| Missä voisin lukea vuoden 1962 Turun Sanomia kesä-, heinä- ja elokuulta, sekä vuoden 1963 lehdet samoilta kuukausilta? |
685 |
|
|
|
Voit lukea näitä lehtiä mikrofilmiltä Turun kaupunginkirjaston uudisosan tieto-osastolla (2. krs.). Sinun täytyy ensin tilata mikrofilmatut lehdet varastosta (tieto-osaston puh. 02-2620629 tai 02-2620630), ja saat ne käyttöösi seuraavana arkipäivänä. Samalla soitolla voit varata itsellesi ajan mikrofilminlukulaitteelle. Mikäli et ole käyttänyt laitetta aiemmin, mainitse se puhelussa, niin saat opastuksen, kun tulet lukemaan lehtiä.
|
| Onko Turun kirjastoautojen tallilla vielä avoimien ovien päivää kevään/kesän aikana? |
830 |
|
|
|
Valitettavasti avoimien ovien tapahtumaa ei tänä keväänä tai kesänä enää talleilla järjestetä. Suunnitteilla on, että ovet aukeaisivat jälleen ensi syksynä, mutta tarkkoja päivämääriä ei ole vielä päätetty. Voit seurata tilannetta kirjaston verkkosivuilta (https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto) löytyvän tapahtumakalenterin kautta.
|
| Tällainen asia on päätäni vaivannut: miksi joku iso maatila on kartano ja toinen ei? Asialla ei oikeastaan ole minulle mitään merkitystä, mutta tietämättömyys… |
2975 |
|
|
|
Hei,
kartanolle ei ole virallista tai juridista määritelmää. Arkeologi ja historiantutkija Carl Jacob Gardbergin mukaan kartanolle voidaan kuitenkin antaa yksi tai useampi epävirallinen määritelmä: " Kartano on useimmiten yksinäistalo, joka ei muiden talojen kanssa liity kylään. Kansanomaisen kuvauksen mukaan kartano on yksinäistalo, jolla on vähintäin viisi torppaa, viisikymmentä hehtaaria viljelymaata ja vähintään viisisataa hehtaaria metsää. Kartanoille ominaisia ovat asuinrakennusten ja taloussiipien muodostamat erilliset rakennusryhmät." Kartanoiden omistajat olivat alkujaan aatelisia tai muita säätyläisiä, mutta myöhemmin myös talonpojat ovat voineet omistaa kartanoita. Osa kartanoista juontaakin juurensa keskiajan suurmiestaloihin.… |
| Etsin saamelaisuudesta kertovaa nuortenkirjaa, jonka muistan lukeneeni, mutta en muista nimeä. Kirja kertoi muistaakseni norjalaisesta saamelaisesta pojasta,… |
872 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla Viola Wahlstedtin kirja Kukaan ei usko Aslakia. Karisto, 1970. Ruotsinkielinen alkuteos: Ingen tror på Aslak, 1966.
Suomen saamelaisaiheista kirjallisuutta kokoava Lapponica-tietokanta antaa teokselle esim. seuraavat asiasanat: pojat, koulu, koulukiusaaminen, asuntolat, saamelaiset, Lappi. Tässä suora linkki: http://bit.ly/1Q00kFi
|
| Mistä tulee sanonta: Kylmä kahvi kaunistaa, mutta vatsa ei kestä, niin paljon kun naama vaatisi? |
8062 |
|
|
|
Pauligin verkkosivuilla sanonnan "kylmä kahvi kaunistaa" veikataan juontuvan ajalta, jolloin nuoret naiset käyttivät aamunsa itsensä kaunistamiseen ja saapuivat myöhässä jäähtyneelle aamukahville.
Sanonta tunnetaan myös Saksassa. Löytämieni lähteiden mukaan "kalter Kaffee macht schön" -sanonta olisi peräisin barokkiajalta. Lähteiden mukaan ylimystön käyttämät meikit eivät olisi kestäneet kuumaa juotavaa, joten kylmän kahvin nauttimisen nähtiin ylläpitävän kauneutta.
Kysymäsi sanonnan loppuosan alkuperää en onnistunut selvittämään, mutta oletettavasti se on uudempaa perua kuin tutumpi alkuosa.
Lähteet:
http://www.paulig.fi/kahvijutut/kylma-kahvi-kaunistaa
http://www.kaffeeteeabc.de/kaffee/geschichte_und_allgemeines/kalter_kaf…
http://www.… |
| Monissa kirjastoissa romaaneja on jaoteltu erilaisiin hyllyihin, esimerkiksi ns. "tavallisten romaanien" rinnalla saattaa olla dekkari-, fantasia-, novelli-… |
1080 |
|
|
|
Kysymykseesi ei ole yhtä selkeää vastausta. Kuten toteat, jotkin jaottelut (ns. genret) ovat melko helppoja, mutta sitten on paljon rajatapauksia. Esim. Turun kaupunginkirjastossa otettiin käyttöön genre "spekulatiivinen fiktio" osin siksi, että fantasian, scifin ja kauhun rajat olivat todella vaikeita. Historia-genrestä luovuttiin, koska oli hankalaa päättää mikä on historiallinen romaani, missä aikarajat menevät. "Romantiikka" sisältää klassisia rakkausromaaneja, mutta myös ns. Chick lit (aikaisemmin puhuttiin sinkkukirjallisuudesta) -romaaneja. Kirjoittamistyyli vaikuttaa myös genrestä päättämiseen, keveys sekä sisällöllisesti että kirjoittamistavassa. Kukin nimeke mietitään erikseen kirjastossa, kustantajat eivät vaikuta.
|
| Olen etsinyt tietoa, kuka omisti tai hallitsi Ispoisten kartanoa Carl von Linnén aikaan (23.5.1707-10.1.1778) kun saadun tiedon mukaan tämän kartanoherran… |
1581 |
|
|
|
Turun Uittamon Marttayhdistyksen julkaisussa Kotiseutuni (1994, s. 5-6) kerrotaan, että Lauritza Creutzin (omistajana 1658-1676) jälkeen hänen tyttärensä Elsan kanssa avioitunut maaherra Harald Oxen oli Ispoisten omistajana. Hänen jälkeensä Elsa-leski emännöi rälssisäteriksi mainittua Ispoista vuoteen 1717.
V. 1723 Ispoisten omistajaksi tuli Pohjois-Suomen laamanni Simon Lilliegren. Hänen perunkirjansa v. 1736 mukaan Lilliegren kuoli Katariinanlaaksossa, tämä nimi mainittiin virallisesti ensimmäistä kertaa. On arveltu että laamannin vaimo Katarina Berg oli nimilähde lehtometsälle.
Vuonna 1742 kartanon isännäksi tuli Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Hassel, joka toi Ispoisiin nk. akatemian kauden. Kartanon saleissa ja… |
| Kuka naissosiaalidemokraatti puhui Olof Palmen hautajaisissa? |
597 |
|
|
|
Olof Palmen hautajaisissa puhui mm. Ruotsin sosiaalidemokraattien nuorisojärjestön puheenjohtaja Anna Lindh. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/murha-teki-palmesta-kuolemattom…
|
| Teen äidinkielen tutkielmaa Antti Tuurin Talvisodasta, ja minun pitäisi tietää millaista muuta kirjallisuutta on yleisesti julkaistu vuonna 1984 ja miten… |
822 |
|
|
|
Talvisota kuuluu Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjaan, joka kertoo Hakalan suvun vaiheista Suomessa siirtolaisena Amerikassa 1920-luvulta 1990-luvulle.
Antti Tuuria on käsitelty tälläkin palstalla aikaisemmin: vastaukset löydät kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitaja-palvelun hakukenttään Tuuri Antti.
Verkkokirjastostamme Vaskista voit hakea tarvitsemaasi aineistoa laittamalla asiasanaksi Tuuri Antti. Esimerkiksi Kotimaisia nykykertojia 3 löytyi näin. Laittamalla asiasanoiksi kaunokirjallisuus Suomi 1980-luku löytyi Hevosen sulkia (1980-luvun suomalaisen kirjallisuuden tilanteita), joka voisi olla sinulle hyödyllinen muun silloin julkaistun kirjallisuuden suhteen.
Kirjasammosta eli kirjallisuuden verkkopalvelusta löydät varmasti paljon pohjaa… |
| Onkohan sellaista kirjaa kuin "Luostarinmäki taiteessa" tai jotain vastaavaa olemassa? Turkuun liittyen |
552 |
|
|
|
Tuollaista yksittäistä teosta ei näytä olevan. Mutta Turun maakuntamuseon teoksessa "Luostarinmäen käsityöläismuseo 50 vuotta", jossa on toisena nimekkeenä "Suutarista se kaikki alkoi" on 13-sivuinen Taina Palmrothin artikkeli "Luostarinmäki-aiheiset maalaukset Turun museoissa (1904-1942)". Teos on muutenkin runsaasti kuvitettu ja siinä on myös hyvä lähdeluettelo.
|
| Onkohan Arvo Turtiainen kirjoittanut runoa, jossa esiintyy säe: "tee työsi hyvin, sitä kukaan ei voi sinulta pois ottaa" (tai jotain siihen suuntaan? |
425 |
|
|
|
Turtiaisen kokoelmista ei löytynyt mainitsemaanne säettä. Lähinnä sitä oli kokoelmassa Laulu kiven ja raudan ympyrässä, Tammi 1945. Runon nimi on Toinen hautalaulu ja ensimmäinen säkeistö kuuluu näin:" Minä tein työni hyvin. / En pyrkinyt valtaan. / En ahnehtinut omaisuutta."
|
| Eläinkertomuksia aikuiselle |
1621 |
|
|
|
Vaski-verkkokirjastosta voi hakea tietoja eläintarinoista, mutta valitettavasti aikuisten aineistoa ei vielä saa erotettua lasten aineistosta. Tässä suora linkki hakutulokseen, joka on saatu käyttämällä asiasanoja eläimet, novellit ja romaanit. Haku on rajoitettu koskemaan vain kirjoja: https://goo.gl/gWnP3y
Myös Kirja-Sampo on hyvä paikka etsiä tietoa kirjallisuudesta. Tässä suora linkki Kirja-Sammon sivuille tulokseen hakusanalla eläimet: http://goo.gl/YWzwnt
Ja vielä muutama viite, kolme novellikokoelmaa ja kolme romaania:
Voitto kotiin ja muita diplomaattisia selkkauksia : kaikenkarvaiset koirakertomukset / Raija Oranen.
Teos, 2012, 350 s.
Kirjaan Voitto kotiin ja muita diplomaattisia selkkauksia on koottu Raija Orasen rakastetut… |
| Voiko kirjoja tilata mistä tahansa kirjastosta, jos ei omassa kirjastossa ole haluamaansa teosta? Ystäväni Lahdessa haluaisi lukea kirjoittamani kirjan, Mummon… |
451 |
|
|
|
Ystäväsi voi mennä omaan kirjastoonsa Lahdessa ja tilata kirjan kaukopalvelun kautta. Ohessa Lahden kaupunginkirjaston kaukopalvelusta http://lastukirjastot.fi/kaukolainat
Kaukopalvelu on maksullista http://lastukirjastot.fi/102407/fi/articles/paijat-hameen-kirjastojen-m…
|
| Isovanhempani asuivat Viipurissa vuodet 1920-1939. Löysin tiedon, että 1926 Karjalan kaupunginosassa vuokra-asuntojen hinnat 1 ja 2 huoneesta vaihtelivat… |
2909 |
|
|
|
Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1926 http://www.doria.fi/handle/10024/69226 osiosta Työväenoloja (s. 243-245) löytyy muutama palkkatilasto vuodelta 1925, ei autonkuljettajista mutta kylläkin maanviljelystyöväen keskimääräisistä palkoista ja valtion rautatierakennustöiden keskimääräisistä tuntipalkoista.
Esimerkiksi tilaston "Maanviljelystyöväen keskimääräiset palkat vuosina 1914-1925" mukaan Viipurin läänissä miehen vuosipalkka v. 1925:
3859 mk talon ruuassa
7518 mk omassa ruuassa
Yllä olevasti linkistä pääsee katsomaan tarkemmin maanviljelystyön päiväpalkkoja ja keskimääräisiä tuntipalkkoja rautatierakennustöissä.
Suomen virallisen tilaston (SVT) tilastosta Teollisuustilastoa 1925 (s. 4) löytyy yleisesti Suomen eri… |
| Millaisen vastaanoton Tuija Lehtisen kirjat ovat saanet? |
1024 |
|
|
|
Tuija Lehtinen on hyvin tuottelias ja pidetty lasten- ja nuortenkirjailija, joka kirjoittaa myös aikuisille.
Ainakin kirjastoissa Lehtinen on hyvinkin lainattu ja ilmeisesti myös kirjakaupat myyvät hänen teoksiaan hyvin. Hän on saanut myös tunnustusta työstään, ja hänet on palkittu useasti erilaisilla kirjallisuuspalkinnoilla. Kaikki nämä kertovat niin varsinaisten lukijoiden kuin kirjallisuuskriitikoidenkin arvostuksesta.
Tuija Lehtisestä on kysytty tällä palstalla useasti aikaisemmin. Löydät vastaukset kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun hakukenttään: Lehtinen Tuija.
Runsaasti lisätietoa Lehtisen tuotannosta ja palkinnoista löydät kootusti Kirjasammosta http://www.kirjasampo.fi
|
| Luin juuri D. H. Lawrencen Mies joka kuoli (sis. St. Mawr sekä The Man who died) sekä Kun ihmiset ovat olevinaan jumalia runoteoksen. Nyt olisin kiinnostunut… |
530 |
|
|
|
Kansallisbibliografia Fennicasta löytyy tiedot kaikista D.H. Lawrencen suomennetuista teoksista.
Tässä linkki Fennica-tietokantaan: https://finna.fi
Valitse hakutyypiksi "tekijä" ja hakusanaksi "Lawrence, d h". Näin saat esille Lawerencen suomennetut teokset (hakutuloksessa näkyvät myös uusintapainokset, ts. jotkin teokset esiintyvät listassa useamman kerran)
"The Cambridge Companion to D. H. Lawrence" on julkaistu vuonna 2001. Teos ei valitettavasti löydy Vaski-kirjastojen kokoelmasta.
Tuorein Vaski-kirjastojen kokoelmasta löytyvä elämäkerta on vuonna 2005 julkaistu "D. H. Lawrence : the life of an outsider".
Suomenkielistä elämäkertaa ei ole julkaistu.
Vaski-kirjastojen kokoelmasta löytyy kuitenkin suomenkielisiä kirjallisuutta ja… |
| Mikä kappale soi punainen kolmio tv-sarjan tunnusmusiikkina? |
2706 |
|
|
|
Ilmeisesti kyseessä on Michał Kleofas Ogińskin (1765–1833) säveltämä poloneesi. Suomessa teos tunnetaan nimellä Jäähyväiset isänmaalle.
Musiikin tv-sarjaan on säveltänyt Joel Mäkinen. Tunnuskappaleen nimeä ei ole mainittu ohjelman lopputeksteissä.
|
| Löytyykö luetteloa suomeksi ilmestyneistä sarjakuvista esim. Asterixeista, Tinteistä tai Lucky Lukeista? |
1024 |
|
|
|
Kirjallisuuden sivusto Kirjasampo sisältää luetteloita sarjakuvista. Tässä linkki Asterix-sarjakuviin.
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/asterix#.VnAI8Eal2_k
Tietoa löytyy myös Sarjakuvat-sivustolta
http://sarjakuvat.eurocomics.info/index.html
Suomen kansallisbibliografia Fennicassa on kaikki Suomessa ilmestyvä kirjallisuus.
https://finna.fi
|
| Onko olemassa ammatillista merenkulkusanastoa suomi-ruotsi-englanti? Tai edes ruotsi-suomi. |
1069 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy ainakin nämä merenkulkualan sanastot:
- Holger E. Eklund: Merenkulkualan sanakirja: englanti-suomi-ruotsi
- Sirke Lohtaja-Ahonen: Suomalainen purjehdussanasto.
|
| Etsin sellaista säestystä lastenlauluun nimeltä: SYKSY ja LEHMÄ. Sen ovat tehneet J. & T. Löytty. Löytyykö siis cd:tä, jossa kyseinen kappale on? |
904 |
|
|
|
Syksy ja lehmä -runo löytyy v. 1979 ilmestyneestä kirjasta Kukurikuu: runoja, lauluja ja leikkejä perheen pienimmille (kustantaja Gummerus). Kirjan tekijät ovat Jaakko ja Kaija Löytty sekä Tuomo Lahdelma ja Erkki Tiusanen. Kirjassa on myös runon nuotit ja ideointi runon käyttöön.
Äänitteenä se näyttäisi olevan olemassa vain vanhana Kukurikuu-nimisenä c-kasettina (ilmestynyt v. 1979).
Sekä runo että sen nuotinnos ovat hyvin lyhyitä.
|