| Tuleeko Putous 2 ohjelman ensimmäinen jakso vielä uusintana? Voiko ohjelman katsoa netistä? |
1658 |
|
|
|
Putous 2 tulee lauantaisin 8.1. 2011 alkaen, katso Mtv:n ohjelmatiedoista http://www.mtv3.fi/ohjelmat/sivusto2008.shtml/viihde/putous/taustaa?122…
Ohjelmaa voi katsoa MTV3 katsomosta http://www.katsomo.fi/?treeId=354
|
| Paljonko Turussa on kuuroja verrattuna esim. suomenruotsalaisten määrään? |
1915 |
|
|
|
Kuurojen liitto kertoo internet-sivuillaan, että ”tarkkaa lukumäärää kuuroista Suomessa ei ole saatavilla”.
http://www.kl-deaf.fi/Page/d482c6d9-2841-47df-be2f-d9a3b889b808.aspx?gr…
Tämä johtuu siitä, että kuurojen määrää ei tilastoida mitenkään. Erilaisista yhdistysten jäsenrekistereistä ja vastaavista voi saada suuntaviivoja, mutta yksi henkilö voi hyvin kuulua useaan yhdistykseen tai olla kuulumatta yhteenkään. Myöskään viittomakieltä käyttävien perusteella on vaikeaa päätellä kuurojen määrää, sillä kaikki kuurot eivät välttämättä käytä viittomakieltä ja toisaalta osa viittomakieltä käyttävistä on kuulevia. Rajoja on myös vaikea vetää täysin kuurojen tai muuten kuulovammaisten kesken.
Samalla sivulla Kuurojen liitto myös mainitsee… |
| Hellaakoski on runoillut "tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki." Onko kukaan kirjoittanut runoa: "ken latua kulkee ladun on vanki, vapaa on vain… |
57306 |
|
|
|
Hei!
Jos menet googleen ja laitat hakusoiksi Ken latua kulkee, saat tukun vastauksia ja eri versioita runosta.
En oikein usko, että kukaan lyyrikko olisi plagioinut näin selkeästi toista runoilijaa. Eräässä blogissa runon väitettiin olevan V. A. Koskenniemen (ken latua kulkee), mutta joku oli vastannut siihen ja korjannut lyyrikoksi Hellaaniemen.
Runon sanoma on toisella rivillä - vapaa on vain umpihanki. Helposti on alkanut muistaa ensimmäisen rivin alkavan ladulla eikä tiellä ja virhe on kertautunut ihmiseltä toiselle.
Luulen, että ainoa oikea runo on Hellaakosken Ken latua kulkee, ladun on vanki. Runo löytyy kokoelmasta Huojuvat keulat, 1947.
|
| Estävätkö tuulikaapit silmälasien huurtumista astuessa kylmästä ulkoilmasta lämpimään sisäilmaan? Ja jos estävät, niin onko syy tuulikaapin ilmastoinnilla vai… |
1349 |
|
|
|
Huoneilma on sekä lämmin että kostea. Kun astut kylmästä ulkoilmasta lämpimään tilaan ilman kosteus tiivistyy kylmään silmälasipintaan ja muodostuu huuretta. Höyryn tiivistyminen nesteeksi tai huurteeksi johonkin pintaan johtuu veden höyrynpaineen alenemisesta. Syynä voi olla kaksi seikkaa: pinnan alempi lämpötila tai veden ja pinnan välinen adheesiovoima. Huurtumisen syy sisätiloissa on yleensä huonon ilmanvaihdon, alhaisen huonelämpötilan ja suuren ilmankosteuden yhdistelmä. Ulkolämpötilan laskiessa paljon, lasin pintaan tiivistynyt kosteus jäätyy ja sitä kertyy koko ajan lisää.
Hyvä ilmastointi pitää osaltaan huurteen poissa. Tuuletuksen ansiosta kylmä ulkoilma tulee hallitusti sisään huoneesta poistuvan ilman tilalle.
Sama ilmiö… |
| Onko vuoden 1851 kopeekalla jotain arvoa.Mielestäni kolikosta ei käy ilmi kolikon arvo. |
1270 |
|
|
|
Vanhojen kolikoiden arvo riippuu monesta tekijästä. Kolikon kunto vaikuttaa arvoon suuresti. Hintahaitari voi olla muutamasta sentistä tai eurosta kymmeniin ja aina satoihin euroihin asti.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy teos ”Standard Catalog of World Coins 1801-1900”, jonka kuviin kolikkoa voi verrata ja saada näin summittaisen käsityksen sen arvosta.
Parhaiten kolikon todellinen arvo selviää viemällä se asiantuntijan arvioitavaksi. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuilta (http://www.numismaatikko.fi/) löytyvät paikallisyhdistysten yhteystiedot. Antiikki- ja keräilymessuilla on usein tapana olla paikalla numismaatikkoja, jotka arvioivat asiakkaiden heille tuomia kolikoita ja seteleitä.
Numismaatikoiden tietopankin… |
| Fortumin pintalämpömittareita saa lainata ainakin Kaarinan kirjastosta. Saako niitä myös Turun kirjastosta? |
961 |
|
|
|
Fortumin pintalämpömittareita ei saa lainata Turun kaupunginkirjastosta, mutta oheisesta linkistä selviää, mistä kirjastoista niitä voi lainata. Myös varsinaissuomalaisia kirjastoja löytyy valikosta http://www.fortum.fi/fi/dropdown_document.asp?path=14020;14028;31772;31…
|
| Onko marmeloteilla pippeli? Entäpä pussieläimillä? |
1369 |
|
|
|
Pussieläinten lisääntymisestä saa tietoa mm. seuraavasta linkistä:
http://www.ulkosuomalaiset.net/fi/nayta/artikkeli/11972834192015
jossa mm. kerrotaan että pussieläin naarailla on kaksi emätintä ja uroksilla usein kaksihaarainen lisääntymisväline.
Murmelit (Suku Marmota) kuuluvat jyrsijöiden lahkoon. Tästä linkistä saat tietoa niiden elintavoista http://www.tunturisusi.com/murmelit/
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun vastausarkistossa on 28.04.2007 kysytty mitä kirjoja on Australian pussieläimistä." Seuraavissa kirjoissa on tietoa pussieläimistä : Nisäkkäät. 1/päätoimittaja Juha Valste (sarja Maailman luonto). 1998. Uusi Zoo. 1 : Nisäkkäät 1. Toim. Seppo Lahti...et.al. 1987. Zoo. 2 : Nisäkkäät/toim. Seppo Lahti.. et.al. 1978. Kodin suuri… |
| Mistä löytyisi kirja riimukirjoituksesta? Esim. Riimuaakkoset. Entä onko olemassa kirjaa, jossa kerrotaan erilaisista salakirjoituksista ja niiden avaamisesta?… |
3146 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… löytyy hakusanalla riimukirjoitus esimerkiksi seuraavat ruotsinkieliset kirjat, joissa on esitelty erilaisia riimuaakkosia:
Enoksen, Lars Magnar: Lilla boken om runor (2008)
Rask, Lars: Runläseboken (1990)
Suomenkielistä tietoa riimukirjoituksesta löytyy internetistä muun muassa Runebergistä riimuihin -verkkoresurssista http://www.jyu.fi/gammalsvenska/runkunskap.htm joka liittyy samannimiseen verkkokurssiin. Sivustolta löytyy myös riimuavain http://www.jyu.fi/gammalsvenska/tekstit/riimuavain.htm
Kannattaa ottaa huomioon, että riimuaakkosia on monenlaisia, ja niitä voi keksiä itsekin. Esimerkiksi kirjailija J. R. R.… |
| Olisiko jossain saatavilla tietoa/lukuja siitä, kuinka moni suomalainen yleinen kirjasto käyttää sosiaalisia medioita ja miten paljon eri sosiaalisia medioita… |
1485 |
|
|
|
Yleistä sosiaalista mediaa koskevaa yleisten kirjastojen tilastoa ei löytynyt. Opetusministeriön Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx
sisältävät vain asiakkaiden verkkokäynnit (Asiakkaat -> Verkkokäynnit). Vuonna 2010 esim. Turun kaupunginkirjasto lisää Opetusministeriölle meneviin verkkokäynnit -tilastoihin ensimmäistä kertaa myös sosiaalista mediaa koskevat tiedot. Mutta vielä näitä lukuja ei siis erotella, vaan ne sisältyvät valtakunnalliseen Verkkokäynnit -tilastoon. Sosiaalinen media on vielä uutta yleisissä kirjastoissa, ehkä tätäkin palvelua myöhemmin tilastoidaan kattavasti.
Tilastokeskus tilastoi sosiaalisen median käyttöä yleisesti (Sosiaalinen media: verkkomedian ja… |
| Montako Antiikki-lehteä on ilmestynyt vuosilta 1993, 1994 sekä 1995 ja mikä on lehtien numerojärjestys? Numero 7 on jo Glorian Antiikki -nimellä. |
1402 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Antiikki-lehteä ilmestyi 1993 yksi numero ja vuonna 1994 neljä numeroa. Vuonna 1995 tosiaan ilmestyi kuusi numeroa Antiikki-nimellä, jonka jälkeen lehden nimeksi muuttui Glorian antiikki.
https://finna.fi
|
| Osaavatko pelikaanit sukeltaa? Jos osaavat, kuinka syvälle? Kuinka kauan ne pystyvät oleskelemaan pinnan alla? |
1261 |
|
|
|
Pelikaanilintuihin kuuluu monenlaisia merilintuja, jotka ovat taitavia kalastajia. Näillä kaikilla on räpylät. Pelikaaniheimossa (Pelecanidae) on 8 lajia. Pelikaani pystyy räpylöillään meloen etenemään jopa kuusi kilometriä tunnissa. Teos "Linnut" sarjassa Maailman luonto kertoo että ... "pelikaanit pääsevät ilmaan juoksemalla pitkin vedenpintaa ja kaartelevat mielellään nousevissa lämpimissä ilmavirtauksissa"...
Ruskopelikaani (Pelecanus occidentalis) erottuu muista pelikaaneista siinä että se vaikuttaa mieluiten merten matalissa rannikkovesissä. Se esiintyy Yhdysvaltojen etelärannikolla sekä Keski- ja Etelä Amerikassa. Ravinto koostuu enimmäkseen kalasta, jota saalistetaan syöksysukeltamalla 3-9 m korkeudelta. Sukellus tapahtuu aina… |
| P Mustapäältä löytyy Läkkiseppä Lindbladiin liittyvä Jouluruno, joka alkaa säkein: Nyt joulu on, sua sauna odottaa ja sahti odottaa ja joulukinkku käy… |
3567 |
|
|
|
Hei!
Etsin runoa ensin Mustapään kootuista runoista, mutta en löytänyt. Löysin sen sitten kirjasta Lapsuuden joulu: rakkaimmat joulurunot / toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi 2005.
Runon alkulähteeksi ilmoitettiin Koiruoho, ruusunkukka, 1947. Kootuissa runoissa sitä ei ollut, joten oletettavasi kootuissa ei ole kaikkia Mustapään runoja.
Hyvää joulua!
|
| Miksi luomeen kasvaa karva, joka on yleensä muita tummempi? |
10477 |
|
|
|
Luomi syntyy kun runsaasti melaniinia sisältäviä pigmenttisoluja syntyy liikaa ja kasaantuu yhteen paikkaan. Karvan kasvualue on karvasipulissa. Siihen työntyvässä sidekudoksisessa hiusnystyssä on pieniä verisuonia, jotka ravitsevat karvasipulin jakautuvia soluja. Karva saa värinsä kasvupisteessä olevien melanosyyttien melaniinista.
Pigmentaatio on ihon, karvojen ja silmien värikalvon väri, joka johtuu väriaineista eli pigmenteistä. Tärkein pigmentti on pigmenttisolujen (melanosyyttien) tuottama melaniini. Melaniinipigmentit vaihtelevat väriltään kellertävästä tummanruskeaan. Auringonvalo stimuloi melaniinipigmentin muodostusta.
Tumma melaniinipigmentti aiheuttaa karvojen tumman tai mustan värin, punainen melaniinipigmentti punaisen tai… |
| Viimeksi sain hyvän ja nopean vastauksen kysymykseeni, kun etsin yhtä kirjaa, jonka nimeä tai kirjoittajaa en muistanut. Nyt tulee vaikeampi: Etsin nuorten… |
1679 |
|
|
|
Kyseessä on hyvin todennäköisesti seuraava kirja:
Havrevold, Finn: Aarrekätkö. (WSOY, 1958). Kirja on julkaistu WSOY:n Lasten toivekirjasto -sarjassa.
Kirjassa seikkailevat Monsenin pikkutytöt Trine ja Siri. Sirillä on Maltan haukka -niminen lemmikkipöllö. Kirjan kansi vastaa myös kuvaustanne.
|
| Haluaisin lainata Rent-musikaalin vocal scoren/selectionin, onko nuottikirjaa mahdollista saada Turun Kaupunginkirjastoon tai voiko aineiston lainata… |
313 |
|
|
|
Hei!
Turun kaupunginkirjastossa ei ole tätä nuottilaitosta, valitettavasti.
Kaukolainan voi tehdä Vaasan kaupunginkirjaston niteestä Rent/vocal selections tai Porvoon kaupunginkirjastosta niteestä Rent/otteita (Women/men edition). Molemmat nuottilaitokset ovat siis valittuja paloja musikaalista Rent. Lisäksi Porvoossa olevassa laitoksessa on CD-levy liitteenä: "CD-levyllä taustat ja kokonaisesitykset ja Windowissa ja Macissa toimiva sävelkorkeudenvaihtaja."
|
| Haluaisin tietää, onko olemassa kirjallisuutta tai jotain muuta lähdettä, mistä saisi tietoa Turun kaupunginkirjastossa vuonna 1968-70 tehdystä isosta… |
813 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjaston vuosikertomuksessa toimintavuodelta 1967 kerrotaan että kirjastolautakunta on esittänyt kaupunginhallitukselle 15.2.1967 että kaupungin talonrakennusosaston tehtäväksi annettaisiin laatia suunnitelma lisätilojen saamiseksi pääkirjastolle. Lisätilaa tarvitsevat lähinnä käsikirjasto, aikakauslehtisali, perustettava musiikkiosasto, kirjavarasto sekä henkilökunnan työskentelytilat. Kaupunginhallitukselle esitetään että lisätilat kunnostettaisiin rakennuksen ullakkotiloista. 13.10 kaupunginvaltuusto hyväksyi pääkirjaston korjaussuunnitelman taloudellisten mahdollisuuksien salliessa.
Vuoden 1969 vuosikertomuksessa todetaan että korjaustyöt pääkirjastossa ovat jatkuneet koko vuoden. Melkein kaikki kalusteet uusittin.… |
| Muistelen, että Kaarina Helakisalla olisi runo, jonka hän kertoi syntyneen oman lapsensa kuolemasta. Mahtaisiko näillä olemattomilla tiedoilla sitä löytyä? |
4102 |
|
|
|
Kaarina Helakisa kirjoitti ja omisti "Pietari ja susi" -kirjan pojalleen, joka menehtyi vain 10 kuukauden ikäisenä.
Vaikka kyse on sadusta, on tarinassa useita laulunpätkiä toivosta. Nämä säkeet on yhdistetty "Pietarin laulu toivosta" -runoksi, joka löytyy esimerkiksi Helakisan "Annan ja Matiaksen laulut" -kirjasta.
Tässä vielä teosten tiedot:
Helakisa, Kaarina: Pietari ja susi. Tarina eräästä lapsesta monille aikuisille ja lapsille. (Weilin+Göös, 1982)
Helakisa, Kaarina: Annan ja Matiaksen laulut. Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88. (Otava, 1988)
|
| YLE:n Pimeän puolella -ohjelman jälkeen on muutamalla foorumilla keskusteltu hypnotisoija Olliver Hawkiin alias Olavi Hakasalo aikoinaan koskeneesta… |
1131 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy lehtiartikkelitietoa Hakasalon oikeusjutusta. Ainoa lehtiartikkeliviite Hakasaloon on Aikamerkki-lehdessä "On vain niin hyvä olla...: viimeinen elossaoleva suuri hypnotisoija Olliver Hawk eli Olavi Hakasalo" (1985:4, s.26-27, 34), mutta vain artikkelin lukemalla selviää, mainitaanko siinä oikeusjuttua. Lehteä ei löydy meiltä, mutta sitä voi kysyä Turun yliopiston kirjastosta tai kaukolainata Varastokirjastosta.
Wikipedian artikkelissa http://fi.wikipedia.org/wiki/Olavi_Hakasalo mainitaan, että Olavi Hakasalo tuomittiin Kouvolan hovioikeudessa 15.4.1981. Teidän kannattaa ottaa tämä lähtökohdaksi ja yrittää jäljittää, löytyykö Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta hovioikeuden ratkaisua.… |
| Onko olemassa kirjoja jossa on tietoa luistelijoista? |
1097 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta http://www.turku.fi/vaski löytyvät hakusanoilla luistelijat, taitoluistelu ja jäätanssi esimerkiksi nämä taitoluistelijoita käsittelevät kirjat:
Milton, Steve: Figure skating now : Olympic and world stars (2001)
Milton, Steve: Figure skating’s greatest stars (2009)
Puromies, Anu: Susanna & Petri : unelmista totta (1995)
Puromies, Anu: Tähtiä jäällä : tarinoita taitoluistelusta (WSOY 2008)
Lisäksi Vaski-tietokannasta löytyy hakusanalla luistelijat pikaluistelija Toivo Salosta käsittelevä kirja:
Järvinen, Lauri: Toivo Salonen (2009)
Edellä mainittujen kirjojen lisäksi vuonna 2010 ilmestyy Leena Lehtolaisen taitoluistelua käsittelevä kirja Taitoluistelun lumo.
|
| Eräässä australialaisessa ruokaohjelmassa tehtiin pataa kalasta nimeltä blue eye. Googlailujeni perusteella se voisi olla Hyperoglyphe antarctica, jota… |
1568 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos "Maailman kalojen nimet", jonka tekijät ovat Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström. Tämä teos sisältää suomenkieliset nimet yli 8 000 tavallisimmalle kalalajille. Nimiluettelossa on Suomen luonnonvaraisten kalojen lisäksi meillä viljellyt ja viljelykokeilussa olevat lajit, elinkeino- ja harrastuskalastuksen kannalta merkitykselliset ulkomaiset kalalajit, EU:n ja OECD:n kalaluetteloiden lajit, lähes kaikki akvaarioissa pidetyt lajit sekä vähintään yksi laji jokaisesta kalaheimosta.
Kysymyksessä oleva kala kuuluu meduusakaloihin, heimo Centrolophidae, ja suomenkielinen nimi on etelänmeduusakala (Hyperoglyphe antarctica).
|