| Haluaisin tietää lisää VeeKoo Tirrosen perustajasta Heikki Tirrosesta. Kahvipaahtimon historia sekä Heikki Tirrosen oma elämä kiinnostavat. |
2233 |
|
|
|
Veekoo Tirrosen kahvipaahtimosta sekä Heikki Tirrosesta löytyy tietoa esimerkiksi Mikael Anderssonin teoksesta "Kupillinen kahvia?" (Wanhanajan Puoti -yhdistys ry, 2005, s. 54-55) sekä Jorma Sipilän teoksesta "Yhä jalompaa kahvijuomaa! Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat" (Edita, 2007, s. 106-107). Teosten mukaan Heikki Tirronen, joka syntyi Pielisjärvellä vuonna 1888 ja kuoli vuonna 1969 (kuolinpaikkaa ei mainita) tuli kauppakoulun käytyään vuonna 1910 Turkuun töihin. Hän perusti kahvipaahtimon vuonna 1931 jatkamaan Vähittäiskauppiaiden Oy:n paahtimon toimintaa. Paahtimo sijaitsi Turussa osoitteessa Maariankatu 6. Sipilän kirja sisältää myös tietoja Veekoo Tirrosen paahtimossa paahdetun kahvin kilomääristä eri vuosina:… |
| Mistä tulee sukunimi Helander? |
2505 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (Helsinki: Otava, 2000) Helander mainitaan (s. 111) samankaltaisen nimen Helanen selitteessä. Teoksen mukaan on mahdollista, että Helander on aikoinaan otettu sukunimenä käyttöön Oulunseudun, Ristijärven ja Pudasjärven seudulla yleisen tilannimen, Helasen pohjalta. Oulussa nimi on kuitenkin vaihdettu jälleen suomalaiseen nimeen Helanen vuonna 1906. Mikkosen ja Paikkalan mukaan Helanen on nimenä yhdistettävissä talonnimeen Helala sekä muihin Hela-, Helaa- tai Helaja-alkuisiin asutus- ja luontonimiin, joita esiintyy Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Kyseiset nimet viitannevat helavalkeisiin, joita on poltettu helatorstain ja helluntain tienoilla (vrt. ruotsin sana helg, ”pyhä”).
Sukututkija… |
| Oma kirjastoni on Merimasku, sitä ei listassa ollut, lähin lienee Naantali. Kysymys: miten kirjaudun palveluun uusiakseni lainojani ja tehdäkseni varauksia. |
597 |
|
|
|
Lainojen uusiminen ja varaaminen onnistuu Vaski-verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/
Kirjautumislinkki löytyy sivun oikeasta yläkulmasta. Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin tunnuksella ja kirjastosta saadulla nelinumeroisella tunnusluvulla. Kirjautumisen jälkeen näkymä siirtyy lainalistaan, josta voi ruksata uusittavat lainat, ja sen jälkeen klikata "Uusi valitut lainat" -painiketta.
Varausten tekeminen onnistuu kunkin teoksen kohdalla olevasta "Varaa teos" -painikkeesta.
|
| Onko kirjastossa mahdollista tulostaa kuva suoraan DVD-levylle? |
551 |
|
|
|
Valitettavasti meillä voi tulostaa vain paperille.
|
| Miten voisi kirjat käsitellä, jotta ne voisi pelastaa homeasunnosta? |
8153 |
|
|
|
Työterveyslaitoksen julkaiseman ohjeen mukaan kaikki irtaimisto tulisi pestä tai hävittää kokonaan, jotta homemikrobien leviäminen uuteen asuntoon voitaisiin varmimmin estää. Homepölylle ja homeen hajulle erityisen herkät voivat saada oireita pienistäkin määristä, joten vanhoja tavaroita ei tulisi tässä tapauksessa siirtää uuteen asuntoon ollenkaan.
Mikäli kirjat haluaa kuitenkin säilyttää, voidaan niiden kannet puhdistaa, sillä hyllyssä olleen kirjan lehtien väliin ei tavallisesti pääse paljon homepölyä. Työterveyslaitoksen mukaan homevaurioituneessa tilassa olleiden kirjoja voidaan puhdistaa HEPA-suodattimella varustetulla imurilla. Kirjan kannet voidaan materiaalin salliessa myös pyyhkiä nihkeällä. Tarkempia ohjeita homevaurioituneen… |
| Muistisairas mummini on kuunnellut ennen vanhaan "vanhoja kunnon lattareita". Mummi ei enää muista, ei nimiä, ei kappaleita, mutta tahtoisi kuulla niitä hyviä… |
2292 |
|
|
|
Suurin osa 1950-luvun menestyssävelmistä Suomessa oli ulkomaista alkuperää. Erityisesti italialaisia iskelmiä käännettiin paljon. Ehkä mummi tarkoittaa juuri näitä?
Warner Music on julkaissut 2012 kuusiosaisen kokoelman iltalialaisia käännösiskelmiä. Tämä sarja löytyy myös Spotifysta. Ensimmäisessä osassa on n. 1940-1950-luvun hittejä ja kakkososassa 1950-60-lukujen hittejä. Luulen, että noissa kahdessa ensimmäisessä olisivat ne mummille kaikkein tutuimmat.
Italialainen ilta 1 – Taivaan sinessä. Esittäjinä mm. Henry Theel, Annikki Tähti, Metro-Tytöt ja Olavi Virta
Italialainen ilta 2 – Hopeinen kuu. Esittäjinä mm. Brita Koivunen, Laila Kinnunen, Ann-Christine, Katri Helena ja Vieno Kekkonen.
|
| Etsin uusia ruotsalaisia tai norjalaisia kirjoja (mieluiten -70-80-luvulla syntyneiltä kirjailijoilta), jotka käsittelevät nyky-yhteiskunnan ongelmia tai… |
1171 |
|
|
|
Erityisesti ruotsalaisia kirjoja ja kirjailijoita löytyy paljon. Tässä muutamia ehdotuksia:
Sara Stridsberg: Beckomberga
Eija Hetekivi Olsson: Ingenbarnsland
Marjaneh Bakhtiari: Kalla det vad fan du vill / Kan du saga schibbolet?
Jonas Hassen Khemiri: Allt jag inte minns / Jag ringer mina bröder
Johannes Anyuru: En storm kom från paradise
Ruotsalaisista voisin myös vinkata muutaman muun, jotka tosin ovat syntyneet jo -60-luvulla, mutta kirjoittavat vastaavanlaisista ajankohtaisista aiheista tällä hetkelle:
Susanna Alakoski: esim. Sikalat (myös muut)
Kristian Lundberg: esim. Yarden
Norjalaisista kirjailijoista esimerkkejä on hieman vähemmän ja näistäkin kaikki ovat hieman vanhempia kirjailijoita:
Torbjörn Flygt: Underdog
Viveca Lärn:… |
| Olisin tiedosta kovin kiitollinen eli mihin voin Turun alueella viedä vanhan, käytetyn pölynimurin??? |
3046 |
|
|
|
Tietoa jätteiden ja romulaitteiden kierrätyksestä Turun alueella löytyy Lounais-Suomen Jätehuollon verkkosivuilta osoitteesta http://www.lsjh.fi/fi/jatteiden-abc/polynimuri/. Oikean lajitteluohjeen ja vastaanottopaikan voi etsiä etusivun Jätteiden ABC -hausta kyseessä olevan jätteen nimellä. Pölynimurin kierrätysohjeessa www.lsjh.fi/fi/jatteiden-abc/polynimuri/ kerrotaan, että sähkölaitteita voi palauttaa maksutta kaikille lajitteluasemille ja jätekeskuksiin sekä joihinkin sähkö- ja elektroniikkalaitteita myyviin liikkeisiin.
Lähimmän vastaanottopaikan voi etsiä osoitteella sivun karttahausta. Sähkölaitteiden vastaanottopaikat löytyvät myös osiosta Sähkölaitteiden vastaanotto http://www.lsjh.fi/fi/jatteen-vastaanotto/sahkolaitteiden-… |
| Olen yrittänyt ikuisuuden muistella yhden kirjan nimeä, mutta en millään saa päähän, eivätkä vanhemmat muista. Pienenä iskä aina luki meille siskoksille… |
711 |
|
|
|
Kyseessä lienee Anne-Marie Dalmais’n kuvakirja ”12 iloista eläinperhettä” (Sipoo : Kolibri, 1991) tai ”Matkalla maailmalla” (Helsinki : Kirjalito, 1998).
Pingviiniperheestä kerrotaan molemmissa kirjoissa: toisessa tarinan nimenä on Jääkimpaleen perhe, toisessa Lumen ja jään maassa. Teksti on vähän erilainen, mutta kuvitus sama. ”12 iloista eläinperhettä” (1991, 144 s.) on vanhempi ja ohuempi kuin ”Matkalla maailmalla” (1998, 241 s.)
|
| Saako Naantalin kirjastossa skannattua tiedostoja? |
589 |
|
|
|
Naantalin kaupunginkirjastossa ei voi skannata tiedostoja.
Vaskialueella esimerkiksi Raisiosta ja Turusta skanneri löytyy.
Tiedot palveluista saat hakemalla kirjaston nimellä ja klikkaamalla sitä https://vaski.finna.fi/Content/kirjastot
|
| - turkulainen näyttelijätär Riitta Selin, valmistunut Tampereelta 1969. Missä hän on syntynyt ja milloin, löytyisikö tyttönimi? |
2075 |
|
|
|
Riitta Selin on, kuten tiesitkin, valmistunut Tampereen yliopiston ammattinäyttelijäkurssilta 1969. Samalta vuosikurssilta kuin toinenkin turkulainen näyttelijä Arno Virtanen.
Selin syntyi Tampereella 10.2.1946 Pirjo Riitta Anita Selin -nimisenä.
Tieto löytyy englanninkielisenä elokuva-aiheiselta IMDb-sivustolta.
http://www.imdb.com/name/nm0783206/
|
| Tervehdys! Olen näyttöpäätetyössä ja iltaisin aika kuluu liiaksi sekin koneella. Haluaisin elvyttää lukuharrastustani. Nuorena pidin kovasti maagillisen… |
648 |
|
|
|
Hei,
mukavaa, että lukeminen taas kiinnostaa. Suosittelisin sinulle kotimaisia kirjailijoita, joiden teokset sijoittuvat sujuvasti maaginen realismi -kategoriaan.
Palkittu Pasi Ilmari Jääskeläinen nimittää omia kirjojaan reaalifantasiaksi mikä lienee kutakuinkin sama asia kuin maaginen realismi. Hänen 2006 ilmestynyt, Kuvastaja-palkinnon saanut esikoisromaaninsa Lumikko ja yhdeksän muuta on tutustumisen arvoinen.
Suosittelen tutustumaan myös Tuomo Jänttiin,jonka esikoisromaani Talven hallava hevonen sopii hyvin maaginen realismi -genreen.
Lisää kirjavinkkejä löydät Kirjasampo-palvelusta. Maaginen realismi -hakusanalla löytyy runsaasti mistä valita.
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/%22maaginen%20realismi%22
Samaa hakusanaa voit… |
| Kuusikymmenluvulla luin jostain Mark Twainin kirjasta lyhyen humoristisen jutun jonka otsikko oli muistaakseni "järkyttävä onnettomuus". Juttu kertoi lehden… |
653 |
|
|
|
Hei,
etsimäsi humoristinen novelli on nimeltään Herra Bloken uutinen ja se on alunperin vuodelta 1865. Internetissä tarina on luettavissa englanniksi vaikkapa tässä palvelussa: https://americanliterature.com/author/mark-twain/short-story/mr-blokes-…
Suomenkielinen novelli löytyy Tammen vuonna 1963 julkaisemasta kirjasta Mark Twainin parhaat.
|
| Missä voisin lukea vuoden 1962 Turun Sanomia kesä-, heinä- ja elokuulta, sekä vuoden 1963 lehdet samoilta kuukausilta? |
665 |
|
|
|
Voit lukea näitä lehtiä mikrofilmiltä Turun kaupunginkirjaston uudisosan tieto-osastolla (2. krs.). Sinun täytyy ensin tilata mikrofilmatut lehdet varastosta (tieto-osaston puh. 02-2620629 tai 02-2620630), ja saat ne käyttöösi seuraavana arkipäivänä. Samalla soitolla voit varata itsellesi ajan mikrofilminlukulaitteelle. Mikäli et ole käyttänyt laitetta aiemmin, mainitse se puhelussa, niin saat opastuksen, kun tulet lukemaan lehtiä.
|
| Onko Turun kirjastoautojen tallilla vielä avoimien ovien päivää kevään/kesän aikana? |
809 |
|
|
|
Valitettavasti avoimien ovien tapahtumaa ei tänä keväänä tai kesänä enää talleilla järjestetä. Suunnitteilla on, että ovet aukeaisivat jälleen ensi syksynä, mutta tarkkoja päivämääriä ei ole vielä päätetty. Voit seurata tilannetta kirjaston verkkosivuilta (https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto) löytyvän tapahtumakalenterin kautta.
|
| Tällainen asia on päätäni vaivannut: miksi joku iso maatila on kartano ja toinen ei? Asialla ei oikeastaan ole minulle mitään merkitystä, mutta tietämättömyys… |
2869 |
|
|
|
Hei,
kartanolle ei ole virallista tai juridista määritelmää. Arkeologi ja historiantutkija Carl Jacob Gardbergin mukaan kartanolle voidaan kuitenkin antaa yksi tai useampi epävirallinen määritelmä: " Kartano on useimmiten yksinäistalo, joka ei muiden talojen kanssa liity kylään. Kansanomaisen kuvauksen mukaan kartano on yksinäistalo, jolla on vähintäin viisi torppaa, viisikymmentä hehtaaria viljelymaata ja vähintään viisisataa hehtaaria metsää. Kartanoille ominaisia ovat asuinrakennusten ja taloussiipien muodostamat erilliset rakennusryhmät." Kartanoiden omistajat olivat alkujaan aatelisia tai muita säätyläisiä, mutta myöhemmin myös talonpojat ovat voineet omistaa kartanoita. Osa kartanoista juontaakin juurensa keskiajan suurmiestaloihin.… |
| Etsin saamelaisuudesta kertovaa nuortenkirjaa, jonka muistan lukeneeni, mutta en muista nimeä. Kirja kertoi muistaakseni norjalaisesta saamelaisesta pojasta,… |
858 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla Viola Wahlstedtin kirja Kukaan ei usko Aslakia. Karisto, 1970. Ruotsinkielinen alkuteos: Ingen tror på Aslak, 1966.
Suomen saamelaisaiheista kirjallisuutta kokoava Lapponica-tietokanta antaa teokselle esim. seuraavat asiasanat: pojat, koulu, koulukiusaaminen, asuntolat, saamelaiset, Lappi. Tässä suora linkki: http://bit.ly/1Q00kFi
|
| Mistä tulee sanonta: Kylmä kahvi kaunistaa, mutta vatsa ei kestä, niin paljon kun naama vaatisi? |
7756 |
|
|
|
Pauligin verkkosivuilla sanonnan "kylmä kahvi kaunistaa" veikataan juontuvan ajalta, jolloin nuoret naiset käyttivät aamunsa itsensä kaunistamiseen ja saapuivat myöhässä jäähtyneelle aamukahville.
Sanonta tunnetaan myös Saksassa. Löytämieni lähteiden mukaan "kalter Kaffee macht schön" -sanonta olisi peräisin barokkiajalta. Lähteiden mukaan ylimystön käyttämät meikit eivät olisi kestäneet kuumaa juotavaa, joten kylmän kahvin nauttimisen nähtiin ylläpitävän kauneutta.
Kysymäsi sanonnan loppuosan alkuperää en onnistunut selvittämään, mutta oletettavasti se on uudempaa perua kuin tutumpi alkuosa.
Lähteet:
http://www.paulig.fi/kahvijutut/kylma-kahvi-kaunistaa
http://www.kaffeeteeabc.de/kaffee/geschichte_und_allgemeines/kalter_kaf…
http://www.… |
| Monissa kirjastoissa romaaneja on jaoteltu erilaisiin hyllyihin, esimerkiksi ns. "tavallisten romaanien" rinnalla saattaa olla dekkari-, fantasia-, novelli-… |
1035 |
|
|
|
Kysymykseesi ei ole yhtä selkeää vastausta. Kuten toteat, jotkin jaottelut (ns. genret) ovat melko helppoja, mutta sitten on paljon rajatapauksia. Esim. Turun kaupunginkirjastossa otettiin käyttöön genre "spekulatiivinen fiktio" osin siksi, että fantasian, scifin ja kauhun rajat olivat todella vaikeita. Historia-genrestä luovuttiin, koska oli hankalaa päättää mikä on historiallinen romaani, missä aikarajat menevät. "Romantiikka" sisältää klassisia rakkausromaaneja, mutta myös ns. Chick lit (aikaisemmin puhuttiin sinkkukirjallisuudesta) -romaaneja. Kirjoittamistyyli vaikuttaa myös genrestä päättämiseen, keveys sekä sisällöllisesti että kirjoittamistavassa. Kukin nimeke mietitään erikseen kirjastossa, kustantajat eivät vaikuta.
|
| Olen etsinyt tietoa, kuka omisti tai hallitsi Ispoisten kartanoa Carl von Linnén aikaan (23.5.1707-10.1.1778) kun saadun tiedon mukaan tämän kartanoherran… |
1544 |
|
|
|
Turun Uittamon Marttayhdistyksen julkaisussa Kotiseutuni (1994, s. 5-6) kerrotaan, että Lauritza Creutzin (omistajana 1658-1676) jälkeen hänen tyttärensä Elsan kanssa avioitunut maaherra Harald Oxen oli Ispoisten omistajana. Hänen jälkeensä Elsa-leski emännöi rälssisäteriksi mainittua Ispoista vuoteen 1717.
V. 1723 Ispoisten omistajaksi tuli Pohjois-Suomen laamanni Simon Lilliegren. Hänen perunkirjansa v. 1736 mukaan Lilliegren kuoli Katariinanlaaksossa, tämä nimi mainittiin virallisesti ensimmäistä kertaa. On arveltu että laamannin vaimo Katarina Berg oli nimilähde lehtometsälle.
Vuonna 1742 kartanon isännäksi tuli Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Hassel, joka toi Ispoisiin nk. akatemian kauden. Kartanon saleissa ja… |
Ask a Librarian