| Yritin etsiä hakemusta kirjastokorttia varten nettisivuilta. En löytänyt sitä vaikka tein hakuja useilla eri hakusanoilla. Yritin myös laittaa palaute… |
1019 |
|
|
|
Raision kaupungikirjaston palaute-sivulle http://www.raisio.fi/kirjasto/feedback/ pyydetään palautetta jätettäessä kirjoittamaan sana "viisi" numerona (siis 5). Mutta kirjastokorttihakemusta ei ole nettisivuilla, vaan korttia haettaessa täytyy olla henkilökohtaisesti kirjastossa paikan päällä täyttämässä lomake ja todistaa henkilöllisyytensä kuvallisella henkilöllisyystodistuksella.
Käyttösäännöissä sanotaan että "Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa VASKI-kirjastosta. Kortin saat esittämällä kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen,jossa on valokuva ja henkilötunnus. Edellytyksenä on, että sinulla on osoite Suomessa. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan kirjallisella… |
| ONKOHAN MAHDOLLISTA SAADA VASTAUS KYSYMYKSEEN, MISTÄ LERU-SUKUNIMI ON LÄHTÖISIN? PARI POLVEA TAAKSEPÄIN SE ON OLLUT ÄIDIN PUOLEN SUVUSSA. KUKAAN… |
818 |
|
|
|
Sukunimikysymyksissä on yleensä hyvä lähdeteos Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" (2000). Leru-nimestä siinä on vain viitaus, jossa kerrotaan sen verran, että Äärinen-nimi on tuttu mm. Akaassa ja Köyliössä. Siihen on vaihdettu mm. sukunimeä Leru Suistamolla 1931.
Karjalan kielen sanakirja (1983) tuntee sanan "leru" lehmän puhuttelusanana:
leru, leru lehmäzie, laru, laru lambahazie
Tietoa voi etsiä lisää allaolevista linkeistä:
1) Suomen Sukututkimusseura http://www.genealogia.fi
2) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi
Väestörekisterikeskuksen linkistä voit tutkia sukunimesi yleisyyttä Suomessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
|
| Turun Itäharjulla on lyhyt (alle 100 m) kadunpätkä, jonka nimi on Törtöskatu. Ruotsiksi Kottgatan. Mikä voisi olla selitys moiselle kadunnimelle? |
2604 |
|
|
|
Mahdollinen selitys Törtöskadun nimelle löytyy Turun murteen sanasto II:sta (1985), josta löytyy Turun murteen sana ”törtöne”, joka tarkoittaa käpyä. Lisäksi sanastossa löytyy verbi ”törtöstä”, joka on yhtä kuin ”poimia käpyjä”.
Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja (1984) vahvistaa käpyselityksen myös ruotsinkieliselle kadunnimelle Kottgatan. Sana ”kott” on yhtäkuin ”kävyt”.
Näin ollen Törtöskadun selitys liittyy käpyihin tai käpyyn.
|
| Onko valto saran tuotannossa runoa, joka on nimeltään Kysymyksiä tai sen tapainen? |
445 |
|
|
|
Hei!
Meillä on kolme Valto Saran runokokoelmaa: Laulu Kannakselle, Lähellä maata: lausuntarunoja ja Kipin kapin, joka on lasterunokirja.
Näissä missään ei ollut otsakkeena Kysymyksiä. Selailin runot läpi. Ainot, missä oli kysymysmerkkejä lauseissa olivat Rauha ja lastenkokoelmassa ilman otsaketta, runon alku Tarttui siinä tassuun veikon.
|
| Onko kirjoja kinesioteippaukseen liittyen? Kuvallisia miten teippiä teipataan? |
704 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjastosta löytyy teos Kåla, Tom :
Kinesioteippaus(2011). Kirjan saatavuus löytyy Vaskista http://www.turku.fi/vaski hakemalla vaikkapa kirjan nimellä.
|
| Olemme amk:n opiskelijoita ja pidämme teemapäivän yläkoululaisille aiheena ehkäisevä päihdetyö; alkoholin aiheuttamat riskit nuorille. "opetusmenetelmiksi"… |
1074 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjastosta löytyy vain muutamia teoksia kuvien opetuskäytöstä. Teoksessa Wærn, Yvonne: Bild och föreställning : om visuell retorik (Studentlitteratur, 2004) käsitellään myös kuvien opetuskäyttöä. Samoin teoksessa Hatva, Anja: Kuva - hyvä renki, huono isäntä (Urex, 1987)käsitellään vähän kuvien käyttöä pedagogiikassa.
Opettaja-lehden Soili Hämäläisen artikkelissa: "Kuvilla pääsee syvälle" (2012:7, s.38-39) http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/201… kerrotaan kuvien käytöstä opetuksessa. Artikkelissa mainituista Spectrokorteista löytyy lisää tietoa http://www.spectrovisio.net/etusivu/spectrokortit/taustaa.html
Tällä sivulla mainittu teos Valokuvan terapeuttinen voima (Duodecim, 2009) löytyy… |
| Minua kiinnostaa murresana sile. Asuessani Tampereella vasikanhyytelöä kutsuttiin nimellä "alatoopi"(johtunee ruosinkielestä) tai "tytinä", joka lienee… |
1398 |
|
|
|
Maija Grönholmin Ruotsalaiset lainasanat Turun murteessa -kirjan (1988) mukaan on "sile" lainaus ruotsin kielen hyytelöa tarkoittavasta sanasta "gele".
|
| Minkä maalainen sukunimi on Rosén |
842 |
|
|
|
Sukututkimussivuston Geneanet http://www.geneanet.org/?lang=en kautta löytyy Rosèn-nimisiä henkilöitä eri puolelta Eurooppaa: esim. Saksasta, Ranskasta ja Ruotsista. Ruotsissa tämän nimisiä henkilöitä on yli 7300.
Samoin Pohjois-Amerikan puolella on sukunimeä Rosén käytössä.
|
| Mission impossible: etsin kirjasarjaa, josta noin 4 v sitten olen lukenut pari kirjaa, ja haluaisin lukea loputkin. Valitettavasti en muista kirjoittajan nimeä… |
1007 |
|
|
|
Pääkirjaston tummatukkainen scifi- ja fantasiapesialisti vastaa, että kyseessä on erittäin suurella todennäköisyydellä Jim Butcherin kirjoittama The Dresden Files. Teokset kertovat paranormaaleja tapauksia Chicagossa tutkivan Harry Dresdenin seikkailuista. Muihinkaan teoksiin antamasi tuntomerkit eivät sovi. Sarjan teoksia löytyy tällä hetkellä Turun pääkirjaston spefihyllystä kiitettävästi, mutta ajantasainen tilanne kannattaa toki tarkastaa Vaski-tietokannasta.
|
| Etsin CD äänitettä Keho ja mieli liikkeelle-hengityksen ja rentoutumisen kautta tasapainoon. Tekijä on Risto Ranta. |
1412 |
|
|
|
Sain yhteyden Risto Rantaan Topos ry:n kautta, joka on julkaissut hänen rentoutumislevyjään. Hän kertoi, että häneltä ei ole julkaistu tuon nimistä levyä. Yhteystiedot: http://www.topos.fi/
Etsin tietoja myös äänitteen nimellä, mutta en löytänyt mitään. Etsin Fennicasta, josta löytyy tiedot suomalaisesta julkaisutuotannosta, Frank-monihausta josta löytyy tiedot lähes kaikkien avointen suomalaisten kirjastojen aineistosta, Kansallisen ja Akateemisen kirjakaupan nettisivulta sekä googlesta.
Risto Rannan rentoutumislevyjä löytyy kuitenkin Vaski-kirjastojen kokoelmista.
|
| Mistä kirjoista tai julkaisuista löytäisin luotettavaa tutkimustietoa mustaherukan terveysvaikutuksista? |
926 |
|
|
|
Kasvitieteilijä FT Sinikka Piipon kirja Suomalaiset marjat: kaikki metsän ja puutarhan lajit (2010) keskittyy marjojen terveysvaikutuksiin. Mustaherukasta on oma lyhyt lukunsa, lisäksi kirjassa kerrotaan yhteisesti marjojen terveysvaikutuksista.
Dosentti Riitta Törrösen ja Simo Moision kirjassa Luonnonmarjat (2008) kerrotaan Suomen luonnonmarjojen terveysvaikutuksista. Mustaherukasta ei ole erillistä lukua, mutta sitä sivutaan tekstissä useassa kohdassa ja se on mukana luvussa jossa kerrotaan yleisesti marjojen terveysvaikutuksista.
Internetistä löytyi myös Törrösen laatima diasarja marjojen terveysvaikutuksista. Siinä mustaherukka on mukana. http://www.tkk.utu.fi/extkk/ruokasuomi/materiaalit/materiaalit_hankesem…
|
| Onko tölkkiaskartelusta vielä julkaistu mitään kirjaa, vai tullaanko julkaisemaan? Vaski-kirjastojen tietokannasta ei ainakaan löytynyt mitään. Netistä löytyy… |
4832 |
|
|
|
Syksyllä 2013 ilmestyy suomenkielinen Seija Saarisen Tölkkidesign - kierrätä luovasti arkeen ja juhlaan. Kirjassa esitellään vaihe vaiheelta eri tekniikat, joilla tölkkidesign-lampunvarjostimet, -kaulakorut ja -rannerenkaat syntyvät.
Tölkkiaskartelusta löytyi Vaskista melko vähän aineistoa verrattuna vaihtoehtoisesti internetin tarjontaan. Kuitenkin tölkkejä sivuttiin muutamassa teoksessa, mutta niissäkään ei varsinaisesti käsitelty tölkkien klipsejä. Kirjojen vinkit käsittelivät lähinnä tölkeistä tehtäviä askartelutöitä.
Tässä ovat Vaskista https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena löytyneet relevanteimmat kirjat, paras niistä oli:
Hansson, Bobby. : The fine art of the tin can : techniques & inspirations
ja kaksi muuta:
Elliot, Marion… |
| Onko Ruotsi aina ollut itsenäinen? |
2909 |
|
|
|
Ruotsin rajat ovat historian kuluessa vaihdelleet. Valtio muodostui keskiajalla. 1300-luvulla Tanskan kuningas Valdemar Atterdag valloitti Skånen, Hallandin, Öölannin ja Gotlannin - alueet, jotka nykyään kuuluvat Ruotsiin. 1397–1523 Ruotsi oli valtioliitossa Tanskan ja Norjan kanssa yhden yhteisen kuninkaan alla, Kalmarin unioni. Kun Kalmarin unioni hajosi, Kustaa Vaasa nousi Ruotsin kuninkaaksi. Ruotsi nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla ja hallitsi suuria osia Tanskasta, nykyistä Suomea, Inkerinmaata, Viroa, Latviaa ja Pohjois-Saksan tärkeitä kaupunkeja. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet 1700- ja 1800-luvuilla, ja lopulta Suomen vuonna 1809.
Ks. esim. Pohjola-Norden sivustolta… |
| Miten pääsen kulttuurikortilla kuuntelemaan musiikkikirjaston äänitteitä. Nimi pitäisi olla Nakso tai jotakin sen tapaista. En löydä polkua. |
845 |
|
|
|
Tarkoitat varmaankin Naxos Music Library- tietokantaa, jossa voit kuunnella etäkäyttöisesti 1,2 miljoonaa kappaletta. Kirjautumiseen tarvitset vain oman kirjastokortista löytyvän kortin numeron.
Naxoksen löydät Turun kaupunginkirjaston Tietokannat-sivulta Taide, kirjallisuus ja musiikki -osiosta:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=106404
Naxos Music Libraryn lisäksi Naxos tarjoaa Video Library palvelun, josta voit tarkastella yli 1500 taide-musiikkia koskevaa videota.
Tietokanta toimii kaikilla Vaski-kirjastojen korteilla.
|
| Mistä löytyisi sesonkisyömisestä, eli milloin erilaiset vihannekset ovat parhaimmillaan Suomessa. Sienien, mansikoiden yms. kaudet on helppo tietää. Mutta… |
749 |
|
|
|
Mats-Eric Nilsson luetteloi kirjassaan Aitoja makuja ympäri eri raaka-aineita vuosikauden mukaan. Siinä kerrotaan muun muassa, että mandariinit ovat parhaimmillaan marraskuusta maaliskuuhun. Muita kausiruokateoksia ovat mm. Tuuli Kaskisen Kausiruokaa - Herkuttelijoille ja ilmaston ystäville ja Ewa Skiöldebrandin Parasta kausiruokaa.
|
| Jos reseptissä mainitaan leipäjauhot, pitääkö tavallisia jauhoja laittaa vähemmän, enemmän vai saman verran? Ymmärtääkseni leipäjauhoissa on korkeampi… |
6261 |
|
|
|
Olettaisin että leipäjauhoilla tarkoitetaan hiivaleipäjauhoja. Myllyn Parhaan nettisivuilla kerrotaan, että hiivaleipäjauhot valmistetaan kuorikerrosta lähellä olevasta vehnäytimen osasta ja se sisältää lähellä jyvän kuorta olevat ravintorikkaat osat, jotka tekevät jauhosta tummempaa ja kuitupitoisempaa kuin ydinvehnäjauho. http://www.myllynparas.fi/portal/suomi/kuluttajat/tuotteet/jauhot/hiiva…
Jauhojen paino vaihtelee hieman. Esimerkiksi desilitra erikoisvehnäjauhoja painaa 70g, puolikarkeat vehnäjauhot painavat 60g, hiivaleipäjauhot 55g. (Laaksonen & Toivonen: Taitava leipoja). Painosta voi hiukan päätellä, laittaako jotain toista jauhoa vähän enemmän tai vähemmän kuin reseptissä sanotaan. Jauhon korvaaminen toisella muuttaa… |
| Onko näille esitaikinan muodoille (Poolish, Biga, Sponge, Pâte Fermentée ) suomenkielistä vastinetta? |
1867 |
|
|
|
Maija-Liisa Bennettin Gastronomisessa sanastossa (2005) sana poolish tarkoittaa esitaikinaa, jota ei ole hapatettu. Sponge dough kääntyy taikinajuureksi. Larsen: Italian keittiöiden aakkoset (2009) suomentaa bigan kaksiosaiseksi friulilaiseksi leiväksi. Selaamissani leipäresepteissä biga tarkoitti kuitenkin italialaista leipäjuurta. http://www.taloussanomat.fi/arkisto/2000/11/18/kuohkean-kuplivaa-leipaa… Pâte Fermentéelle en löytänyt suomennosta sanakirjoista, mutta löysin leipomisblogin, jonka mukaan Pâte Férmentee olisi jonkinlainen esitaikina tai leipäjuuri. http://yumarama.com/1605/pate-fermentee/. Arvelisin, että kaikissa sanoissa on kyse erilaisista paikallisista leipäjuurista tai esitaikinoista.
|
| Elonetissä sanotaan Edvin Laineen elokuvasta Musta rakkaus seuraavasti: Mustan rakkauden "valoisa loppu" ei miellyttänyt kaikkia arvostelijoita. Rihla (Risto… |
1920 |
|
|
|
”Valoisalla lopulla” Rihla epäilemättä viittaa Marjatan toipumiseen kuumeesta ja masennuksesta. Romaanin vuoden 1948 painoksessa Marjatta kuolee kuumeeseen. Paulin kohtalo romaanissa on sama kuin elokuvassa: hän tekee itsemurhan. Tämä tapahtuu sen jälkeen kun hän on tappanut Unton ja saanut tietää Marjatan kuolemasta. Seisoessaan Marjatan kuolinvuoteen äärellä Pauli sanoo Marjatan isälle Artulle, että ei ole anteeksiannettavaa. Romaanin vuoden 1948 painos sisältää myös epilogin, jossa Arttu suree kuollutta tytärtään tämän haudalla.
|
| Minua kiinnostaa sortovuosista tehty tutkimus, ja etenkin tutkimukset siitä, mitä ilmaisuja aikalaiset käyttivät tuon ajan teksteissä. Mitä kirjoja tai… |
1402 |
|
|
|
Sortovuosista on Suomessa kirjoitettu paljon sekä historiallisesta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta, ja monissa teoksissa varmasti viitataan myös aikalaisten kirjoittamiin teksteihin ja ilmauksiin.
Tässä on listaa sortovuosia käsittelevistä tietokirjoista ja tutkimuksista:
Ala, Juha - Suomi-neito ja suojelusikä : sortovuosien psykohistoriaa (Gaudeamus, 1999)
Jussila, Osmo - Suomen suuriruhtinaskunta : 1809-1917 (WSOY, 2004)
Kansa kaikkivaltias : suurlakko Suomessa 1905 (Teos, 2008)
Klinge, Matti - Keisarin Suomi (Schildt, 1997)
Kolu, Ere - Aktivisti : salaista sotaa Venäjän varjossa (Tammi, 2005)
Kuriton kansa : poliittinen mielikuvitus vuoden 1905 suurlakon ajan Suomessa (Vastapaino, 2009)
Laine, Jermu - Mistä on vaiettava... siitä… |
| Haluaisin lukea kaunokirjallisuutta, jossa käsitellään Espanjan sisällissotaa tai Pohjanmaata. Hemingwayn Kenelle kellot soivat on luettu. Orvokki Aution… |
2294 |
|
|
|
Espanjan sisällissodasta on kirjoitettu ja suomennettu ainakin seuraavat romaanit:
Sansom, C. J. - Talvi Madridissa (Otava, 2010)
Cercas, Javier - Salamiin soturit (WSOY, 2003)
Pohjanmaa-aiheisia ja sinne sijoittuvia romaaneja on julkaistu hyvin monia. Kokosin listan romaaneista ja kirjasarjoista, joissa Pohjanmaa on pääasiallisena tapahtumapaikkana tai muuten selkeässä osassa.
Filppula, Jaska - Me ei oltu valtaosaa (Like, 2009)
Haapa-aho, Jari - Hengitä edes hiljaa (Kustannus HD, 2010)
Hemminki, Heikki - Nauru lakeudella (Karisto, 1985)
Hyry, Antti - Aitta (Otava, 1999)
Hyry, Antti - Uuni (Otava, 2009)
Härkönen, Anna-Leena - Juhannusvieras (Otava, 2006)
Istanmäki, Sisko - Liian paksu perhoseksi (Tammi, 2010)
Jukkala, Eerik - Pitkä matka… |
Ask a Librarian