| Luin vuosituhannen vaihteessa lastenkirjasarjaa, jossa ikään kuin parodioitiin perinteisiä satuja. Hahmoina seikkailivat muun muassa Lumikki ja muut… |
180 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla patricia C. Wreden Lumotun metsä kronikat, neliosainen sarja, jonka alkuteokset ovat ilmestyneet 90-luvulla. Kirjat on käännetty 2000-luvun alussa suomeksi.Sarjan osat ovat:Lohikäärmeen prinsessaLohikäärmeen etsintäLohikäärmeen retkikuntaLohikäärmeen kummilapsiRisingshadow-sivustolta löytyy kuvaukset kirjojen juonesta:https://www.risingshadow.fi/book/712-lohikaarmeen-prinsessa |
| Muistelisin, että olen aikoinani lukenut, että Waltarin Sinuhe, egyptiläinen -kirjassa käytetään eri sanoja epätavallisen vähän. Luulin, että näin tiedon… |
312 |
|
|
|
Helsingin Sanomista löytyneissä, Sinuhesta maininnan sisältäneissä Kysy Kirstiltä -kysymyksissä ei tullut vastaan sellaista kirjoitusta, jossa olisi kommentoitu teoksen sanavarastoa. Pikaisella silmäilyllä ylipäätään Helsingin Sanomista ei löytynyt sellaista juttua, jossa olisi mainittu kuvatun kaltainen väite. Kirja sisältää usean kommentin mukaan kyllä paljon toistoa, mutta mainintaa eri sanojen vähäisyydestä ei löytynyt. Ehkä väite on tullut vastaan jossain muualla? |
| Mihin perustuu ranskalainen elokuva Elämä on juhla? |
288 |
|
|
|
Elokuvan Elämä on juhla (Et la fête continue! 2023) ohjaaja Robert Guédiguian on myös elokuvan käsikirjoittaja yhdessä Serge Vallettin kanssa. Marseilleen sijoittuvan elokuvan avaa tosielämässä 5.11.2018 tapahtunut kahden kaupungin keskustassa olevan rapistuneen kerrostalon romahdus, joka kosketti laajasti kaupunkilaisia. Kahdeksan ihmistä kuoli. Työväenluokkaisessa elokuvassa sairaanhoitaja Rose pyrkii toteuttamaan unelmiaan paikallispolitiikassa ja henkilökohtaisessa elämässään.IMDb https://www.imdb.com/title/tt28182919/ |
| Mistä Turun Unioninkatu on saanut nimensä? |
255 |
|
|
|
Turun Unioninkatu kuuluu Telakkarannan alueeseen. Telakkarannan kaavaan suunniteltiin Kalmarin unioniin liittyvä sanastoa. Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikiven mukaan Korppolaismäki, Turun linna ja niiden väliin jäävä Telakkarannaksi kutsuttu rantasiivu ovat valtakunnan historian kannalta niin merkittäviä, että nimeämisen lähtökohdaksi otettiin valtiollinen historia. Siinä sijaitsi ennen muinoin Suomen portti, ja sinne keskittyivät myös taistelut. Näitä muistetaan muun muassa seuraavin nimin: Kuningatar Margaretan laituri, Unioninkatu, Eerik Pommerilaisen ranta ja Kaarle Knuutinpojan rantatie.Turun Sanomat "Turun nimistöä ruokkivat historia, työ ja meri" 25.5.2008 https://www.ts.fi/teemat/1074284767 |
| Lastenkirja jossa kaksi tyttöä viettää yökylää toisen tytön luona ja odottaa että kukka puhkeaa kukkaan yöllä. Kirja aika vanha ehkä 80 luvun lopulta -90 luvun… |
253 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Maria Vuorion kuvakirja "Annin päivä". (Lasten oma kirjakerho, 1987) |
| Saako kirjailija suuremmat lainauskorvaukset, jos lainassa olevaa kirjaa uusii ? |
163 |
|
|
|
Sanaston sivuilla kerrotaan lainauskorvauksista seuraavaa: "Lainauskorvaus suoritetaan lainamäärien mukaisesti juuri niille tekijöille, joiden teoksia lainataan. Korvauksen vuosittainen suuruus perustuu siis teosten yhteenlaskettuun lainamäärään. Siten korvaus on myös oikeudenmukainen: jokainen tekijä saa korvauksen perustuen omien teostensa kirjastolainoihin. Lainaksi lasketaan myös lainan uusiminen." Jos teoksella on useita kirjoittajia, jaetaan korvaus tekijöiden kesken tasan. Kääntäjän osuus lainauskorvauksesta on puolet. Lainakohtaisen korvauksen määrä vaihtelee hieman vuosittain. Vuoden 2022 kirjastolainoista maksettava lainauskorvaus oli 31 senttiä, ja maksettava lainauskorvaus kääntäjälle oli siten 15,5 senttiä per laina.Lähde… |
| Mitä sanoja 1920-luvun Stadin slangissa käytettiin pojasta tai miehestä? Olivatko noina aikoina käytössä esim. sellaiset sanat kuin sälli, heppu, hessu, kaveri… |
860 |
|
|
|
Kyseisellä vuosikymmenellä poika-sanasta käytettiin Stadin slangissa ainakin seuraavia sanoja: bisse, bösse, fode, giba, gigis (keikarimainen poika), gitti (pienikokoinen poika), glodari, gorilla (isokokoinen poika), grabbe, greebo, grobiaani, haiven, hampuusi (katupoika), heibeli, heppu, heppuli, hessu, iikka, jali, jallu, jannu, jaska, jehu, jolkki (pojannulkki), jorogigis, jorokundijoulutsupari, juippi (tyhmä poika), julli (pienikokoinen poika), junnu, jykke/jynde/jyskä (roistomainen poika), jynny, jästi, jätkä, jösse, kaiffari, kaippari, kamraatti, karju, kaveri, kille, kloddi, kloppi, klunssi, knärri, knäyssi, knöösi, koippari, kolli, koltiainen, kundi, körmy, mamis/mammanpoika (kokematon poika), napero (pieni poika), nöössi,… |
| Haluaisin lukea mielelläni lisää kirjoja, joissa myös esiintyisi kaksikielisyyttä. Olen itse kaksikielinen, ja löydän tosi harvoin mitään hahmoja, jotka ovat… |
279 |
|
|
|
Vaski-verkkokirjastosta voi kokeilla hakea aihetta sivuavaa kirjallisuutta hakusanalla kaksikielisyys ja sitten rajaamalla hakutulokset kaunokirjallisuuteen ja aikuisten aineistoon. Myös Kirjasammosta löytyy muutamia tuloksia kyseisellä hakusanalla, ja lisäksi kollegat osasivat vinkata teoksia, joissa näkyy tavalla tai toisella kaksikielisyys tai kahden kulttuurin välissä kasvaminen. Esimerkiksi oheiset teokset tulivat vastaan:Andrei Makine: Maa ja taivas (ranska-venäjä)Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä (suomi-meänkieli)Fatma Aydemir: Jinnit (saksalais-turkkilainen perhe)Meri Valkama: Sinun, Margot (suomalainen perhe asuu Itä-Saksassa)Eija Hetekivi Olsson: Tämä ei ole lasten maa (ruotsinsuomalaiset)Petra Rautiainen: Meren… |
| Päivämäärien merkintätavat? |
1532 |
|
|
|
Suomen kielessä päivämäärämerkinnässä päivää ja kuukautta tarkoittavien numeroiden perään tulee piste (3.3.), sillä kyseessä ovat järjestysluvut ('kolmas kolmatta'). Piste merkitään sekä päivän että kuukauden perään siis silloinkin, kun vuosilukua ei kirjoiteta. Jos päivämäärämerkintä on virkkeen lopussa, yksi piste riiittää. Jos virkkeen lopussa on esimerkiksi kysymysmerkki, se tulee järjestysluvun pisteen perään. Kielitoimiston ohjepankki https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/ajanilmaukset-paivays-ja-vuosiluku/Ruotsin kielessä piste laitetaan vain numeroiden väliin (eli päivän ja kuukauden ja kuukauden ja vuoden väliin). Esimerkiksi 11–12.1 ja 3–4.2.1991. Tässä suhteessa ruotsin kieli eroaa mm. suomen, tanskan ja norjan kielestä… |
| Mikä olisi laadukas kirja liittyen Estonian onnettomuuteen? |
254 |
|
|
|
Estonian haaksirikosta löytyy seuraavia suomenkielisiä teoksia:Aula, Jorma: Estonia: se uppoaa joka yö (1995) Saari, Matti: Estonia (1995) MV Estonian onnettomuuden kansainvälinen tutkintakomissio: Loppuraportti Itämerellä 28.9.1994 tapahtuneen matkustaja-autolautan kaatumisen tutkinnasta MV Estonia (2000)Tapio Kuisma: Tapaus Estonia (2008) Näissä kirjoissa on muistelmia ja pelastuneiden ja omaisensa menettäneiden kertomuksia:Aula, Jorma: Estonia: taistelu elämästä (1994) Pihlajamaa, Terttu: Emme voi unohtaa Estoniaa (1996) Ellermaa, Einar: Estonian ihmiset: 20 vuotta onnettomuuden jälkeen (2015) Lisäksi hyväksi kehuttu kaunokirjallinen teos:Katja Kettu: Hitsaaja (2008) |
| Luin vuosia sitten Tuula Liina Variksen kirjan missä hän kertoo miehensä Pentti Saarikosken kuolemasta. Siinä kerrottiin kuolemasta pitkänä prosessina… |
206 |
|
|
|
Tuula-Liina Varis on kirjoittanut kirjan Olkimarsalkka, Myös Saarikosken viimeinen vaimo on kirjoittanut Pentti Saarikosken vaiheista kirjasssa PS : merkintöjä suruvuodeltaSaarikosken sisar, Sirkka Garam on kirjoittanut kirjan Veljeni Pentti : Pentti Saarikoski sisaren silmin. |
| Minulla on cd-levyillä kuvia 2000-luvun alkupuolelta. Ei vaan ole enää tietokonetta, jolla voisi katsoa sisältöä. Onko Turun kirjastossa mahdollista katsoa ja… |
128 |
|
|
|
Hei!Pääkirjaston musiikkiosastolla, vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa, sijaitsee digitointipiste jossa on mahdollista katsella CD- levyn sisältöä ja tallentaa tarvittaessa muistitikulle. Voit varata digitointipisteen käyttöösi osoitteessa varaamo.turku.fi. Palveluun kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja pin- koodilla. Digitointipiste on mahdollista varata max. neljäksi tunniksi ja opastusta on tarjolla arkisin klo 10-16. |
| Onko Elizabeth Stroutin Lucy by the Sea käännetty ruotsiksi? Löysin kyllä tanskalaisen version, mutta en ruotsinkielistä. |
165 |
|
|
|
Elizabeth Stroutin Lucy by the Sea ei ainakaan vielä ole käännetty ruotsiksi. |
| Mistä kirjasta on tämä Hilja Haahtin runo? Mikä ikäni onkaan? Mun riemuni lentää lintujen siivin kuin olisin nuori, aivan nuori. Haluaisin koko runon sanat. |
272 |
|
|
|
Kävin läpi seuraavat Hilja Haahdin kokoelmat, jotka meillä olivat, mutta en valitettavasti löytänyt haluamaasi runoa:. Tuomenterttuja, 1899.Vanhaa ja uutta,1908. Ikiaartehet, 1913. Valittuja runoja, 1916. Muistoköynnös, 1922. Valittuja runoja, 1926. Valitut runot, 1963. Ikiaartehet ; Idän tietäjät ; Kymmenen neitsyttä, 1964. Kunnia Herran, 1982 |
| Etsin kirjaa jonka luin joskus 15v. Kirja on suht. Vanha, muistaakseni joskus 80-luvulla tms. Kirjassa oli tyttö joka opiskeli noituutta jonkun random tädin… |
176 |
|
|
|
Kysyin kollegoilta apua kirjan etsimiseen ja sain vastaukseksi, että kyseinen kirja olisi "Ystäväni noitatyttö", jonka on kirjoittanut E.L. Konigsburg. |
| Mitkä ovat Marja Hiltusen romaanit? |
390 |
|
|
|
Kirjallisuuspalvelu Kirjasammosta löytyy eurajokelaisen Marja Hiltusen romaanituotanto. Listasi on kirjojen osalta osittain oikea.Mansikkamäen Elina (2012)Koivikon Agatha (2014)Juuselan Maija (2015)Vainio-Tanin Agatha (2016)Vainio-Tanin Elsa (2018)Kristiina Vehnätukka (2022)Kirjasampo Marja Hiltunen Koivikon Agathan äänikirjan osa 4 on Paluu Eurajoelle ja osa 6 Muutoksen vuosi. |
| Minkälaisia olivat aikalaisten kirja-arvostelut tuoreeltaan Veikko Huovisen teoksesta "Lentsu" (1978)? Olivatko arviot negatiivisia koska ajan henki oli… |
205 |
|
|
|
Aikalaisarvosteluja Huovisen Lentsusta on lehtiin rajatun Finna-aineistohaun mukaan ainakin seuraavissa julkaisuissa:Kaleva 15.10.1987 (Matti Kuusi: Synkeän-hauska kirja suomalaisten räkätaudista)Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti 35 (1979) : 1, s. 37 (Paavo Leinonen)Suomen kuvalehti 62(1978) : 40, s. 40-42 (Eero Marttinen: Tässä maassa riittää rassaamista)Kanava 6 (1978) : 9, s. 568-569. (Leo Lindsten)Parnasso 29 (1979) : 3, s. 186-187. (Jarkko Laine: Kotimainen J'accuse)Näistä Turun pääkirjastossa saatavilla on vain Parnasson sidotut vuosikerrat. Jarkko Laineen arvio ainakin vaikuttaa positiiviselta, Laine kuvaa teosta pamfletinomaiseksi mutta myös hauskaksi, taiturillisesti kulkevaksi, pirulliseksi ja inhorealistiseksi.… |
| Kun varaamani kirja on noudettavissa, onko mahdollista, että joku toinen (tahallaan tai vahingossa) ottaa ja lainaa sen? Onko tätä mitenkään estetty? |
186 |
|
|
|
Kirja on mahdollista lainata vain sille kortille, jolle kirja on varattu. Mutta jos esim. perheenjäsen tulee tiskiin ja haluaa lainata kirjan eri perheenjäsenen kortille, hänen pitäisi näyttää ko. varausta koskeva saapumisilmoitus-viesti, jolloin varauksen lainaaminen onnistuu vain asiakaspalvelutiskillä. Ei siis pitäisi olla mahdollista, että varaus joutuu vääriin käsiin. |
| 1980-luvulle suomalaiskustantamoille tarjottiin käännöstä itsemurhakäsikirjasta. Kuka tämän kirjan alunperin on kirjoittanut? |
163 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin ranskalaisten Claude Guillonin ja Yves Le Bonniecin kirja Suicide, mode d'emploi: histoire, technique, actualité (1982). Kirjaa myytiin yli 100 000 nidettä ennen kuin se kiellettiin.https://www.goodreads.com/book/show/4799029-suicide-mode-d-emploi |
| Mikä on tämä lentävä pieni hyönteinen? Onko vaate-tai turkiskoi? Olen tänään olohuoneesta ja makuuhuoneesta saanut kiinni ainakin kymmenen. Nyt on kuitenkin jo… |
636 |
|
|
|
Kyseessä on todennäköisesti koisaperhosiin kuuluva jauhokoisa.Alla olevien linkkien takaa löydät tietoa kyseisestä hyönteisestä. wikipedia.org: https://fi.wikipedia.org/wiki/JauhokoisaHyonteismaailma.fi: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/keittiotuholaiset/koisaperhonen/antitec.fi: https://www.antitec.fi/fi/tuholaiset/lentavat-hyonteiset/koisat/vieraslajit.fi: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.61149 Vaihtoehtoisesti kyseessä saattaa olla tallikoisa.laji.fi: https://laji.fi/taxon/MX.61151inaturalist.laji.fi: https://inaturalist.laji.fi/taxa/219284-Ephestia-elutella/browse_photos |
Ask a Librarian