| Kaipaisin vinkkiä kirjailioiden elämästä kertovista kirjoista. Semmoista kirjaa jossa olisi näitä suomalaisia kirjailijoita väinö linna, mika waltari ja yms… |
966 |
|
|
|
Kysymäsi aihepiiri kuuluu kategoriaan Suomen kirjallisuuden historia ja tutkimus, ja se on Turussa luokassa 86.21 ja sen alaluokissa, kirjallisuudentutkimuksen hakuteokset ovat luokassa 86.2103.
Turussa on oma ajanjaksoihin sidottu luokitus seuraavasti: 86.215 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1800-luku, 86.217 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1900-luku, 86.2171 kirjallisuudentutkimus (suomi)1900–1945 ja 86.2174 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1945 jälkeen. Luokassa 86.22 on suomenruotsalaisen kirjallisuuden tutkimus.
Monissa muissa Vaski-kirjastoissa on Suomen kirjallisuuden historia ja tutkimus luokassa 86.2 ja sen alaluokissa..
Lyhyitä luonnehdintoja Suomen kirjailijoista, myös mainitsemaltasi ajanjaksolta, on mm. kirjoissa:
86.2103 Koskela… |
| Minulla on Onni Savolan toimittama kirja Lausunto-ohjelmaa (WSOY 1920). Siinä on Eino Leinon käännös saksalaisen Bürgerin vampyyrirunosta "Lenore", mutta se… |
445 |
|
|
|
Hei!
Olen käynyt varastokokoelmamme läpi Leinon runojen osalta. Sinun löytämäsi kirja oli vanhin, jossa runo on. Katselin koottujen runojen sisällystietoja, mutta niissä ei ollut mainintaa käännöksen ajankohdasta eikä siitä, missä se on ensimmäisen kerran julkaistu. Kirjoissa oli kyllä pitkät listat toimituksista, joissa Leino työskenteli. Mahtaisiko runo olla ollut ensin jossakin lehdessä?
Käännösrunotietokannasta ei myöskään ollut apua. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi
Googlettamalla ei tullut sopivia vastauksia, minkä jo varmaan tiedätkin.
|
| Miten saan kirjaston tietokoneelle käyttäjätunnuksen ja salasanan? Minulla on Paimion kirjastoon kirjastokortti mutta salasanaa ei tai sitten en muista… |
852 |
|
|
|
Vaski-kirjastoissa käyttäjätunnuksesi on kirjastokorttisi numero. Sen lisäksi tarvitsen tunnusluvun (eli salasanan). Tunnusluku on nelinumeroinen luku, jonka saat kaikista Vaski-kirjastoista. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Tunnuslukua tarvitset verkkokirjaston kirjautumiseen, kun haluat tutkia omia lainaajatietojasi, uusia lainojasi, varata aineistoa tai perua varauksia. Tässä lisätietoja http://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/asiakkaana-kirjastossa
|
| Voiko Turun kirjastosta lainatun kirjan palauttaa esim. Someron kirjastoon? |
942 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voi palauttaa vain johonkin Vaski-kirjastoon. Someron kirjasto ei kuulu Vaski-kirjastoihin. Ohessa olevasta kartasta näkyy punaisella merkittynä nykyiset Vaski-kunnat http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=5092&culture=fi-FI&conte…
|
| Haluaisin lähettää kirjan Turusta, siis kaupungista, amerikkalaiselle ystävälleni. Olisiko vinkkiä, mikä kirja olisi hyvä englanninkielinen, hyvät kuvat. |
993 |
|
|
|
Markku Heikkilän ja Esko Jämsän kirja Turku: ikikaunis vuodelta 2008 (ISBN 978-951-607-694-5) lienee vielä saatavissa, ainakin verkkokirjakaupasta. Siinä on 95 sivua ja se koostuu lähinnä kuvista. Teksti on suomeksi ja englanniksi.
Toinen mahdollisesti saatavissa oleva pieni kirjanen on Esko Jämsän ja Markku Heikkilän Turku : impressions vuodelta 2011 (ISBN 978-952-67343-9-2. Tästä on olemassa erikielisiä versioita.
Nämä kaksi ovat tällä hetkellä kirjastomme hyllyssäkin.
|
| Haluaisin löytää José-Maria de Heredian runon "Maris stella" suomeksi tai englanniksi. Runo alkaa ranskaksi sanoilla "Sous les coiffes de lin..." |
438 |
|
|
|
Hei!
Valitettavasti hakemaasi käännöstä ei löydy. Lahden kaupunginkirjastolla on käännösrunotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi, johon on kerätty käännösrunoutta laajalti. Siellä ei ollut kyseistä runoa. Omasta rekisteristämme löytyivät samat viitteet Lahden kanssa, eli Heredialta on suomennettu vain muutama runo (suosituin lienee Uinti). Googlaamalla en myöskään löytänyt kyseistä runoa käännettynä suomeksi enkä englanniksi.
|
| Löytyykö vaskikirjastojen kätköistä Mozartin sinfonian nro 40 nelikätistä sovitusta ? |
861 |
|
|
|
Kyllä löytyy!
Esim. tällainen versio: Symphony no. 40, KV. 550 [Nuottijulkaisu] : piano duet http://bit.ly/1cWf2zF
Ja myös: Five symphonies for piano four hands http://bit.ly/171k4WH
|
| Haluaisin saada tietooni yhden Wikipedia -kirjoitelman kirjoittajan/kirjoittajat. Onhan pakko saada tietää, kuka kirjoittaa ja mitä. |
1038 |
|
|
|
Hei!
Kirjoittajan selvittäminen Wikipedian artikkelista ei näytä olevan ihan yksinkertaista, sillä yhtä artikkelia voi kirjoittaa ja muokata useampi henkilö. Wikipedian artikkeleiden yhteydessä on artikkelin "historia", josta näkyvät muokkaajat, mutta moni käyttää lempinimeä tms. Wikipediassa sanotaan mm. näin:
"Wikipedian käyttäjät [vastaavat artikkeleista]. Tämä on yhteistyöhanke: tuhannet ihmiset ovat avustaneet sen eri osissa, ja kuka tahansa voi liittyä mukaan... Jokaisen sivun kohdalla on historialinkki, josta voit tarkistaa sivun muutoshistorian. Jos havaitset jonkin virheen sivun tuoreimmassa versiossa, yleinen käytäntö kannustaa muuttamaan sivua rohkeasti ja korjaamaan virheen. Tämä käytäntö on eräs perusmekanismeista, joka… |
| Hakusessa olisi kirjan nimi, aiheena se miten aikoinaan otettiin romanilapset väkisin huostaan vanhemmiltaan. Kirjoittaja taisi olla nainen, mutta en ole… |
885 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Tuula Lind -nimisen romaninaisen elämään pohjautuva kirja Käheä-ääninen tyttö (2009). Kirjan on kirjoittanut Riikka Tanner Tuula Lindin kertomusten, muistiinpanojen ja haastattelujen sekä julkisten asiakirjojen pohjalta. Kirja käsittelee romaneihin kohdistuvaa syrjintää. Kirjassa Karjalasta Suomeen muuttanut äiti saa irtolaissyytteen, minkä vuoksi hänen lapsensa Tuula otetaan huostaan ja sijoitetaan Mustalaislähetyksen lastenkotiin 1950-luvulla.
|
| Millainen tausta ja merkitys on Karonen-sukunimellä? |
1658 |
|
|
|
Sukunimen Karonen kantasana kara tarkoittaa Viljo Nissilän (1939) mukaan jotakin kovaa asiaa tai hyvin kiukkuista, luonteeltaan äkäistä ja sisukasta ihmistä. On myös mahdollista, että kantana olisi Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa käytetty sana karo, joka tarkoittaa pässiä.
Karonen-sukunimi pohjautuu Karo- ja Karoi-henkilönnimiin. Karo-nimi on tunnettu jo keskiajalla esimerkiksi Raaseporissa ja Pälkäneellä. Karoinen-nimeä on käytetty 1500-luvulla Kannaksella ja Pohjois-Karjalassa, 1600-luvulla myös muun muassa Pohjois-Suomessa. Joillakin paikkakunnilla, kuten Hollolassa, Ruokolahdella ja Paimiossa, isännistä muistuttava Karo on säilynyt asumusten nimissä.
Lähde: Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet (2000)
|
| Miksi kirahvilla on niin pitkä kaula? (Olen ymmärtänyt, että se ei liity puista syömiseen, vaikka niin usein sanotaankin.) |
2346 |
|
|
|
Käsitys siitä, että kirahville olisi kehittynyt pitkä kaula ruuan saannin vuoksi on peräisin Charles Darwinin Lajien synnystä. Darwin katsoi, että luonnonvalinta on suosinut pitkäkaulaisimpia kirahveja, jotka ovat yltäneet syömään ylimpien oksien lehtiä.
Nykyisin Darwinin ajatus on kuitenkin kyseenalaistettu, kun tutkijat ovat huomanneet, että kirahvit syövät kuitenkin pääasiassa matalien pensaiden lehtiä ja tuntuvat muutenkin viettävän paljon aikaa kaula kaarella tai vaakasuorassa. Ravinnonsaanti on kuitenkin varmasti yksi syy kaulan pituuteen, mutta sen merkitys ei ole niin suuri kun Darwin Lajien synnyssä esitti.
Ensisijaisena syynä pitkälle kaulalle pidetään nykyisin sitä, että kaulan pituudella on suuri merkitys parittelukumppanin… |
| Onko Raision ja Ruskon välillä bussiliikennettä? |
1376 |
|
|
|
Raision keskustan ja Ruskon kirkonkylän välillä ei valitettavasti ole suoraa bussiyhteyttä, mutta yhdellä vaihdolla matka taittuu pääasiallisesti kolmessa vartissa.
Nopein tapa päästä Raision keskusta-alueelta Ruskoon päiväsaikaan julkisella liikenteellä on hypätä bussiin 420, ja jäädä pois Kuninkojassa Raision ja Turun rajalla. Täältä pääsee Ruskoon Turusta päin tulevilla busseilla 194 ja 191. Näitä busseja menee kesäaikataulun mukaan päivisin noin puolen tunnin välein.
Raision bussiaikataulut löytyvät verkosta osoitteesta: http://www.tlo.fi/reitit-ja-aikataulut/
Kulkureittien suunnitteluun Varsinais-Suomessa tarjoaa hyvät välineet myös Reittiopas-palvelu osoitteessa http://reittiopas.turku.fi . Palvelu antaa selkeät kulkuohjeet lähtö-… |
| Kysymys, johon ei löydy helpolla vastausta: mikä on pierun etenemisnopeus huoneilmassa, jos ikkunat ja ovet ovat kiinni eikä ilmaa muutenkaan liikuteta… |
2326 |
|
|
|
Pierun etenemisnopeus vaihtelee jonkin verran tietolähteestä riippuen. NBC:n artikkelin mukaan pieru etenee 10 jalkaa (n. 3,05 metriä) sekunnissa. Education Database Online -sivuston jutussa puolestaan kerrotaan, että pieru voi kulkea jopa 7 mailia (n. 11,3 kilometriä) tunnissa. Lisäksi ranskankielisen Dinosoria.com -sivuston mukaan vuonna 1975 Yhdysvalloissa 125 vapaaehtoisella tehty tutkimus osoittaa, että pieru kulkee keskimäärin 0,1 - 1,1 metriä sekunnissa eli 0,36 - 3,96 kilometriä tunnissa. Koeolosuhteista ei näillä sivustoilla kerrota.
Lähteet:
http://www.nbcnews.com/health/passing-time-passing-gas-plus-fun-fart-fa…
http://www.onlineeducation.net/farts
http://www.dinosoria.com/pet.html
|
| Mistä mahtaisin saada tietoa hukkuneesta isoisästäni? Hän kuoli tietojeni mukaan vajottuaan jäihin hevosen ja reen mukana 2.4.1923 Vuokseen. Onko kyseisen ajan… |
1101 |
|
|
|
Viipurin alueella ilmestyi vuonna 1923 ainakin neljä sanomalehteä: Kansan työ, Karjala, Maakansa, sekä Wiborgs Nyheter. (Suomen lehdistön historia, osat 1,2,5,6 ja 7) Lehdet löytyvät Turun yliopiston kirjaston kokoelmista. http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/Sivut/ho…
En osaa sanoa minkälaiset tapahtumat ylittivät 1920 -luvun lehdissä uutiskynnyksen, ehkä tapauksesta voi löytyä jotain lehtiä selaamalla.
Entisen Viipurin läänin asiakirjoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Sitä kautta voit mahdollisesti löytää lisää tietoa isoisästäsi. http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…
|
| Jos pistää kanan tai kukon selälleen ja heinän kurkun päälle, ne eivät nouse ylös niin kauan kuin heinä on kurkun päällä. Pitääkö muka paikkansa? Mistä… |
3311 |
|
|
|
Uskomus vaikuttaisi todella pitävän ainakin osin paikkansa. Oxford Dictionary of Animal Behaviourin (2006) mukaan ainakin kanoja, liskoja ja lampaita voidaan hypnotisoida pitelemällä eläintä paikallaan. Eläin saattaa tällöin esittää kuollutta sulkemalla silmänsä ja olemalla täysin liikkumatta. Reaktion nähdään olevan eläimen puolustuskeino, sillä usein petoeläimet jättävät kuolleena pitämänsä saaliin rauhaan. Hetken liikkumattomuuden jälkeen eläin herää hypnoosistaan ja hakeutuu turvaan.
The Animal Mind -teoksessa kuolleen jäljittelyn kerrotaan olevan yleistä lentokyvyttömillä linnuilla. Teoksen mukaan kanoja on tieteellisissä kokeissa hypnotisoitu pitämällä kiinniotettuun lintuun katsekontakti. Kun kana on sitten varovasti silmiään… |
| Miten saan lainojen listauksessa näkyviin lainat numerosta 101 eteenpäin? Ensimmäinen sivu näyttää vain sata ensimmäistä lainaa. |
599 |
|
|
|
Valitettavasti Vaski-verkkokirjasto näytti aiemmin vain sata lainaa eräpäivän mukaan järjestettynä. Nyt vika on kuitenkin korjattu ja kaikki lainat saa näkyviin.
|
| Mitä kautta mennään Iso-Britanniaan Suomesta? |
4127 |
|
|
|
Isoon-Britanniaan pääsee useita eri reittejä ja matkustustapoja käyttäen riippuen siitä mihin osaan saarivaltiota haluaa matkustaa ja minkä kulkuvälineen valitsee.
Nopein tapa matkustaa Suomesta Isoon-Britanniaan on lentäminen. Mikäli olet matkustamassa lentäen esimerkiksi Lontooseen, lentoja voi etsiä Googlesta hakusanoilla ”Lennot Lontoo”.
Isoon-Britanniaan voi matkustaa myös muilla kulkuvälineillä, kuten junalla tai omalla autolla. Omalla autolla matkustettaessa voi hyödyntää autolauttoja, joita liikennöi Isoon-Britanniaan useista eri Euroopan maista, kuten esimerkiksi Ranskasta, Tanskasta ja Alankomaista. Myös Ranskan Calais’ta Englannin Doveriin kulkevan ja Englannin kanaalin alittavan rautatietunnelin kautta kulkevat junat… |
| Mikä runo alkaa sanoin "mustatukkainen tyttöni sinä ajattelet että olen vahtikoira..." ja kuinka tuo jatkui, jäi vaivaamaan enkä löydä googlella |
1449 |
|
|
|
Runo on nimeltään Eläintarha nimeltä Äiti ja sen kirjoittaja on Sari Peltoniemi. Runo löytyy Kari Levolan toimittamasta teoksesta Runo vieköön (2009). Teos on myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa ja saatavuuden voi varmistaa kirjaston sivuilta:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
|
| Montako neljän tien risteystä (http://en.wikipedia.org/wiki/Crossroads_%28mythology%29) Suomessa on, ja millä paikkakunnilla ne sijaitsevat? |
1448 |
|
|
|
Neljän tien risteyksistä Suomessa ei ole saatavilla tilastotietoa, tai tietoa siitä, missä tällaisia risteyksiä sijaitsee. Osa neljän tien risteyksistä on muutettu esimerkiksi kiertoliittymiksi. http://yle.fi/uutiset/polvijarven_teita_kuntoon_kaivosliikenteelle/5376…
Uskomusperinteessä tietyille paikoille, kuten juuri teiden risteyksille, on annettu erilaisia merkityksiä. Nämä merkitykset saattavat vaihdella eri puolella maailmaa. Esimerkiksi kolmen tien risteys on tiibetiläisille hyvä merkki, eurooppalaisille pahaenteinen paikka, lappilaisten mielestä siellä kohtaavat maahiset ja hiidet, srilankalaisten uskomuksissa demonit. http://www.maailmankuvalehti.fi/artikkelit/11136
Juuri neljän tien risteyksen merkityksestä uskomusperinteessä ei… |
| Olisi tarkoitus aloittaa omatoiminen englannin kielen opiskelu . Olen opiskellut peruskoulussa englantia 30 vuotta sitten eli osaan jonkun verran kieltä. Mitä… |
1716 |
|
|
|
Tietämättä tarkemmin, kuinka hyvin osaat englantia, on vaikea sanoa, mikä voisi olla sopivan tasoinen kielikurssi. Tietysti jotain ehdotuksia voi antaa. Esimerkiksi Turun kaupunginkirjastosta löytyy alkeistason oppikurssi Heikki Tulkki: "Kuuntele ja opi englantia" Kurssi on tarkoitettu itseopiskelijoille ja kurssipaketti sisältää 7 cd:tä. Jos tämä tuntuu liian helpolta, on olemassa myös "Englannin kielikurssi. Jatkokurssi", joka samoin on tarkoitettu itseopiskeluun.
Ehdottaa voisi myös vaikka Kaija Ervolan "In the mood for more English. Englantia aikuisille".
Jos on tarkoitus vain oppia lukemaan ja ymmärtämään kirjoitettua tekstiä, voi kieltä aluksi opiskellä esimerkiksi englanninkielisiä "easy readereitä" lukemalla. Nämä ovat eritasoisia… |
Ask a Librarian