittanut Laura, Martta ja Aarne, Helmi-Elisa ja Karjalainen. Eletään kevättä ja kesää vuonna 1945. Vaikka sota on ohi, on elämä yhä monin tavoin vaikeaa. Lauralla on koti Turussa Martan ja tämän pienen poikavauvan luona, mutta koulussa hän joutuu maksamaan katkerasti evakonosastaan, kielestään… ja mielestään. Vain omassa Ajatuspuussaan, korkealla mäellä, hän tuntee olevansa turvassa. Siellä… |
| Onko totta, että nykyisissä suomalaisissa ajokorteissa voi olla sellainen tilanne, että ajokortin takana lukee jokin viimeinen voimassaolopäivä, mutta… |
484 |
|
|
|
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom kertoo seuraavaa:"Ajokorttilain voimaantulo 19.1.2013 muutti myös ennen lakimuutosta myönnettyjen ajokorttien voimassaoloaikaa.Ajokortit ovat voimassa enintään 18.1.2033 asti, vaikka niihin olisi merkitty myöhäisempi voimassaolopäivämäärä."Sinulle lähetetään kirje, kun ajokorttisi voimassaoloaika on loppumassa.Ks. https://ajokortti-info.fi/fi/perustietoa-ajokortista/ajokortin-voimassaolo |
| Voiko kuollut ampianen pistää? Tai voiko kuolleen ampiaisen piikki aiheuttaa allergisen reaktion? |
870 |
|
|
|
Asiasta löytyi hieman ristiriitaisia tietoja. Ilmeisesti kuollut ampiainen voi pistää, tai ainakin kuolleen ampiaisen piikki voi lävistää ihmisen ihon esimerkiksi päälle astuttaessa. Tällöin ihmiseen voi joutua myrkkyä ja siitä voi saada allergisen reaktion. YouTubesta löytyy video, joka havainnollistaa, mitä ampiaisen piikille voi tapahtua hyönteisen kuoleman jälkeen: https://www.youtube.com/watch?v=ATEDmguoWaw |
| Mistä voi löytää vanhan (1930-luvun) osoitteen, kun tietää perheenjäsenten nimet ja kunnan missä he asuivat? |
453 |
|
|
|
Riippuu kunnasta. Joissain kaupungeissa julkaistiin osoitekalenteria, josta ilmeni asukkaiden osoitteet. Osoitteet olivat myös puhelinluetteloissa.Jos paikkakunnalla ei ole julkaistu kumpaakaan tai niitä ei ole säilynyt, osoitteen selvittäminen menee salapoliisityöksi, jossa pitää yhdistellä tietoja monista eri lähteistä. Riippuu täysin tapauksesta, mitä lähteitä pystyy käyttämään - tietoja voi löytää esimerkiksi paikallishistorioista ja vanhoista digitoiduista sanomalehdistä. Kannattaa myös ottaa huomioon, että maaseudulla ei välttämättä käytetty nykyaikaista kadun nimeen ja numeroon perustuvaa osoitesysteemiä, joten osoite voi olla luonteeltaan hyvin epämääräinen. |
| Olen järjestämässä riemuylioppilasjuhlaa. Mistä löytäisin vuonna 1975 Laanilan Lukiosta (Oulussa) ylioppilaaksi kirjoittaneet? |
888 |
|
|
|
Näyttää siltä, että Laanilan lukiosta ei ole julkaistu mitään matrikkelia tai historiikkia, myöskään tietoja koulun arkistoista vuoden 1975 osalta ei löytynyt verkosta. Spes Patriae -kirjassa on vain pieni osa ylioppilaaksi kirjoittaneista.Suosittelen ottamaan yhteyttä suoraan Laanilan lukioon ja kysymään heiltä, onko vanhoja oppilasluetteloja olemassa. https://www.ouka.fi/laanilan-lukio/yhteystiedot?accordion=accordion-7276Toinen vaihtoehto on etsiä sanomalehdistä tietoja uusista ylioppilaista. Tietoja on todennäköisesti julkaistu joko toukokuussa tai kesäkuun alussa. Esimerkiksi Kalevaa ei ole digitoitu vuodelta 1975, joten helpoin tapa päästä selaamaan lehtiä on mikrofilmillä Turun yliopiston kirjastossa. |
| Löytyyköhän mistään sitä runoa, joka lausuttiin tvssa sen jälkeen kun Suomi oli voittanut jääkiekon MM kultaa 1995. |
84 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt kyseistä runoa. Kävin Youtubessa sekä Ylen elävässä arkistossa. Laitoin Ylelle kyselyn, mutta en ole saanut vastausta. Silloiseen Ylen urheilutoimittajaan en saanut yhteyttä. Kaikkea muuta voiton tienoilta löytyi, katsoin urheilu-uutisetkin, muttarunoa ei. |
| Kysyisin mikä teksti tulee Louhisaaren kartanon pääoven yläpuolella?? Suomeksi, kiitos!! |
285 |
|
|
|
Louhisaaren päärakennuksen portaalin yläpuolella on kivitaulu, jossa lukee "Ni Deus aedificet frustra dom[um] ulla paratur felices cives, datque facitque Deus" eli "Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät". Lisäksi taulussa on lause "Invidiam oblivione ulcisere" eli "Kosta vääryys unohduksella".Lähde: Louhisaaren opaskirja, Museovirasto 2005 |
| Etsimme faktaa vanhaan talviseen valokuvaan, jossa hyvin pienet kansakoululapset pitävät käsissään painettuja kirjekuoria tms, ehkä pieni erillinen vihkomainen… |
252 |
|
|
|
1940-luvulla toteutettiin paljon erilaisia keräyksiä. Paljon mediahuomiota kevättalvella 1948 sai Kansanavun keräys (ja siihen liittyvä YK:n lastenavun keräys). Kansanavun keräyksen yhteydessä myytiin rintamerkkiä, jossa on ehkä valkoiseksi kukaksi tulkittava kuva.Muita mahdollisia keräyksiä voisivat olla paperinkeräys sekä keräykset näkövammaisten, invalidien, SPR:n ja urheiluun liittyvien tavoitteiden hyväksi.Kansanapukeräys sanomalehdissä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=kansanapu%20ker%C3%A4ys&startDate=1947-01-01&endDate=1948-12-31&orderBy=RELEVANCELastenapu: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=lastenapu%20ker%C3%A4ys&startDate=1947-01-01&endDate=1948-12-31&orderBy=RELEVANCEKansanavun… |
| Haluaisin tietää erään teoksen nimen ja sen kirjoittajan (kirjoittajat?). Teos on julkaistu 1990-luvun alkupuolella (muistaakseni). Kyseessä on ennen 1990… |
118 |
|
|
|
Mahdollisia teoksia ovat mm. seuraavat:Hietala, Kari: Työttömyyden kustannuksetKettunen, Juha: Työllistyminen, työvoiman liikkuvuus ja työttömän taloudellinen asema = (Re-employment, labour mobility and welfare of unemployed persons)Kolehmainen, Sirpa: Naisten työmarkkinat ja työttömyys : segregaatio ja naisten työttömyys SuomessaLilja, Reija: Näkökulmia työttömyyden kohtaantoon SuomessaMartikainen, Pekka: Työttömyys ja kuolleisuusPääkkönen, Hannu: Työttömyyden keston yksilölliset erot Suomessa 1980-luvun lopullaSääski, Niilo: Työttömien seuranta 1989-1991Työministeriö: Vuoden 1989 työllisyyskertomus; Vuoden 1990 työllisyyskertomus |
| Miten perunaa valmistettiin ruokana silloin kun se löydettiin ruokana? |
250 |
|
|
|
Peruna on kotoisin Etelä-Amerikasta. Paikalliset asukkaat viljelivät erilaisia perunalajikkeita, joista osa oli hyvin erilaisia kuin nykyään kaupallisessa viljelyssä olevat lajikkeet. Osa perunalajikkeista esim. oli myrkyllisiä, ja ne piti käsitellä myrkyn poistamiseksi ennen kuin niitä pystyi syömään.Andien asukkaat valmistivat perunoita ruoaksi mm. keitttämällä ja paistamalla, kuten teemme nykyäänkin. Lisäksi perunoita valmistettiin mm. kuivaamalla sekä pakastamalla ja sulattamalla toistuvasti. Perunan käyttö oli sen alkuperäisillä käyttäjillä moniopuolisempaa kuin nykyajan ihmisillä.Lisää tietoa:https://www.smithsonianmag.com/history/how-the-potato-changed-the-world-108470605/Mann, Charles C.: 1493: Uncovering the New World Columbus… |
| Missä voi katsoa Kaleva sanomalehtiä vuodelta 1967? |
281 |
|
|
|
Voit katsoa vuoden 1967 Kalevaa Turun yliopiston kirjaston Sanomalehti- ja pienpainatepalveluissa Raision toimipisteessä. Käyttö vain kirjaston tiloissa.Volter https://utuvolter.fi/discovery/fulldisplay?vid=358FIN_UTUR:VU1&tab=Everything&docid=alma992957045405971&context=LSanomalehti- ja pienpainatepalvelut Raisio https://utuguides.fi/c.php?g=668103&p=4739274 |
| Kysymykseni ei taida suoraan koskea kirjastoja, mutta tavallaan kylläkin!? Olen siivonnut jäämistöä ja esille tuli outo mitali Mikkelistä. Google ei löydä… |
156 |
|
|
|
Kolikossa/mitalissa on kuvattuna ilmeisesti Mikkelin tuomiokirkko, Kivisakasti ja Naisvuoren näkötorni. Toisella puolella on Mikkelin vaakuna. Vaakuna on nykymallinen, eli kolikko lienee tehty vuoden 1943 jälkeen. Kolikko on erittäin kulunut eli vaikuttaa siltä, että se on ollut jonkinlaisessa käytössä, vrt. tämä yksilö: https://www.tori.fi/recommerce/forsale/item/1017299?Kolikko voi olla jonkinlainen muistoraha, tai -mitali, mutta yleensä niissä on enemmän tekstiä tai vuosiluku. Kolikko voi olla myös jonkinlainen poletti, niitä oli käytössä hyvin erilaisissa paikoissa ja tarkoituksissa.Poleteista löytyy laaja listaus teoksesta Suomi 2021 : rahat ja setelit 1811-2020 arviohintoineen = Finland 2021 : mynt och sedlar 1811-2020 med… |
| Missä suomalaisen bändin kappaleessa kertosäkeessä lauletaan eversti eversti eversti shibibubi tai jotenkin noin. Muistaakseni jokin rockki tai punk bändi… |
318 |
|
|
|
Eversti mainitaan ainakin SpettBros-yhtyeen kappaleessa Eversti Sandels: https://www.youtube.com/watch?v=megr9I69l-Y |
| Moro mikä tuo on joko viralliselta englanninkieliseltä tai sjomenkieliseltä nimeltään?. Tiedän vain että joku henkilöhaku systeemi että siihen syttyi aina joku… |
222 |
|
|
|
Laite näyttää Ericssonin hakulaitteelta KNH 95x. Englanniksi laite on nimeltään Staff locator panel ja ruotsiksi personsökäre. Ks. Wikipedia: https://sv.wikipedia.org/wiki/Femkl%C3%B6vern_(persons%C3%B6kare)Laite toimi siten, että jokaiselle henkilökuntaan kuuluvalle oli annettu oma yhdistelmä, miten lamput syttyivät. Lamppujen perusteella ihminen tiesi, että häntä tarvittiin. |
Ask a Librarian