| Mistä löydän satukirjoja, joissa on lohikäärme ja prinssi? Tai satua, jossa pieni taistelee suurta vastaan. Sadun pitäisi soveltua noin neli-viisi vuotiaalle… |
1590 |
|
|
|
Satukirjoissa seikkailua ja suuren taistelua pientä vastaan
löytyy kirjoista:
Jäntti, Riikka: Vaahteratuvan väki kirjat
Merirosvolaivassa: jännitystä ja seikkailua
Milbourne : Ritaritarinoita
Kuvakirjoista esim.
Boonin: Vau, mikä susi
Collington: Merirosvot ja urhea enkelityttö
Freedman: Susihukka ja rohkea hiiri
Huikko: Miltä Sipukaisesta tuntuu
Huovi: Miinalan Veikon nyrkkeilykoulu
Jungling: Pieni kotka: kertomus oikeasta rohkeudesta
Korolainen: Kissa Killin kiukkupussi
Long: Minä hurja merirosvo
Thomas: Myyrä, joka halusi olla kuningas
Weston: Voi Boris
Willis, Jeanne: Pieni isompi isoin ja Kattila-Kalle oli hiiristä hirmuisin.
|
| Kopioin omaan käyttööni Beethop-tiedoston 1 tunti 13 min. Oliko se laillista. En ole asiakas. |
342 |
|
|
|
Todennäköisesti olet ollut laittomilla teillä.
|
| Onko aloitteleville tai vähän kokeneemmillekkin kirjavinkkajille tiedossa jonkinlaista vinkkauskoulutusta lähiaikoina? Tai vaihtoehtoisesti, onko olemassa… |
585 |
|
|
|
Kirjavinkkauksen toi Suomeen Marja-Leena Mäkelä. Hän on kouluttanut aktiivisesti kirjavinkkareita ja kirjoittanut aiheesta, mm Kirjavinkkarikirja(3.uud.p. 2003). Hän on edelleen henkilö, jonka puoleen kannattaa kääntyä kirjavinkkausasioissa. (Vuodesta 2005 hän on toiminut lastenkirjallisuuden ja lastenkulttuurin läänintaiteilijana Seinäjoella.)
Kirjavinkkareita koulutetaan silloin tällöin mm. lääninhallitusten koulutuksina. Valitettavasti Länsi-Suomen lääninhallituksen järjestämä, kirjastojen henkilöstölle, opettajille, päiväkotien henkilöstölle ja kaikille kirjallisuudesta kiinnostuneille järjestetty "Kirjavinkkausta 20 vuotta" -koulutus on jo ollut,12.2.2009, mutta usein kouluttajana toimivalta Marja-Leena Mäkelältä kuulet tulevista… |
| Miten virtsakoe otetaan/suoritetaan? |
5757 |
|
|
|
Virtsanäytteenotosta saat tietoa esimerkiksi Terveyskirjaston sivuilta. Alla muutama linkki, joista löytyy tarkemmat ohjeet.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk02…äyte
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=pot00…äyte
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.Naytaartikkeli?p_arti…
|
| Mitä mahdetaan tarkoittaa munalla tässä kalevalan runon pätkässä? Neiti taiten vastaeli, sanan virkkoi, noin nimesi: "Sitte sun mieheksi sanoisin, urohoksi… |
3353 |
|
|
|
Kyseinen pätkä on Kalevalan kahdeksannesta runosta, jossa Väinämöinen tapaa Pohjan neidon ja koettaa houkutella tätä vaimokseen Kalevalaan. Neito ei kuitenkaan tahdo suostua, vaan määrää Väinämöiselle kolme mahdotonta tehtävää, joista munan solmuun vetäminen solmun tuntumatta on yksi. Kaksi ensimmäistä tehtävää Väinämöinen yllättäen kykenee suorittamaan, mutta kolmannessa hän kohtaa suurempia vaikeuksia. Koko runon selityksineen voi lukea Suomalaisen kirjallisuuden Seuran sivuilta http://nebu.finlit.fi/kalevala/.
Vaski-kirjastojen kokoelmiin kuuluvia Kalevala-kirjoja pääsee selaamaan esim. Turun kaupunginkirjaston sivujen kautta osoitteesta https://vaski.finna.fi/. Asiasanana kannattaa käyttää yksinkertaisesti Kalevala.
Käytetyimpiä… |
| Jos haluttava aineisto on varastossa, onko joku @-posti osoite tai puhelinnumero, josta sen voisi pyytää seuraavaksi päiväksi haettavaksi vai täytyykö mennä… |
2533 |
|
|
|
Jos Vaski-verkkokirjasto näyttää aineiston olevan varastossa, kannattaa soittaa kirjaston neuvontaan.
Turun pääkirjaston neuvontanumeroita:
Tieto-osasto
(02) 2620 630 Yhteiskunta
(02) 2620 627 Kansat ja kulttuurit
(02) 2620 629 Luonto ja harrasteet
Taideosasto
(02) 2620 622, (02) 2620 623 Kirjallisuus ja taiteet
(02) 2620 658 Musiikkiaineisto
Saaga ja stoori (lasten ja nuorten aineisto)
(02) 2620 625, (02) 2620 626
Puhelu kannattaa siis osoittaa sille osastolle, jonka aineistosta on kyse.
Varastosta tilattu aineisto on noudettavissa Vastaanotosta seuraavana päivänä klo 14 jälkeen. Viikonloppuisin ei varastohakuja tehdä, eli perjantaina tilatun aineiston voi noutaa maanantaina.
|
| Miltä näyttää numero kännykässä jos puhelu tulee Tanskasta? Onko sen alku +45 vai jotakin muuta? Kuinka monta numeroa Tanskasta tulevassa numerossa on, onko… |
36438 |
|
|
|
Tanskan maatunnus eli kansainvälinen suuntanumero on 45, kännykässä tanskalainen numero näkyy muodossa +45xxxxxxxx. Matkapuhelimesta soitettaessa plus-merkki "+" tarkoittaa kansainvälisen puhelun ulkomaantunnusta. Tanskalaisessa puhelinnumerossa on kahdeksan numeroa, matkapuhelinnumerot alkavat yleensä numeroilla 40, alueellisia suuntanumeroita ei käytetä (lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Telephone_numbers_in_Denmark) Tanskalaisesta matkapuhelimesta soitettaessa numero 40123456 näkyy kännykässä muodossa +4540123456. Suomen maatunnus on 358, eli suomalaisesta puhelinliittymästä soitettaessa numero näkyy muodossa +358xxxxxxxx. Suomessa käytössä oleva 045-alku on matkaviestinverkon suuntanumero. Kansainvälistä suuntanumeroa käytettäessä… |
| Olen ottamassa kiinalaisin merkein tatuoidut lasteni nimet, mutta en löydä mistään nimiä. Osaisitko sanoa miten Joni, Sara ja Timi "piirretään". |
1186 |
|
|
|
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm. Joni löytyy osoitteesta http://chineseculture.about.com/library/name/female/blna_joni.htm ja Sara… |
| Missä kaunokirjallisissa kirjoissa (suomalaisissa) veisataan virsiä? - A. Kiven Kihlaus ja Nummisuutarit tiedossa. Myös ivamukaelmat kiinnostavat. |
1471 |
|
|
|
Kysymäsi aihe esiintyy kaunokirjallisuudessa useimmin vain pienenä sivujuonteena, päätelleen mm. siitä, että ensimmäiseksi mieleen juolahtavilla asiasanoilla (virret, laulaminen) vetää melkein vesiperän kirjastojen tietokannoista ja muistakin hakemistoista.
Joitain kuvauksia sain kuitenkin kollegojen avustuksella kaivettua esille;
Skiftesvik, Joni: Petsamon kultatynnyri, WSOY, 1991. Novellikokoelma sisältää kuusi tarinaa, joista "Matkalla Maluriin" kertoo kahdesta pojasta eksyneenä sumuiselle merelle. Peloissaan pojat alkavat veisata virsiä. Tätä kuvataan kirjan sivuilla 142-145.
Joenpelto, Eeva: Ralli, WSOY, 1959. Ss. 155-157 kuvataan kirkonmenoja, mm. kolehtivirren ja loppuvirren veisuuta.
Pelo, Riikka: Taivaankantaja, Teos, 2006.… |
| Kenen kirjoittama on runo joka alkaa : "mitä näistä sanoista" Runon jatkossa toukka kirjoitti omat sanansa lehdelle ja perhonen ilmaan angervoniityn yllä. Runo… |
6287 |
|
|
|
Valitettavasti mekään emme löytäneet kysymääsi runoa. Tarkistin muutamista netissä olevista tietokannoista ja laitoin kysymyksesi listalle, jota lukevat kirjastonhoitajat ympäri Suomen, mutta kukaan ei tunnistanut runoa! Säkeen tyylin perusteella tarkistimme Risto Rasan ja Jukka Parkkisen runokirjoja, mutta ei osunut.
Runotietokantoja ja -sivustoja on netissä paljon, valitettavasti mikään niistä ei ole kovin kattava. Käännösrunoja voi etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta Linkki maailman runouteen. Sivut ovat osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Runohaun lisäksi sivusto sisältää osan Linkit, jossa esitellään melkoinen määrä muita runosivustoja ja hakemistoja.
Toinen paljon käytetty… |
| Mistä löytyy tietoa sisustusliikkeiden synnystä ja historiasta? |
1783 |
|
|
|
Sisustusliikkeiden historiasta ei liene kovin paljon julkaisuja olemassa. Sen sijaan sisustussuunnittelun ja huonekaluteollisuuden yrityksistä on olemassa kirjallisuutta. Niiden kanssa saattaa päästä alkuun, ja varsinkin lähdeluetteloista voi löytää lisää kiinnostavia teoksia. Tässä joitakin:
Sarantola-Weiss, Minna: Sohvaryhmän läpimurto - Kulutuskulttuurin tulo suomalaisiin olohuoneisiin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003); Väitöstutkimus, jossa jonkin verran myös huonekalumyymälöistä. Kattava lähdeluettelo.
Sarantola-Weiss, Minna (toim.): Yhteiset olohuoneet - Näkökulmia suomalaiseen sisustusarkkitehtuuriin 1949-1999 (Otava, 1999)
Sarantola-Weiss, Minna: Kalusteita kaikille - Suomalaisen… |
| Lastenkirjojen luettelo. Vastaava kuin Ruotsin kulturrådet julkaisee.? |
911 |
|
|
|
Valitettavasti Suomessa ei mikään taho julkaise vastaavia luetteloita kuin Ruotsin Kulturrådet.Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita -sarja sisältää paljon tietoa niin kirjoista kuin kirjailijoistakin, mutta tiedot pitää erikseen poimia. Sama ongelma on erilaisissa nettilähteissä:
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli http://www.nuorisokirjailijat.fi/, Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html, Fennica, Suomen kansallisbibliografia finna.fi/
Paras lasten- ja nuortenkirjallisuuden asiantuntija on Tampereella sijaitseva Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti (SNI)
jota voi lähestyä vaikkapa sähköpostilla sni@sci.fi
|
| Löytyykö Teiltä SFS-standardit ja etenkin EN 779:2003 versio Turusta? Saako sen kopioida ? |
1146 |
|
|
|
SFS-standardit kuuluvat Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin. Kaikkia standardeja pääsee lukemaan PDF-muodossa Suomen Standardoimisliiton verkkopalvelussa kirjaston asiakaspäätteillä, lisäksi vanhempia standardeja on säilytetty myös paperimuotoisena.
Kysymäänne standardia EN 779 ei meiltä löydy paperimuodossa, eli se on luettavissa ainoastaan PDF-muotoisena tietokoneella. Valitettavasti verkkopalvelun käyttöehdot kieltävät standardin kopioimisen, edes omaan käyttöön. Käyttöehtojen mukaan henkilökuntaa voi pyytää tulostamaan "lyhyitä otteita" standardeista.
|
| Poikamme kastettiin eilen ja hän sai nimekseen Miio. Milloin hän voisi viettää nimipäiväänsä? |
2018 |
|
|
|
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi annetaan Mio-nimen kohdalla päivämäärä 25.1.
Lisäksi siinä sanotaan, että nimi voi olla Milon, Miron tai Bartolomeuksen muunnos.
|
| Luin joskus 80- ja 90-lukujen taitteessa erään suomalaisen (tieteis)romaanin, joka sijoittui muistaakseni pääasiassa Turkuun ja kertoi jonkinlaisen… |
1051 |
|
|
|
Jaakko Laitisen Kuoleman kellarit (1983) kertoo ydinvoimaonnettomuudesta Turussa.
|
| Arvoisa Kirjastonhoitaja, Nousiainen - nimen etymylogia on epäilemättä se, että kun noustaan kirkon takana olevasta syvästä purorotkosta kirkon tasanteelle … |
2229 |
|
|
|
Suomalaisen paikannimikirja (2007)kertoo nimestä Nousiainen seuraavasti:
" Nousiainen kunta Varsinais-Suomessa, ruotsiksi Nousis. deNousia 1232, Nosis 1234, Nowsis 1328, Nousis 1336"..."Nimen vanhimmat kirjoitusmuodot kuvastavat ruotsinkielistä nimiasua Nousis. Kansanomaisesti nimenä on ollut Nouste, jonka taustalla on taivutusmuoto Nous(iais)ten. Nousiainen on jo varhain ollut merkittävä paikka: esihistoriallisella ajalla muinaispitäjä ja myöhemmin piispanseurakunta ja kirkkopitäjä. Uskonpuhdistukseen saakka Nousiaisten kirkko oli pohjoismaiden huomattavimpia pyhiinvaelluskohteita, koska siellä oli marttyyripiispa Henrikin hauta. Kansanomaisesti nimen synty on liitetty piispa Henrikin ristiretkeläisten maihinnousuun. Sulo Kepsu ehdottaa… |
| Löytyykö Seura-lehden numeroa 33, jossa artikkeli kahden miehen ravustusreissusta (toinen isäni). Lehti päivätty 5.8.1956 |
1072 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjastossa säilytetään Seura-lehteä vain viisi viimeisintä vuosikertaa. Turun yliopiston kirjastosta kyseisen lehden pitäisi löytyä ja siitä voi ottaa kopioita.
|
| Kuka keksi episkoopin? |
3859 |
|
|
|
Episkooppi eli pintakuvaheitin on laite, jolla voidaan heijastaa läpinäkymättömiä objekteja (yleensä postikortteja, kirjan sivuja jne.).
1700-luvun jälkipuoliskolla kehitetyn laitteen toiminta perustuu aiempiin keksintöihin, lähinnä laterna magicaan eli taikalyhtyyn, sekä camera obscura- eli "pimeä huone" -ilmiöön. Tiettyä keksijää episkoopille on vaikea osoittaa, sillä kyseessä on enemmänkin laitetyyppi, jonka erilaisista teknisistä sovelluksista on haettu useita patentteja pitkälle 1900-luvulle asti.
Yhden varhaisimmista episkoopin toimintaperiaatteen esityksistä on kirjoittanut kuulu sveitsiläinen matemaatikko Leonhard Euler vuonna 1756. Näin toimivia laitteita kutsuttiin 1700-luvun lopulla megaskoopeiksi. Yksi niiden tärkeimmistä… |
| Jäljitän 1970-luvulla lukemaani nuortenkirjaa, joka mahdollisesti sijoittui Etelä-Eurooppaan. Kirja kertoi nuoresta pojasta, enkä siitä muuta muista kuin että… |
1418 |
|
|
|
Etsimäsi kirja on italialaisen Edmondo de Amicisin teos Sydän: kirja nuorisolle.
Teoksesta on ainakin kaksi suomenkielistä painosta:
Amicis, Edmondo de: Sydän, kirja nuorisolle (Otava, 1913).
Amicis, Edmondo de: Sydän, kirja nuorisolle (Otava, 1953).
Jälkimmäisessä painoksessa on Kylli Kosken kuvitus.
Mainitsemasi tarina löytyy kirjasta nimellä "Muurarimestari".
|
| Muistaako kukaan mistä runosta/laulusta on pätkä "Tuttu on kolmikko Hiironen Tapio, isänmaan multa ja valtion lapio"? |
1767 |
|
|
|
Kappale on "Varis on valtion varatyömies". Sen on säveltänyt Jani Uhlenius ja sanoittanut Veikko Lavi. Kappaleen on levyttänyt mm. Songilo 1978, Veikko Lavi 1986 ja Heikki Kinnunen 1989.
|
Ask a Librarian